Kirkkaasti Monimuotoista (KiMo)-hankkeessa pysäytetään Juojärven tummumiskehitystä ja samalla parannetaan järven ja sen valuma-alueen luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2025 hankkeessa keskityttiin tekemään tiedonvälitystä, kuormitustarkasteluja ja mahdollisten tulevien toimien suunnittelua. Lisäksi aloitettiin yhteistöitä suurten maanomistajien kanssa soiden ennallistamisen ja muiden toimien toteuttamiseksi.
Vieruniemi, Juojärvi. Kuva: Minna Wikström /SKVSY.
Valuma-alueiden tilan tarkastelua ja suunnittelua
Vaikka Juojärvi on yhä ekologiselta tilaltaan erinomainen, sulkeutuneiden ja kapeiden lahtien tila on pääaltaan tilaa heikompi. Lahtien tilan parantamiseksi Pahkalahti-Soitunlahdelle on aloitettu valuma-aluesuunnitelman laatiminen ja Hietajärvi-Tuuslahdelle on valmistunut valuma-aluesuunnitelma. Suunnitelmissa kartoitettiin valuma-alueen eri osista tulevaa kuormitusta ja mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden lisäämiselle. Valuma-aluesuunnitelman perusteella toimenpiteitä voidaan kohdentaa alueilla, joilla niitä tarvitaan eniten ja niillä saavutetaan suurimmat hyödyt.
Tuuslahden ja Hietajärven tila on hyvä, mutta suljetuissa lahdissa on riski umpeenkasvusta, minkä lisäksi kesäaikaan esiintyy happiongelmia. Myös Hietajärven veden korkeuden vaihtelu on huolestuttanut osaa alueen asukkaista. Hietajärvi-Tuuslahti valuma-alueella fosfori muodostaa merkittävän osan kuormituksesta, mutta paikoittain eroosio on suurin kuormittaja. Mahdollisten toimenpiteiden, kuten suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen mahdollisuuksia selvitetään kevään ja kesän aikana maastokäynneillä.
Toinen valuma-aluesuunnitelma on aloitettu Pahkalahdella ja Soitunlahdella. Molemmat ovat kapeita ja sulkeutuneita lahtia, joista kapeat Juojärven pääaltaaseen johtavat väylät ovat paikoittain kasvaneet umpeen ja pohjan lähellä on ajoittaista hapettomuutta. Vesi on myös Juojärven pääaltaan vettä sameampaa. Havaitut ongelmat ovat samankaltaisia kuin Tuuslahdella ja Hietajärvellä. Maaperä alueella on paikoittain eroosioherkkää, mikä lisää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ei ole erityisen suurta, mutta sisäinen kuormitus heikentää lahtien tilaan. Eroosiontorjunta onkin yksi valuma-alueen haasteista. Hankkeessa kartoitetaankin erilaisia toteutustapoja ja mahdollisia sijoituspaikkoja eroosiontorjuntarakenteille.
Yhteistyöllä vaikuttavampia tuloksia
Yksi Juojärvellä aloitetuista yhteistöistä on Suoniemen ennallistaminen Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Suoniemi on noin 40 hehtaarin kokoinen turvemaa, joka on metsänkasvun parantamiseksi ojitettu. Ojituksella ei kuitenkaan ole saatu lisättyä puunkasvua, ja Suoniemeltä valuvat vedet ovat tummia ja humuspitoisia. Ojat tukkimalla tai patoamalla veden virtausta on mahdollisuutta viivyttää, mikä vähentää Juojärveen päätyvän humuksen määrää.
Juojärven eteläosassa olevan Suurijärvestä Pöytälahteen virtaavan Kytöjoki-Somerjokijatkumon veden laatu muuttuu suuresti jatkumon alku- ja loppupään välillä. Lähempänä Pöytälahtea vesi on tummempaa, minkä lisäksi siinä on havaittavissa suurempaa ravinnekuormitusta. Joen ja Pöytälahden tilan parantamiseksi mahdollisuuksia valuma-alueella tehtäville toimille on ryhdytty selvittämään yhteistyössä Tornatorin ja Metsähallituksen kanssa. Yhteistyössä selvitetään muun muassa mahdollisuuksia soiden ennallistamiseen ja vesistökuormituksen vähentämiseen.
Yhteistyö on käynnistynyt myös Luutsalossa Ilmari Räsäsen säätiön hankkeen kanssa vanhojen lehtokorpien pelastamiseksi. Luutsalossa muun muassa ennallistetaan käytöstä poistuneita peltoja tukkimalla ojia. Samalla saadaan vähennettyä entisiltä pelloilta järveen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankeyhteistyössä hyödynnetään molempien hankkeiden resursseja. KiMo-hanke on ollut mukana ennallistamistoimien ja kesällä Luutsalossa järjestettävien talkoiden valmistelussa.
Tiedonvälitys lisää ymmärrystä – puolin ja toisin
Hankkeessa on tehty myös aktiivista tiedonvälitystä. Esimerkiksi aamukahviwebinaarit ovat keränneet sadoittain kiinnostuneita kuulemaan mm. järvien tummumisesta, metsätalouden vesistövaikutuksista ja vesienpalauttamisesta kuivatetuille soille. Lisäksi hankkeessa on järjestetty keskustelutilaisuuksia asukkaille, maastoretki maa- ja metsätalouden vesiensuojelukohteeseen sekä koulutus maatilojen ilmasto- ja ympäristösuunnitelmasta.
Vuoropuhelu niin suurmaanomistajien kuin pienten rantatonttien mökkiläisten kanssa on tuonut hankkeelle valtavan määrän hiljaista tietoa Juojärven olosuhteista ja edistänyt yhteistyötä eri tahojen kesken. Suurella valuma-alueella on monia toisistaan eroavia tarpeita ja todellisuuksia, joihin hanke pyrkii jatkossakin aktiivisella vuoropuhelulla vaikuttamaan.
Vuonna 2026 aikana aamukahviwebinaarit jatkuvat ja niiden lisäksi järjestetään muun muassa keskustelutilaisuuksia Tuusniemellä Hietajärvi-Tuuslahden ja Soitunlahti-Pahkalahden valuma-aluesuunnitelmista. Tilaisuuksista tiedotetaan muun muassa hankesivulla (linkki alla) ja niihin ovat kaikki alueen asukkaat, mökkiläiset ja muut toimijat tervetulleita.
