Pohjois-Savon ja osittain myös Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella sijaitseva Rautalammin reitin valuma-alue (5768 km2, järvisyys 20,8 %) on Kymijoen vesistöalueen koillisin osa. Säännöstelemättömän reitin alueella sijaitsee useita hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia suuria vähähumuksisia järviä.
Reitin latvoilta Koivujärven valuma-alueelta, Koivujärvestä ja Lampaanjärvestä (Pielaveden alue) vedet laskevat Pielaveden kautta Nilakkaan (Nilakan alue) ja edelleen Äyskosken kautta Rasvanki-Virmasvesi–Iisvesi–Niinivesi–järviketjuun (Virmasveden alue).
Lisävesiä reitille tulee mm. Virmasveteen laskevalta Tallusjärven valuma-alueelta, Iisveteen laskevalta Suonenjoen valuma-alueelta, Koskeloveteen laskevalta Pieksänjärven ja sen Pieksänjärven valuma-alueelta sekä Niiniveteen laskevalta Kerkonjoen valuma-alueelta.
Niinivedeltä reitti kulkee Koskelo- ja Hankaveden kautta Konnekosken läpi reitin keskusjärveen Etelä-Konneveteen (Konneveden alue). Reitti purkaa vetensä eteenpäin Leppäveden-Kynsiveden alueelle Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken kautta.
Rautalammin reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella: Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Kuopio, Suonenjoki, Pieksämäki, Rautalampi ja Konnevesi.
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueelle.
Rautalammin reitin vesistöjen ekologinen tila on valtaosin hyvä tai erinomainen. Kalankasvatuksen, turvetuotannon ja maatalouden vesistöjä kuormittava vaikutus on heikentänyt tiettyjen latva-alueilla ja reitin alaosilla sijaitsevien järvien ja jokien tilaa. Reitille kohdistuva fosforin ja typen kuormitus on Pohjois-Savon maakunnan keskimääräistä tasoa. Reitin suuret järvialtaat ovat rehevyystasoltaan pääasiassa karuja tai vain lievästi reheviä.
Koivujärven valuma-alue
Pielaveden alue
Tallusjärven valuma-alue
Suonenjoen valuma-alue
Pieksänjärven valuma-alue
Kok.fosfori: 7,1 µg/l
A-klorofylli: 5,0 µg/l
Väriluku: 35 mg Pt/l
Näkösyvyys: 2,0 m
* Virmasvesi 60 (25.8.2022)
Kok.fosfori: 4,0 µg/l
A-klorofylli: 1,0 µg/l
Väriluku: 15 mg Pt/l
Näkösyvyys: 5,3 m
* Paasvesi 020
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE. *Yhden näytteenottokerran tulos ko. näytteenottopisteestä.
Nilakan luonnonhiekkarantoja Hirviniemen kärjessä Repohäikässä.
Rautalammin reitin kalasto on huomionarvoinen ja sen vaeltava taimenkanta on arvokas, vaikkakin vähälukuinen. Napapiirin eteläpuolisessa Suomessa taimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Reitillä on peräti 15 koskea tai virtaa, joista osa on hyvin suosittuja, pitkälti pyydystä ja päästä-tyyppisiä kalastuskohteita. Reitin järvissä on lisäksi taloudellisesti hyödynnettyjä kalakantoja; etenkin muikkua. Etelä-Konneveden alueen ainutlaatuisuudesta kertoo myös alueen vuonna 2016 saama kansallispuistostatus.
Rautalammin reitin vedet purkavan Siikakosken keskivirtaama on ollut n. 57 m3/s.
Vesistöennusteet: Siikakoski, Konnevesi
Alla Rautalammin reitillä sijaitsevien Pielaveden ja Iisveden ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Äyskosken ja Nokisenkosken virtaamat.
Pielavesi, vedenkorkeus
Äyskoski, virtaama
Iisvesi, vedenkorkeus
Nokisenkoski, virtaama
Lähde: SYKE
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.
Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.
Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.
Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.
Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.
Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2024! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna, Vesa ja Jukka
Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Keskusliiton tiedotuslehti Aquarius on ilmestynyt. Artikkelissaan SKVSY:n toiminnanjohtaja kirjoittaa, että vesienhoidon toteuttamisessa on pidettävä huolta, että tiedolliset, luonnontieteelliset perusteet ovat tärkeämpiä kuin lainsäädännölliset tai poliittiset ohjauskeinot.