Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäisen valuma-alue (1491 km2, järvisyys 21,4 %) on pinta-alaltaan pienin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista. Turvemaiden osuus alueen pinta-alasta on n. 25 %.
Höytiäisen valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Joensuun ja Liperin kuntien alueelle.
Vuonna 2014 perustetun Pro Höytiäinen ry:n tarkoituksena on parantaa Höytiäisen vesistöalueen vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön, sekä tukea näiden alueiden käyttöä tavalla joka ottaa huomioon alueen ekologiset tarpeet ja säästää ympäristöä.
Höytiäisen valuma-alueen keskusjärvi on Höytiäinen (283 km2), joka on Suomen 15:nneksi suurin järvi. Se kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Kuhnustanjoen valuma-alueelta ja Rauanjoen valuma-alueelta, koillisesta Tuopanjoen valuma-alueelta, luoteesta Kiskonjoen valuma-alueelta sekä idästä Venejoen valuma-alueelta. Höytiäisen alue kattaa järven lähivaluma-alueen sekä muutaman pienemmän järveen laskevan valuma-alueen.
Höytiäinen laskee Puntarikosken ja Höytiäisen kanavan (Höytiäisen kanavan alue) kautta Pyhäselkään Oriveden-Pyhäselän alueelle. Vuonna 1859 Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Tätä ennen järven vedet virtasivat Polvijärven suuntaan Viinijoen kautta. Höytiäisen valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni.
Höytiäisen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Höytiäisen pääallas on karu ja vähähumuksinen. Järven lasku-uoma Höytiäisen kanava on syntynyt järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven luusuaan on rakennettu Puntarikosken vesivoimalaitos vuonna 1958.
Kuhnustanjoen valuma-alue
Tuopanjoen valuma-alue
Venejoen valuma-alue
Höytiäisen kanavan alue
Valuma-alueen luoteisosassa meanderoiva Rauanjoki.
Höytiäisen pohjoisosassa sijaitseva rehevä Ruvaslahti on linnustonsuojelualuetta.
Jouhteninen-niminen harjusaari on Höytiäisen uljas maamerkki.
Höytiäinen laskee vetensä Pyhäselkään Höytiäisen kanavan kautta.
Kokonaisfosfori: 15,0 µg/l
A-klorofylli: 6,9 µg/l
Väriluku: 70 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,8 m
Kokonaisfosfori: 2,8 µg/l
A-klorofylli: 1,7 µg/l
Väriluku: 5 mg Pt/l
Näkösyvyys: 7,0 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Höytiäiseen 1990-luvun puolivälissä kotiutettu kuhakanta on ammatti- ja virkistyskalastuksen näkökulmasta merkittävä. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan valtaosa kuhista talvehtii järven eteläosan karuissa ja kirkasvetisissä syvänteissä ja vaeltaa keväällä lisääntymään järven matalampiin, rehevämpiin ja tummavetisempiin pohjois- ja länsiosiin. Järven vuotuinen kuhasaalis on ollut parhaimmillaan yli 150 000 kg.
Höytiäisen kalasaunat loivat oman ainutlaatuisen kulttuurin kalastajien tarpeisiin. Nykyisin nämä ”autiotuvat” ovat kaikkien kulkijoiden vapaassa käytössä läpi vuoden. Kuvassa Sikosaaressa sijaitseva alueen vanhin kalasauna.
Höytiäistä säännöstellään Puntarikosken voimalaitospadolla, joka on rakennettu järven luusuaan vuonna 1958. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,85 metriä. Keskivirtaama Puntarikoskessa on ollut n. 16 m3/s.
Alla valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Rauanjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama.
Rauanjoki, vedenkorkeus
Rauanjoki, virtaama
Lähde: SYKE
Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.
Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.
Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio