Iisalmen reitin valuma-alue (5583 km2, järvisyys 7,7 %) sijaitsee pääosin Pohjois-Savon, mutta osittain myös Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnan alueella. Järvet ovat Iisalmen reitillä pääasiassa tummavetisiä, reheviä ja matalia. Useampi järvi on myös luontaisesti runsasravinteinen, mikä tekee alueesta harvinaisen Järvi-Suomessa. Keskeisiä järviä alueella ovat Porovesi ja Onkivesi. Alueen pisin joki on Matkusjoki.
Porovesi (Poroveden alue) kokoaa vedet Kiuruveden suunnalta Kihlovirran kautta (Koskenjoen valuma-alue, Sulkavanjärven valuma-alue, Luupujoen valuma-alue), Vieremän suunnalta Koljonvirran kautta (Salahminjärven valuma-alue, Iso-Iin alue) ja Sonkajärven suunnalta Paloisvirran kautta (Sonkajärven reitin valuma-alue), ja laskee Peltosalmen kautta samassa pinnantasossa olevaan Nerkoonjärveen (Onkiveden alue). Nerkoonjärvestä vedet virtaavat Nerohvirran kautta Onkiveteen, joka kerää idästä myös Naarvanjoen valuma-alueen vedet. Onkivedestä Iisalmen reitin vedet purkautuvat Viannankosken kautta alapuoliseen Maaninkajärveen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.
Iisalmen reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Kajaanin, Pyhäjärven, Pyhännän, Pielaveden, Kuopion ja Siilinjärven kuntien alueelle.
Järvi-, joki- ja pohjavesialuekohtaista tietoa Iisalmen reitin ja sen alapuolisen Kallaveden yläosan alueesta sivustolla
Yli puolet Iisalmen reitin vesistöpinta-alasta on ekologialtaan hyvää huonommassa tilassa. Vieremän pohjoispuolella sijaitsevalla Salahminjärven valuma-alueella vesimuodostumat on kuitenkin luokiteltu hyvään tai erinomaiseen tilaan lukuun ottamatta Murennusjokea, joka on vesivoimalaitosrakentamisen muuttama. Myös Sonkajärven reitin valuma-alueen latvavedet ovat pääosin vähintään hyvässä ekologisessa tilassa.
Reitin matalissa, humuspitoisissa ja rehevissä järvissä ilmenee alusveden happiongelmia ja sitä kautta sisäistä kuormitusta. Reitin lyhytviipymäiset järvet eivät pysty merkittävästi pidättämään ravinteita, joten ravinnepitoisuudet pysyvät korkeina latvoilta reitin pääaltaalle Onkivedelle asti. Vedenpinnan laskut reitin järvissä ovat osaltaan lisänneet rehevöitymisestä aiheutuvia haasteita. Reitti on Pohjois-Savon alueella sijaitsevista valuma-alueista kuormitetuin, merkittävimmän kuormituslähteen ollessa maatalous. Iisalmen reitillä on suuri tarve maatalouden vesiensuojelutoimien tehostamiselle ja mahdollisesti vedenpinnan nostoille.
Koskenjoen valuma-alue
Salahminjärven valuma-alue
Luupujoen valuma-alue
Naarvanjoen valuma-alue
Kiuruvesi
kok. fosfori: 85 µg/l
a-klorofylli: 45 µg/l
väri: 210 mg Pt/l
näkösyvyys: 0,7 m
näytteenottopiste: Kiuruvesi 4
Salahminjärvi
kok. fosfori: 36 µg/l
a-klorofylli: 23 µg/l
väri: 170 mg Pt/l
näkösyvyys: 1 m
näytteenottopiste: Salahminjärvi 003
Sukevanjärvi
kok. fosfori: 47 µg/l
a-klorofylli: 21 µg/l
väri: 265 mg Pt/l
näkösyvyys: 0,7 m
näytteenottopiste: Sukevanjärvi 156
Porovesi
kok. fosfori: 49 µg/l
a-klorofylli: 24 µg/l
väri: 140 mg Pt/l
näkösyvyys: 1 m
näytteenottopiste: Porovesi 17
Onkivesi
kok. fosfori: 42 µg/l
a-klorofylli: 24 µg/l
väri: 110 mg Pt/l
näkösyvyys: 1 m
näytteenottopiste: Onkivesi 5
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Iisalmen reitin kalavarat ovat reheville vesistöille tyypillisesti runsaat ja särkikalavaltaiset. Petokaloista myös kuha- ja haukikannat ovat vahvat. Reitin latvoilla sijaitsevissa virtavesissä on arvokkaita taimen- ja harjuskantoja, joiden säilymisestä tulee huolehtia.
Keskivirtaama Iisalmen reitin purkupisteessä Viannankoskella on ollut n. 58 m3/s.
Iisalmen reittiä säännöstellään pääosin maatalouden tulvasuojelua varten. Onkiveden, Poroveden, Nerkoonjärven, Haapajärven, Iso- ja Pikku-Iin sekä Kiuruveden osalta säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon ELY-keskus. Hauta-, Kilpi- ja Rytkynjärven säännöstelyluvan haltija on järjestely-yhtiö. Salahminjärven säännöstelyn perusteena on vesivoiman tuotanto ja sen säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj.
Raportti vuodelta 2016: Iisalmen reitin ilmastonmuutostarkastelut – säännöstelyjen toimivuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kuormitukseen
Alla Iisalmen reitillä sijaitsevien Kiuruveden, Sonkajärven, Poroveden ja Onkiveden ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Sonkajärven luusuan (Matkusjoki) Nerohvirran ja Onkiveden luusuan (Viannankoski) virtaamat.
Kiuruvesi, vedenkorkeus
Iisalmen reitin vedet purkautuvat Viannankosken kautta Maaninkajärveen.
Sonkajärvi, vedenkorkeus
Sonkajärven luusua (Matkusjoki), virtaama
Porovesi, vedenkorkeus
Nerkoonjärven luusua (Nerohvirta), virtaama
Onkivesi, vedenkorkeus
Onkiveden luusua (Viannankoski), virtaama
Lähde: SYKE
Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.
Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.
Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio