Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäisen valuma-alue (1491 km2, järvisyys 21,4 %) on pinta-alaltaan pienin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista. Turvemaiden osuus alueen pinta-alasta on n. 25 %.
Höytiäisen valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
- Juuka
- Polvijärvi
- Kontiolahti
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Joensuun ja Liperin kuntien alueelle.
Vuonna 2014 perustetun Pro Höytiäinen ry:n tarkoituksena on parantaa Höytiäisen vesistöalueen vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön, sekä tukea näiden alueiden käyttöä tavalla joka ottaa huomioon alueen ekologiset tarpeet ja säästää ympäristöä.
Osa-alueet
Höytiäisen valuma-alueen keskusjärvi on Höytiäinen (283 km2), joka on Suomen 15:nneksi suurin järvi. Se kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Kuhnustanjoen valuma-alueelta ja Rauanjoen valuma-alueelta, koillisesta Tuopanjoen valuma-alueelta, luoteesta Kiskonjoen valuma-alueelta sekä idästä Venejoen valuma-alueelta. Höytiäisen alue kattaa järven lähivaluma-alueen sekä muutaman pienemmän järveen laskevan valuma-alueen.
Höytiäinen laskee Puntarikosken ja Höytiäisen kanavan (Höytiäisen kanavan alue) kautta Pyhäselkään Oriveden-Pyhäselän alueelle. Vuonna 1859 Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Tätä ennen järven vedet virtasivat Polvijärven suuntaan Viinijoen kautta. Höytiäisen valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni.
Ekologinen tila ja vedenlaatu
Höytiäisen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Höytiäisen pääallas on karu ja vähähumuksinen. Järven lasku-uoma Höytiäisen kanava on syntynyt järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven luusuaan on rakennettu Puntarikosken vesivoimalaitos vuonna 1958.
