Pohjois- ja Etelä-Savon sekä osin myös Pohjois-Karjalan maakunnissa sijaitseva Haukiveden-Kallaveden alue (9547 km2) on suurin kokonaan Suomen puolella sijaitsevista SKVSY:n toiminta-alueen valuma-alueista. Lähes kolmasosa alueen pinta-alasta on vesistöjä (järvisyys 28 %).

Haukiveden-Kallaveden alue kokoaa yläpuoleltaan Iisalmen reitin valuma-alueen, Nilsiän reitin valuma-alueen, Juojärven reitin valuma-alueen sekä Oriveden-Pyhäselän alueen vedet. Alueen keskusjärvi on norpistaan ja Linnasaaren kansallispuistosta tunnettu Haukivesi. Alueen vedet virtaavat lopulta Savonlinnan salmien kautta Pihlajaveteen.

Osa-alueet

Alueen pohjoisosat sijoittuvat Kallaveden yläosan alueelle, johon Iisalmen reitin vedet laskevat ja jonka keskeinen järvi on Pohjois-Kallavesi.

Sen alapuolella, Kallansiltojen eteläpuolella, sijaitsevan Kallaveden alaosan alueen suurimpia järviä ovat Kallavesi, Sotkanselkä, Koirus, Unnukka, Suvasvesi sekä Kermajärvi. Nilsiän reitti laskee Kortesalmen, Toivalansalmen ja Karhonsalmen kautta Kallaveteen Kallaveden alaosan alueen pohjoisosassa. Alueen itäosassa Juojärven reitti laskee Suvasveteen Palokin voimalaitoksen kautta.

Kallaveden alaosan alueella Kallavesi purkaa vetensä kahteen suuntaan: noin 1/3 vesistä kulkee itäistä haaraa Suvasveden ja Kermajärven kautta Heinäveden-Enonveden alueelle (ns. Heinäveden reitti) ja siitä lopulta Haukiveteen Tappuvirran kautta. Koloveden kansallispuisto sijaitsee matkan varrella. Noin 2/3 vesistä virtaa läntistä haaraa (ns. Leppävirran reitti) Sotkanselän, Koiruksen ja Unnukan kautta Haukiveteen (Haukiveden alue) Varkauden kohdalla.

Oriveden-Pyhäselän alueen vedet virtaavat Joensuun ja Kiteen suunnasta ensin Pyyveden alueelle, josta jatkavat Heinäveden-Enonveden alueen ja Tappuvirran kautta Haukiveteen. Heinäveden-Enonveden alueeseen laskee etelän suunnasta Ylä-Enonveden valuma-alue Enonkosken kautta.

Sorsaveden valuma-alue laskee Haukiveteen (Siitinselkä) Varkauden eteläpuolella. Sysmäjärven valuma-alue sekä Kolkonjärven valuma-alue laskevat Haukiveteen (Joroisselkä) Joroisissa.

Haukiveden-Kallaveden alue sijaitsee seuraavien 16:n kunnan alueella:

  • Pielavesi
  • Kuopio
  • Siilinjärvi
  • Suonenjoki
  • Leppävirta
  • Tuusniemi
  • Heinävesi
  • Pieksämäki
  • Joroinen
  • Varkaus
  • Enonkoski
  • Savonlinna
  • Rantasalmi
  • Mikkeli
  • Juva
  • Sulkava

Noin 560 km2 laajuinen Haukivesi on Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi. Kuvassa Hietasaari Linnasaaren kansallispuistossa.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi Haukivesi, Kallaveden alaosan itäinen puoli sekä Heinäveden-Enonveden alue (Heinäveden reitti) ovat valtaosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Näin on myös Oriveden-Pyhäselän alueen vedet kokoavalla Pyyveden alueella sekä Ylä-Enonveden valuma-alueella. Heinäveden yhdyskuntajätevesiä vastaanottava Vääränselkä on kuitenkin luokiteltu tyydyttävään tilaan.

