Pääosin Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva Pielisen reitin valuma-alue on Vuoksen vesistöalueen koillisin osa ja pinta-alaltaan suurin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista (13877 km2, josta Suomen puolella 7868 km2). Valuma-alueen järvisyys on 14,8 %. Turvemaiden osuus valuma-alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 23 %.

Merkittävä osa reitin vesistä tulee itärajan takaa Venäjältä Lieksanjoen ja Tuulijoen kautta. Reitin keskusjärvi Pielinen (n. 900 km2) on Suomen neljänneksi suurin järvi. Reitin suurin joki, Lieksanjoki, on lähes 100 km pitkä. Sen keskivirtaama alajuoksulla on ollut n. 97 m3/s.

Osa-alueet

Pielinen (Pielisen alue) kokoaa vesiä eri suunnista: lännestä siihen laskee Juuanjoen valuma-alue, luoteesta Valtimonjoen valuma-alue, pohjoisesta Saramojoen ja Viekijoen valuma-alueet sekä idästä Lieksanjoen alue. Ennen virtaamistaan Pieliseen, Lieksanjoki kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Jongunjoen valuma-alueelta ja Nurmijärven alueelta sekä itäpuolellaan sijaitsevan Ruunaanjoen valuma-alueelta, josta suurin osa sijaitsee Venäjän puolella.

Pielisen reitin valuma-alue purkaa vetensä Uimaharjussa sijaitsevan Laiskanvirran kautta Rahkeenveteen (Pielisjoki) ja Oriveden-Pyhäselän alueelle.

Pielisen reitin valuma-alue sijaitsee Suomen puolella pääosin seuraavien kuntien alueella:

  • Nurmes
  • Lieksa
  • Juuka

Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Kuhmon, Sotkamon, Rautavaaran, Kontiolahden ja Joensuun alueelle. Noin 43 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.

Lieksanjoki virtaa Ruunaan alueelle Venäjän puolelta.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Pielisen reitin vesistöjen ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Suurin osa alueen järvistä on erityyppisiä tummavetisiä humusjärviä. Valtaosa reitille kohdistuvasta fosforin ja typen kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, kuten maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Pistekuormitusta aiheuttavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot (Nurmes, Lieksa, Juuka), teollisuus sekä kalankasvatus. Valuma-alueen latvoilla vesien tilaan on vaikuttanut ensisijaisesti metsätalous ja mm. Pielisen pohjoisosan lahtialueilla, Valtimonjoen alaosalla ja Vuokonjärven alueella myös maatalous. Huutojoen valuma-alueella veden laatuun ja tilaan on vaikuttanut vuolukiviteollisuus.

Vesivoiman rakentamisen voimakkaasti muuttamia jokia alueella ovat Valtimonjoki (Kuokkastenkosken vesivoimalaitos) sekä Lieksanjoki (Pankakosken vesivoimalaitos, Lieksankosken vesivoimalaitos). Saramojoessa sijaitsee Louhikosken voimalaitospato.

Saramojoen valuma-alue

Viekijoen valuma-alue

Jongunjoen valuma-alue

Juuanjoen valuma-alue

Nurmijärven alue

Ruunaanjoen valuma-alue

Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas.

Lieksanjoen valuma-alue

Ekologinen tila

Pielisen reitin järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Jonkeri

Kok.fosfori: 12,3 µg/l

A-klorofylli: 6,3 µg/l

Väriluku: 102 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,5 m

Ruunaanjärvi

Kok.fosfori: 9,2 µg/l

A-klorofylli: 4,7 µg/l

Väriluku: 91 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,1 m

Pankajärvi

Kok.fosfori: 16,7 µg/l

A-klorofylli: 4,4 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,7 m

Viekijärvi

Kok.fosfori: 30,4 µg/l

A-klorofylli: 11,5 µg/l

Väriluku: 148 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,5 m

Mujejärvi

Kok.fosfori: 13,3 µg/l

A-klorofylli: 5,0 µg/l

Väriluku: 163 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,4 m

Kuohattijärvi

Kok.fosfori: 10,2 µg/l

A-klorofylli: 5,3 µg/l

Väriluku: 84 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,7 m

Haapajärvi

Kok.fosfori: 45,1 µg/l

A-klorofylli: 17,8 µg/l

Väriluku: 197 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,7 m

Juuanjärvi

Kok.fosfori: 8,0 µg/l

A-klorofylli: 4,0 µg/l

Väriluku: 120 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Herajärvi

Kok.fosfori: 3,0 µg/l

A-klorofylli: 3,1 µg/l

Väriluku: 32 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,8 m

Pielinen

Kok.fosfori: 11,7 µg/l

A-klorofylli: 5,6 µg/l

Väriluku: 74 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,4 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Herajärvi on Kolin lounaispuolella sijaitseva kirkasvetinen erinomaisessa ekologisessa tilassa oleva järvi.

Kalasto & kalastus

Pielinen on ammatti- ja virkistyskalastuksen kannalta alueelleen erittäin merkittävä suurjärvi. Kolin kansallispuisto sijaitsee järven länsirannalla. 1960-luvulla Lieksanjokeen rakennetut vesivoimalaitokset ovat katkaisseet Saimaan järvilohelle elintärkeän vaellusreitin. Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista, ja äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen pelastamiseksi on pyritty tekemään toimenpiteitä. Lisätietoa mm. sivustolta www.jarvilohi.fi.

Hydrologia

Pieliseen laskevista joista Lieksanjoki on suurin. Sen keskivirtaama Lieksankoskessa Lieksassa on ollut n. 97 m3/s. Valtimonjoen keskivirtaama Kuokkalankoskessa on ollut n. 12 m3/s ja Saramojoen keskivirtaama Roukkajankoskessa n. 10 m3/s. Juuanjoen laskennallinen keskivirtaama on n. 3 m3/s.

Pielistä ei säännöstellä, mutta Lieksanjoen alueella sijaitseva Pankajärvi (23,8 km2) on säännöstelty ja sen säännöstelyväli on 1,1 m. Säännöstelyn kaltaisesti järjesteltyjä järviä ovat Valtimonjoen valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Valtimojärvi (1,9 km2), Valtimojärvi (4,0 km2) ja Haapajärvi (6,0 km2). Myös Juuanjoen valuma-alueella sijaitseva Vuokonjärvi (2,7 km2) on järjestelty.

Ohessa Pielisen ajantasainen vedenkorkeus sekä Valtimonjoen, Saramojoen, Jongunjoen ja Lieksanjoen vedenkorkeudet ja virtaamat.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Uutinen

Limnologi Lauri Heiton kiinnostus alaan heräsi Jacques Cousteaun meriseikkailuista

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, partiojohtaja, avomerilaivuri Lauri Heitto on pitkän uransa aikana ehtinyt moneen. Limnologin päivätyön ohella hän on muun muassa kirjoittanut nelisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja toiminut parikymmentä vuotta partiolippukunnan varajohtajana. Kysyimme Laurilta, mistä hän saa energiansa työhön vesiympäristön puolesta.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Pohjois-Savon kosteikkoretki 20.5.2024

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.

Lue koko juttu