Pohjois- ja Etelä-Savon sekä osin myös Pohjois-Karjalan maakunnissa sijaitseva Haukiveden-Kallaveden alue (9547 km2) on suurin kokonaan Suomen puolella sijaitsevista SKVSY:n toiminta-alueen valuma-alueista. Lähes kolmasosa alueen pinta-alasta on vesistöjä (järvisyys 28 %).
Haukiveden-Kallaveden alue kokoaa yläpuoleltaan Iisalmen reitin valuma-alueen, Nilsiän reitin valuma-alueen, Juojärven reitin valuma-alueen sekä Oriveden-Pyhäselän alueen vedet. Alueen keskusjärvi on norpistaan ja Linnasaaren kansallispuistosta tunnettu Haukivesi. Alueen vedet virtaavat lopulta Savonlinnan salmien kautta Pihlajaveteen.
Alueen pohjoisosat sijoittuvat Kallaveden yläosan alueelle, johon Iisalmen reitin vedet laskevat ja jonka keskeinen järvi on Pohjois-Kallavesi.
Sen alapuolella, Kallansiltojen eteläpuolella, sijaitsevan Kallaveden alaosan alueen suurimpia järviä ovat Kallavesi, Sotkanselkä, Koirus, Unnukka, Suvasvesi sekä Kermajärvi. Nilsiän reitti laskee Kortesalmen, Toivalansalmen ja Karhonsalmen kautta Kallaveteen Kallaveden alaosan alueen pohjoisosassa. Alueen itäosassa Juojärven reitti laskee Suvasveteen Palokin voimalaitoksen kautta.
Kallaveden alaosan alueella Kallavesi purkaa vetensä kahteen suuntaan: noin 1/3 vesistä kulkee itäistä haaraa Suvasveden ja Kermajärven kautta Heinäveden-Enonveden alueelle (ns. Heinäveden reitti) ja siitä lopulta Haukiveteen Tappuvirran kautta. Koloveden kansallispuisto sijaitsee matkan varrella. Noin 2/3 vesistä virtaa läntistä haaraa (ns. Leppävirran reitti) Sotkanselän, Koiruksen ja Unnukan kautta Haukiveteen (Haukiveden alue) Varkauden kohdalla.
Oriveden-Pyhäselän alueen vedet virtaavat Joensuun ja Kiteen suunnasta ensin Pyyveden alueelle, josta jatkavat Heinäveden-Enonveden alueen ja Tappuvirran kautta Haukiveteen. Heinäveden-Enonveden alueeseen laskee etelän suunnasta Ylä-Enonveden valuma-alue Enonkosken kautta.
Sorsaveden valuma-alue laskee Haukiveteen (Siitinselkä) Varkauden eteläpuolella. Sysmäjärven valuma-alue sekä Kolkonjärven valuma-alue laskevat Haukiveteen (Joroisselkä) Joroisissa.
Haukiveden-Kallaveden alue sijaitsee seuraavien 16:n kunnan alueella:
Noin 560 km2 laajuinen Haukivesi on Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi. Kuvassa Hietasaari Linnasaaren kansallispuistossa.
Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi Haukivesi, Kallaveden alaosan itäinen puoli sekä Heinäveden-Enonveden alue (Heinäveden reitti) ovat valtaosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Näin on myös Oriveden-Pyhäselän alueen vedet kokoavalla Pyyveden alueella sekä Ylä-Enonveden valuma-alueella. Heinäveden yhdyskuntajätevesiä vastaanottava Vääränselkä on kuitenkin luokiteltu tyydyttävään tilaan.
Pääosin hajakuormituksesta johtuvaa hyvää heikompaa tilaa on havaittavissa myös Kallaveden yläosan alueella sekä Kallaveden alaosan läntisellä puolella (Leppävirran reitti). Välttävässä tilassa olevat Patajärvi ja Lapinjärvet ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Särkilahdella ja Oravilahdella näkyy kaivostoiminnan vaikutus.