Pääosin hajakuormituksesta johtuvaa hyvää heikompaa tilaa on havaittavissa myös Kallaveden yläosan alueella sekä Kallaveden alaosan läntisellä puolella (Leppävirran reitti). Välttävässä tilassa olevat Patajärvi ja Lapinjärvet ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Särkilahdella ja Oravilahdella näkyy kaivostoiminnan vaikutus.

Kemiallisen metsäteollisuuden kuormitus näkyy Huruslahdella ja Varkauden alapuolisella Haukivedellä. Myös Rantasalmen keskustaajaman läheiset Kosulanlampi, Pieni ja Suuri Raudanvesi ovat tilaltaan heikentyneitä. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi ovat myös arvokkaita lintuvesikohteita. Suhteellisen matalaa Joroisselkää kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus; pinta-alaan suhteutettuna suurin kuormitus tulee Valvatuksen alueelta. Valvatuksen kanava on 1800-luvun puolivälissä kaivettu uoma, jonka avulla Valvatuksen pintaa laskettiin noin 9 metriä. Myös Sysmäjärven valuma-alueella sijaitseva Kiekan kanava on keinotekoinen vesimuodostuma. Noin 2 kilometriä pitkä kanava kaivettiin 1950-luvulla Kiekan vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.

Kallaveden yläosan alue

Kallaveden alaosan alue

Sorsaveden valuma-alue

Sysmäjärven valuma-alue

Ylä-Enonveden valuma-alue

Kolkonjärven valuma-alue

Pyyveden alue

Heinäveden-Enonveden alue

Haukiveden alue

Ekologinen tila

Haukiveden-Kallaveden alueen järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Pohjois-Kallavesi

Kok.fosfori: 26,5 µg/l

A-klorofylli: 12,1 µg/l

Väriluku: 101 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,2 m

Kallavesi

Kok.fosfori: 20,3 µg/l

A-klorofylli: 10,5 µg/l

Väriluku: 65 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Unnukka

Kok.fosfori: 18,8 µg/l

A-klorofylli: 10,6 µg/l

Väriluku: 64 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,3 m

Suvasvesi

Kok.fosfori: 8,8 µg/l

A-klorofylli: 6,2 µg/l

Väriluku: 35 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,2 m

Kermajärvi

Kok.fosfori: 6,0 µg/l

A-klorofylli: 4,6 µg/l

Väriluku: 30 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,4 m

Ylä-Enonvesi

Kok.fosfori: 10,6 µg/l

A-klorofylli: 7,3 µg/l

Väriluku: 60 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,8 m

Pyttyvesi

Kok.fosfori: 6,4 µg/l

A-klorofylli: 3,7 µg/l

Väriluku: 38 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Sorsavesi

Kok.fosfori: 4,4 µg/l

A-klorofylli: 3,6 µg/l

Väriluku: 28 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,6 m

Maavesi

Kok.fosfori: 15,5 µg/l

A-klorofylli: 7,8 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Sysmä

Kok.fosfori: 13,5 µg/l

A-klorofylli: 6,8 µg/l

Väriluku: 70 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,3 m

Kolkonjärvi

Kok.fosfori: 2,1 µg/l

A-klorofylli: 2,1 µg/l

Väriluku: 12 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Joroisselkä

Kok.fosfori: 24,0 µg/l

A-klorofylli: 12,6 µg/l

Väriluku: 68 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,0 m

Haapaselkä

Kok.fosfori: 18 µg/l

A-klorofylli: 6,89 µg/l

Väriluku: 38 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,94 m

Haukivesi

Kok.fosfori: 11,0 µg/l

A-klorofylli: 5,7 µg/l

Väriluku: 50 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,3 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Muikku on taloudellisesti tärkeä saaliskala Haukiveden-Kallaveden alueella. Myös kuhasaaliit ovat paikoin merkittäviä.

Haukivesi on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösaluetta ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää elin- ja pesimäaluetta. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; Haukiveden alueella, Heinäveden-Enonveden alueella sekä Pyyveden alueella kalastettaessa tulee huomioida norppa-alueiden kalastusrajoitukset. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €.

Haukivedeltä pyydetään ammattimaisesti myös särkikaloja, kuten lahnaa.

Hydrologia

Keskivirtaama Haukiveden-Kallaveden alueen purkupisteessä Savonlinnan salmien kohdalla on noin 480 m3/s.

