Pohjois-Savon ja osittain myös Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella sijaitseva Rautalammin reitin valuma-alue (5768 km2, järvisyys 20,8 %) on Kymijoen vesistöalueen koillisin osa. Säännöstelemättömän reitin alueella sijaitsee useita hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia suuria vähähumuksisia järviä.
Reitin latvoilta Koivujärven valuma-alueelta, Koivujärvestä ja Lampaanjärvestä (Pielaveden alue) vedet laskevat Pielaveden kautta Nilakkaan (Nilakan alue) ja edelleen Äyskosken kautta Rasvanki-Virmasvesi–Iisvesi–Niinivesi–järviketjuun (Virmasveden alue).
Lisävesiä reitille tulee mm. Virmasveteen laskevalta Tallusjärven valuma-alueelta, Iisveteen laskevalta Suonenjoen valuma-alueelta, Koskeloveteen laskevalta Pieksänjärven ja sen Pieksänjärven valuma-alueelta sekä Niiniveteen laskevalta Kerkonjoen valuma-alueelta.
Niinivedeltä reitti kulkee Koskelo- ja Hankaveden kautta Konnekosken läpi reitin keskusjärveen Etelä-Konneveteen (Konneveden alue). Reitti purkaa vetensä eteenpäin Leppäveden-Kynsiveden alueelle Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken kautta.
Rautalammin reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella: Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Kuopio, Suonenjoki, Pieksämäki, Rautalampi ja Konnevesi.
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueelle.
Rautalammin reitin vesistöjen ekologinen tila on valtaosin hyvä tai erinomainen. Kalankasvatuksen, turvetuotannon ja maatalouden vesistöjä kuormittava vaikutus on heikentänyt tiettyjen latva-alueilla ja reitin alaosilla sijaitsevien järvien ja jokien tilaa. Reitille kohdistuva fosforin ja typen kuormitus on Pohjois-Savon maakunnan keskimääräistä tasoa. Reitin suuret järvialtaat ovat rehevyystasoltaan pääasiassa karuja tai vain lievästi reheviä.
Koivujärven valuma-alue
Pielaveden alue
Tallusjärven valuma-alue
Suonenjoen valuma-alue
Pieksänjärven valuma-alue
Kok.fosfori: 7,1 µg/l
A-klorofylli: 5,0 µg/l
Väriluku: 35 mg Pt/l
Näkösyvyys: 2,0 m
* Virmasvesi 60 (25.8.2022)
Kok.fosfori: 4,0 µg/l
A-klorofylli: 1,0 µg/l
Väriluku: 15 mg Pt/l
Näkösyvyys: 5,3 m
* Paasvesi 020
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE. *Yhden näytteenottokerran tulos ko. näytteenottopisteestä.
Nilakan luonnonhiekkarantoja Hirviniemen kärjessä Repohäikässä.
Rautalammin reitin kalasto on huomionarvoinen ja sen vaeltava taimenkanta on arvokas, vaikkakin vähälukuinen. Napapiirin eteläpuolisessa Suomessa taimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Reitillä on peräti 15 koskea tai virtaa, joista osa on hyvin suosittuja, pitkälti pyydystä ja päästä-tyyppisiä kalastuskohteita. Reitin järvissä on lisäksi taloudellisesti hyödynnettyjä kalakantoja; etenkin muikkua. Etelä-Konneveden alueen ainutlaatuisuudesta kertoo myös alueen vuonna 2016 saama kansallispuistostatus.
Rautalammin reitin vedet purkavan Siikakosken keskivirtaama on ollut n. 57 m3/s.
Vesistöennusteet: Siikakoski, Konnevesi
Alla Rautalammin reitillä sijaitsevien Pielaveden ja Iisveden ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Äyskosken ja Nokisenkosken virtaamat.
Pielavesi, vedenkorkeus
Äyskoski, virtaama
Iisvesi, vedenkorkeus
Nokisenkoski, virtaama
Lähde: SYKE
Juojärven tummumisen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä Kirkkaasti monimuotoista -hanke käynnistyy. Hanke keskittyy laajaan tiedonvälitykseen ja valuma-aluetason suunnitteluun. Hankkeessa tuotetaan jopa 30 järven lähivaluma-alueille kohdistuvaa suunnitelmaa ja selvitystä.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven tummumista käsittelevä esiselvitys on valmistunut. Hankkeen tulokset paljastavat, että karun järven ravinnepitoisuudet ovat edelleen laskussa, mutta huolestuttava kehityssuunta on nähtävissä veden väriä kuvaavissa tunnusluvuissa. Erityisesti lähivaluma-alueilta tulevat valumat heikentävät Juojärven sulkeutuneiden lahtialueiden tilaa.
Oletko sinä valuma-aluesuunnittelun ammattilainen? Etsimme määräaikaista asiantuntijaa pääasiassa Pohjois-Savon alueelle sijoittuviin valuma-aluesuunnitteluhankkeisiin.
Sääksjärvi on Rautalammin kunnassa sijaitseva keskikoinen, tyypiltään matala vähähumuksinen järvi. Sääksjärven ekologinen tila on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi muun muassa rehevöitymisen ja alusveden happiongelmien takia. Sääksjärven tilan parantaminen on tärkeää, sillä se kuuluu Rautalammin reittiin, joka on yksi Suomen arvokkaimmista reittivesistä.
HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet.
Vuoden vaihteessa päättynyt Kosteikkojen Joroisselkä -hanke on osoitus onnistuneesta projektinhallinnasta ja kyvystä ihmisläheiseen yhteistyöhön. Hanke toteutettiin osana laajempaa Joroisselän hoito-ohjelmaa, jonka tavoitteena on pysäyttää Joroisselän rehevöityminen. Hankkeessa ulkoisen fosforikuormituksen alentamista tavoiteltiin edistämällä kosteikkojen suunnittelua sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelua.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.