Kemiallisen metsäteollisuuden kuormitus näkyy Huruslahdella ja Varkauden alapuolisella Haukivedellä. Myös Rantasalmen keskustaajaman läheiset Kosulanlampi, Pieni ja Suuri Raudanvesi ovat tilaltaan heikentyneitä. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi ovat myös arvokkaita lintuvesikohteita. Suhteellisen matalaa Joroisselkää kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus; pinta-alaan suhteutettuna suurin kuormitus tulee Valvatuksen alueelta. Valvatuksen kanava on 1800-luvun puolivälissä kaivettu uoma, jonka avulla Valvatuksen pintaa laskettiin noin 9 metriä. Myös Sysmäjärven valuma-alueella sijaitseva Kiekan kanava on keinotekoinen vesimuodostuma. Noin 2 kilometriä pitkä kanava kaivettiin 1950-luvulla Kiekan vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.
Kallaveden yläosan alue
Kallaveden alaosan alue
Sorsaveden valuma-alue
Sysmäjärven valuma-alue
Ylä-Enonveden valuma-alue
Kolkonjärven valuma-alue
Pyyveden alue
Heinäveden-Enonveden alue
Haukiveden alue
Kok.fosfori: 26,5 µg/l
A-klorofylli: 12,1 µg/l
Väriluku: 101 mg Pt/l
Näkösyvyys: 2,2 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Muikku on taloudellisesti tärkeä saaliskala Haukiveden-Kallaveden alueella. Myös kuhasaaliit ovat paikoin merkittäviä.
Haukivesi on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösaluetta ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää elin- ja pesimäaluetta. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; Haukiveden alueella, Heinäveden-Enonveden alueella sekä Pyyveden alueella kalastettaessa tulee huomioida norppa-alueiden kalastusrajoitukset. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €.
Haukivedeltä pyydetään ammattimaisesti myös särkikaloja, kuten lahnaa.
Keskivirtaama Haukiveden-Kallaveden alueen purkupisteessä Savonlinnan salmien kohdalla on noin 480 m3/s.
Pääosa Savonlinnan yläpuolisten alueiden vesistä purkautuu Pihlajaveteen Olavinlinnan ohittavan Kyrönsalmen kautta. Sen kautta virtaavan veden osuus keskivirtaamalla on noin 70 % Savonlinnan salmien kokonaisvirtaamasta. Loppumäärä kulkee Laitaatsalmen ja Haapasalmen kautta.
Haukiveden-Kallaveden alueen säännöstely
Alueen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Kallavesi, Unnukka, Sorsavesi ja Maavesi.
Sorsaveden valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Sorsan (0,5 MW) ja Ala-Sorsan (0,6 MW) vesivoimalaitokset. Sysmäjärven valuma-alueella sijaitsevat Kiekan (1,7 MW) sekä Liunan vesivoimalaitokset (1,27 MW). Varkaudessa sijaitsee Huruskosken vesivoimalaitos (4,4 MW).
Raportti vuodelta 2002: Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet
Alla Kallaveden vedenkorkeus Kuopion Itkonniemessä ja Konnuksella Leppävirran pohjoispuolella, virtaama Konnuksella sekä Maaveden vedenkorkeus Kiekan kanavassa.
Kallavesi, Itkonniemi, vedenkorkeus
Kallaveden vesiä kokoava Konnuskoski ja Konnuksen kanava sijaitsevat Leppävirran pohjoispuolella.
Konnus, vedenkorkeus
Konnus, virtaama
Maavesi, vedenkorkeus
Lähde: SYKE
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.
Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.
Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.
Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.
Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.
Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2024! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna, Vesa ja Jukka
Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Keskusliiton tiedotuslehti Aquarius on ilmestynyt. Artikkelissaan SKVSY:n toiminnanjohtaja kirjoittaa, että vesienhoidon toteuttamisessa on pidettävä huolta, että tiedolliset, luonnontieteelliset perusteet ovat tärkeämpiä kuin lainsäädännölliset tai poliittiset ohjauskeinot.