Pääosa Savonlinnan yläpuolisten alueiden vesistä purkautuu Pihlajaveteen Olavinlinnan ohittavan Kyrönsalmen kautta. Sen kautta virtaavan veden osuus keskivirtaamalla on noin 70 % Savonlinnan salmien kokonaisvirtaamasta. Loppumäärä kulkee Laitaatsalmen ja Haapasalmen kautta.

Haukiveden-Kallaveden alueen säännöstely

Alueen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Kallavesi, Unnukka, Sorsavesi ja Maavesi.

Sorsaveden valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Sorsan (0,5 MW) ja Ala-Sorsan (0,6 MW) vesivoimalaitokset. Sysmäjärven valuma-alueella sijaitsevat Kiekan (1,7 MW) sekä Liunan vesivoimalaitokset (1,27 MW). Varkaudessa sijaitsee Huruskosken vesivoimalaitos (4,4 MW).

Raportti vuodelta 2002: Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Alla Kallaveden vedenkorkeus Kuopion Itkonniemessä ja Konnuksella Leppävirran pohjoispuolella, virtaama Konnuksella sekä Maaveden vedenkorkeus Kiekan kanavassa.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Tapahtuma

Jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät 13.-14.11.2024

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry järjestää yhteistyössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n (SKYT), Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Savonlinnan Veden kanssa perinteiset jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät Savonlinnassa 13.-14.11.2024 Spahotel Casinolla. Koulutus- ja neuvottelupäivät on suunnattu jätevedenpuhdistamoiden hoitajille, esimiehille, viranomaisille sekä kuntien, yritysten ja oppilaitosten tekniselle ja ympäristöalan henkilöstölle.

Lue koko juttu

Alasen kosteikko. Kuva: Antti Kanninen/ELY
Uutinen

Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke vastaa akuuttiin suunnittelijapulaan

Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Kosteikkoaamukahvit: Kosteikon rakentamisen maksatus ja seuranta 23.10.2024

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen rakentamisen maksatusesta ja seurannasta Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 23.10.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa asiantuntija Jussi Javanainen Ruokavirastosta.

Lue koko juttu

Hakolampi
Uutinen

Pohjois-Savossa testataan kelluvien kosteikkolauttojen toimivuutta pienten rehevöityvien lampien kunnostamisessa

Tieto ja tarve kohtasivat Lamperilan Hakolammella, kun lammen tilasta huolestuneet paikalliset ja innostunut asiantuntija kohtasivat. Jo vuosia aikaisemmin syntynyt ajatus kosteikkolauttojen soveltamisesta Suomen olosuhteisiin sai tuulta purjeisiin ja onnistunut kokeilu on johtamassa laajempaan hankkeeseen.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Kosteikkoaamukahvit: Kelluvat kosteikot 17.12.2024

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 17.12.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen "Kelluvat kosteikot rehevyyshaittojen torjunnassa" antaa hankepäällikkö Tiina Kontio, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Kosteikkoaamukahvit: Haukikosteikot 20.11.2024

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan haukikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 20.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kalatalousasiantuntija Janne Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeesta.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Kosteikkoaamukahvit: Kaupunki- ja hulevesikosteikot 6.11.2024

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kaupunki- ja hulevesikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 6.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kosteikkoasiantuntija Simo Sihvo, Lappeenrannan kaupungilta. 

Lue koko juttu

Tapahtuma

Keskustelutilaisuus: Maatalouden vesiensuojelu 9.9.2024

Tule keskustelemaan maatalouden vesiensuojelusta maanantaina 9.9.2024, klo 17:00 alkaen Joroisiin, Torstilan kartanolle. Pääset myös tutustumaan Torstilan kosteikkoon ja kuulemaan SKVSY:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen puheenvuorot.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Keskustelutilaisuus: Miksi Juojärvi tummuu ja mitä sille voidaan tehdä? Heinävesi 9.9.2024

Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ma 9.9. klo 17-19 Heinävedelle, Karvion koululle, Venevalkamantie 2, Karvionkanava.

Lue koko juttu

Arkisto