Pääosin Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva Pielisen reitin valuma-alue on Vuoksen vesistöalueen koillisin osa ja pinta-alaltaan suurin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista (13877 km2, josta Suomen puolella 7868 km2). Valuma-alueen järvisyys on 14,8 %. Turvemaiden osuus valuma-alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 23 %.
Merkittävä osa reitin vesistä tulee itärajan takaa Venäjältä Lieksanjoen ja Tuulijoen kautta. Reitin keskusjärvi Pielinen (n. 900 km2) on Suomen neljänneksi suurin järvi. Reitin suurin joki, Lieksanjoki, on lähes 100 km pitkä. Sen keskivirtaama alajuoksulla on ollut n. 97 m3/s.
Pielinen (Pielisen alue) kokoaa vesiä eri suunnista: lännestä siihen laskee Juuanjoen valuma-alue, luoteesta Valtimonjoen valuma-alue, pohjoisesta Saramojoen ja Viekijoen valuma-alueet sekä idästä Lieksanjoen alue. Ennen virtaamistaan Pieliseen, Lieksanjoki kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Jongunjoen valuma-alueelta ja Nurmijärven alueelta sekä itäpuolellaan sijaitsevan Ruunaanjoen valuma-alueelta, josta suurin osa sijaitsee Venäjän puolella.
Pielisen reitin valuma-alue purkaa vetensä Uimaharjussa sijaitsevan Laiskanvirran kautta Rahkeenveteen (Pielisjoki) ja Oriveden-Pyhäselän alueelle.
Pielisen reitin valuma-alue sijaitsee Suomen puolella pääosin seuraavien kuntien alueella:
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Kuhmon, Sotkamon, Rautavaaran, Kontiolahden ja Joensuun alueelle. Noin 43 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Lieksanjoki virtaa Ruunaan alueelle Venäjän puolelta.
Pielisen reitin vesistöjen ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Suurin osa alueen järvistä on erityyppisiä tummavetisiä humusjärviä. Valtaosa reitille kohdistuvasta fosforin ja typen kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, kuten maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Pistekuormitusta aiheuttavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot (Nurmes, Lieksa, Juuka), teollisuus sekä kalankasvatus. Valuma-alueen latvoilla vesien tilaan on vaikuttanut ensisijaisesti metsätalous ja mm. Pielisen pohjoisosan lahtialueilla, Valtimonjoen alaosalla ja Vuokonjärven alueella myös maatalous. Huutojoen valuma-alueella veden laatuun ja tilaan on vaikuttanut vuolukiviteollisuus.
Vesivoiman rakentamisen voimakkaasti muuttamia jokia alueella ovat Valtimonjoki (Kuokkastenkosken vesivoimalaitos) sekä Lieksanjoki (Pankakosken vesivoimalaitos, Lieksankosken vesivoimalaitos). Saramojoessa sijaitsee Louhikosken voimalaitospato.
Saramojoen valuma-alue
Viekijoen valuma-alue
Jongunjoen valuma-alue
Juuanjoen valuma-alue
Nurmijärven alue
Ruunaanjoen valuma-alue
Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas.
Lieksanjoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Herajärvi on Kolin lounaispuolella sijaitseva kirkasvetinen erinomaisessa ekologisessa tilassa oleva järvi.
Pielinen on ammatti- ja virkistyskalastuksen kannalta alueelleen erittäin merkittävä suurjärvi. Kolin kansallispuisto sijaitsee järven länsirannalla. 1960-luvulla Lieksanjokeen rakennetut vesivoimalaitokset ovat katkaisseet Saimaan järvilohelle elintärkeän vaellusreitin. Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista, ja äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen pelastamiseksi on pyritty tekemään toimenpiteitä. Lisätietoa mm. sivustolta www.jarvilohi.fi.
Pieliseen laskevista joista Lieksanjoki on suurin. Sen keskivirtaama Lieksankoskessa Lieksassa on ollut n. 97 m3/s. Valtimonjoen keskivirtaama Kuokkalankoskessa on ollut n. 12 m3/s ja Saramojoen keskivirtaama Roukkajankoskessa n. 10 m3/s. Juuanjoen laskennallinen keskivirtaama on n. 3 m3/s.
Pielistä ei säännöstellä, mutta Lieksanjoen alueella sijaitseva Pankajärvi (23,8 km2) on säännöstelty ja sen säännöstelyväli on 1,1 m. Säännöstelyn kaltaisesti järjesteltyjä järviä ovat Valtimonjoen valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Valtimojärvi (1,9 km2), Valtimojärvi (4,0 km2) ja Haapajärvi (6,0 km2). Myös Juuanjoen valuma-alueella sijaitseva Vuokonjärvi (2,7 km2) on järjestelty.
Ohessa Pielisen ajantasainen vedenkorkeus sekä Valtimonjoen, Saramojoen, Jongunjoen ja Lieksanjoen vedenkorkeudet ja virtaamat.
Pielinen (Nurmes), vedenkorkeus
Valtimonjoki, Nuolikoski, vedenkorkeus
Valtimonjoki, Nuolikoski, virtaama
Saramojoki, Roukkajankoski, vedenkorkeus
Saramojoki, Roukkajankoski, virtaama
Jongunjoki, Viitakoski, vedenkorkeus
Jongunjoki, Viitakoski, virtaama
Lieksanjoki, Ruunaa, vedenkorkeus
Lieksanjoki, Ruunaa, virtaama
Lähde: SYKE
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.
Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.
Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.
Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.
Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.
Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2024! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna, Vesa ja Jukka
Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Keskusliiton tiedotuslehti Aquarius on ilmestynyt. Artikkelissaan SKVSY:n toiminnanjohtaja kirjoittaa, että vesienhoidon toteuttamisessa on pidettävä huolta, että tiedolliset, luonnontieteelliset perusteet ovat tärkeämpiä kuin lainsäädännölliset tai poliittiset ohjauskeinot.