Iisalmen reitin valuma-alue (5583 km2, järvisyys 7,7 %) sijaitsee pääosin Pohjois-Savon, mutta osittain myös Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnan alueella. Järvet ovat Iisalmen reitillä pääasiassa tummavetisiä, reheviä ja matalia. Useampi järvi on myös luontaisesti runsasravinteinen, mikä tekee alueesta harvinaisen Järvi-Suomessa. Keskeisiä järviä alueella ovat Porovesi ja Onkivesi. Alueen pisin joki on Matkusjoki.
Porovesi (Poroveden alue) kokoaa vedet Kiuruveden suunnalta Kihlovirran kautta (Koskenjoen valuma-alue, Sulkavanjärven valuma-alue, Luupujoen valuma-alue), Vieremän suunnalta Koljonvirran kautta (Salahminjärven valuma-alue, Iso-Iin alue) ja Sonkajärven suunnalta Paloisvirran kautta (Sonkajärven reitin valuma-alue), ja laskee Peltosalmen kautta samassa pinnantasossa olevaan Nerkoonjärveen (Onkiveden alue). Nerkoonjärvestä vedet virtaavat Nerohvirran kautta Onkiveteen, joka kerää idästä myös Naarvanjoen valuma-alueen vedet. Onkivedestä Iisalmen reitin vedet purkautuvat Viannankosken kautta alapuoliseen Maaninkajärveen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.
Iisalmen reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Kajaanin, Pyhäjärven, Pyhännän, Pielaveden, Kuopion ja Siilinjärven kuntien alueelle.
Järvi-, joki- ja pohjavesialuekohtaista tietoa Iisalmen reitin ja sen alapuolisen Kallaveden yläosan alueesta sivustolla
Yli puolet Iisalmen reitin vesistöpinta-alasta on ekologialtaan hyvää huonommassa tilassa. Vieremän pohjoispuolella sijaitsevalla Salahminjärven valuma-alueella vesimuodostumat on kuitenkin luokiteltu hyvään tai erinomaiseen tilaan lukuun ottamatta Murennusjokea, joka on vesivoimalaitosrakentamisen muuttama. Myös Sonkajärven reitin valuma-alueen latvavedet ovat pääosin vähintään hyvässä ekologisessa tilassa.
Reitin matalissa, humuspitoisissa ja rehevissä järvissä ilmenee alusveden happiongelmia ja sitä kautta sisäistä kuormitusta. Reitin lyhytviipymäiset järvet eivät pysty merkittävästi pidättämään ravinteita, joten ravinnepitoisuudet pysyvät korkeina latvoilta reitin pääaltaalle Onkivedelle asti. Vedenpinnan laskut reitin järvissä ovat osaltaan lisänneet rehevöitymisestä aiheutuvia haasteita. Reitti on Pohjois-Savon alueella sijaitsevista valuma-alueista kuormitetuin, merkittävimmän kuormituslähteen ollessa maatalous. Iisalmen reitillä on suuri tarve maatalouden vesiensuojelutoimien tehostamiselle ja mahdollisesti vedenpinnan nostoille.
Koskenjoen valuma-alue
Salahminjärven valuma-alue
Luupujoen valuma-alue
Naarvanjoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Iisalmen reitin kalavarat ovat reheville vesistöille tyypillisesti runsaat ja särkikalavaltaiset. Petokaloista myös kuha- ja haukikannat ovat vahvat. Reitin latvoilla sijaitsevissa virtavesissä on arvokkaita taimen- ja harjuskantoja, joiden säilymisestä tulee huolehtia.
Keskivirtaama Iisalmen reitin purkupisteessä Viannankoskella on ollut n. 58 m3/s.
Iisalmen reittiä säännöstellään pääosin maatalouden tulvasuojelua varten. Onkiveden, Poroveden, Nerkoonjärven, Haapajärven, Iso- ja Pikku-Iin sekä Kiuruveden osalta säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon ELY-keskus. Hauta-, Kilpi- ja Rytkynjärven säännöstelyluvan haltija on järjestely-yhtiö. Salahminjärven säännöstelyn perusteena on vesivoiman tuotanto ja sen säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj.
Raportti vuodelta 2016: Iisalmen reitin ilmastonmuutostarkastelut – säännöstelyjen toimivuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kuormitukseen
Alla Iisalmen reitillä sijaitsevien Kiuruveden, Sonkajärven, Poroveden ja Onkiveden ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Sonkajärven luusuan (Matkusjoki) Nerohvirran ja Onkiveden luusuan (Viannankoski) virtaamat.
Kiuruvesi, vedenkorkeus
Iisalmen reitin vedet purkautuvat Viannankosken kautta Maaninkajärveen.
Sonkajärvi, vedenkorkeus
Sonkajärven luusua (Matkusjoki), virtaama
Porovesi, vedenkorkeus
Nerkoonjärven luusua (Nerohvirta), virtaama
Onkivesi, vedenkorkeus
Onkiveden luusua (Viannankoski), virtaama
Lähde: SYKE
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.
Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.
Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.
Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.
Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.
Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2024! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna, Vesa ja Jukka
Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Keskusliiton tiedotuslehti Aquarius on ilmestynyt. Artikkelissaan SKVSY:n toiminnanjohtaja kirjoittaa, että vesienhoidon toteuttamisessa on pidettävä huolta, että tiedolliset, luonnontieteelliset perusteet ovat tärkeämpiä kuin lainsäädännölliset tai poliittiset ohjauskeinot.