Pohjois-Savon ja osittain myös Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella sijaitseva Rautalammin reitin valuma-alue (5768 km2, järvisyys 20,8 %) on Kymijoen vesistöalueen koillisin osa. Säännöstelemättömän reitin alueella sijaitsee useita hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia suuria vähähumuksisia järviä.

Osa-alueet

Reitin latvoilta Koivujärven valuma-alueelta, Koivujärvestä ja Lampaanjärvestä (Pielaveden alue) vedet laskevat Pielaveden kautta Nilakkaan (Nilakan alue) ja edelleen Äyskosken kautta Rasvanki-VirmasvesiIisvesiNiinivesi–järviketjuun (Virmasveden alue).

Lisävesiä reitille tulee mm. Virmasveteen laskevalta Tallusjärven valuma-alueelta, Iisveteen laskevalta Suonenjoen valuma-alueelta, Koskeloveteen laskevalta Pieksänjärven ja sen Pieksänjärven valuma-alueelta sekä Niiniveteen laskevalta Kerkonjoen valuma-alueelta.

Niinivedeltä reitti kulkee Koskelo- ja Hankaveden kautta Konnekosken läpi reitin keskusjärveen Etelä-Konneveteen (Konneveden alue). Reitti purkaa vetensä eteenpäin Leppäveden-Kynsiveden alueelle Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken kautta.

Rautalammin reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella: Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Kuopio, Suonenjoki, Pieksämäki, Rautalampi ja Konnevesi.

Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueelle.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Rautalammin reitin vesistöjen ekologinen tila on valtaosin hyvä tai erinomainen. Kalankasvatuksen, turvetuotannon ja maatalouden vesistöjä kuormittava vaikutus on heikentänyt tiettyjen latva-alueilla ja reitin alaosilla sijaitsevien järvien ja jokien tilaa. Reitille kohdistuva fosforin ja typen kuormitus on Pohjois-Savon maakunnan keskimääräistä tasoa. Reitin suuret järvialtaat ovat rehevyystasoltaan pääasiassa karuja tai vain lievästi reheviä.

Koivujärven valuma-alue

Pielaveden alue

Tallusjärven valuma-alue

Suonenjoen valuma-alue

Pieksänjärven valuma-alue

Ekologinen tila

Rautalammin reitin järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Koivujärvi

Kok.fosfori: 21,0 µg/l

A-klorofylli: 10,5 µg/l

Väriluku: 89 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,3 m

Lampaanjärvi

Kok.fosfori: 18,8 µg/l

A-klorofylli: 13,5 µg/l

Väriluku: 77 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,7 m

Pielavesi

Kok.fosfori: 12,3 µg/l

A-klorofylli: 9,7 µg/l

Väriluku: 45 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,2 m

Nilakka

Kok.fosfori: 12,3 µg/l

A-klorofylli: 7,9 µg/l

Väriluku: 47 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,6 m

Virmasvesi

Kok.fosfori: 7,1 µg/l

A-klorofylli: 5,0 µg/l

Väriluku: 35 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,0 m

* Virmasvesi 60 (25.8.2022)

Paasvesi

Kok.fosfori: 4,0 µg/l

A-klorofylli: 1,0 µg/l

Väriluku: 15 mg Pt/l

Näkösyvyys: 5,3 m

* Paasvesi 020

Suontee

Kok.fosfori: 5,0 µg/l

A-klorofylli: 3,8 µg/l

Väriluku: 37 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,2 m

Iisvesi

Kok.fosfori: 9,6 µg/l

A-klorofylli: 7,0 µg/l

Väriluku: 41 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,9 m

Niinivesi

Kok.fosfori: 6,3 µg/l

A-klorofylli: 5,3 µg/l

Väriluku: 32 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,0 m

Vesantojärvi

Kok.fosfori: 19,4 µg/l

A-klorofylli: 16,3 µg/l

Väriluku: 80 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,6 m

Pieksänjärvi

Kok.fosfori: 32,9 µg/l

A-klorofylli: 16,7 µg/l

Väriluku: 69 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,2 m

Konnevesi

Kok.fosfori: 7,1 µg/l

A-klorofylli: 4,0 µg/l

Väriluku: 32 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,3 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE. *Yhden näytteenottokerran tulos ko. näytteenottopisteestä.

Nilakan luonnonhiekkarantoja Hirviniemen kärjessä Repohäikässä.

Kalasto & kalastus

Rautalammin reitin kalasto on huomionarvoinen ja sen vaeltava taimenkanta on arvokas, vaikkakin vähälukuinen. Napapiirin eteläpuolisessa Suomessa taimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Reitillä on peräti 15 koskea tai virtaa, joista osa on hyvin suosittuja, pitkälti pyydystä ja päästä-tyyppisiä kalastuskohteita. Reitin järvissä on lisäksi talou