Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue (1595 km2, josta Suomen puolella 760 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kiteen ja Tohmajärven kuntien alueella. Vesistöalueen järvisyys on 5,6 %. Turvemaiden osuus alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 23 %.

Osa-alueet

Vesistöalue koostuu Kiteenjoen ja Tohmajoen valuma-alueista. Tohmajärvestä alkunsa saava Tohmajoki ja Kiteenjärvestä alkunsa saava Kiteenjoki yhtyvät toisiinsa Venäjällä Sortavalan pohjoispuolella, jonka jälkeen joki kulkee yhtenä virtana muutaman kilometrin matkan Laatokkaan. Suomen puolella joet virtaavat n. 10 km verran.

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:

  • Kitee
  • Tohmajärvi

Noin 52 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Suomen puolella Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen luokitellut järvet ovat pääosin hyvässä ja joet tyydyttävässä tilassa. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus näkyy mm. Humalajoen ja Perttisenjoen tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevaa Kiteenjärveä kuormittavat myös turvetuotanto sekä yhdyskuntajätevedet. Kiteenjärven Päätyeenlahti on matala järvikortevaltainen lahti, joka on linnustoltaan arvokas. Huonossa tilassa olevaa Lahdenjokea kuormittavat voimakkaasti yhdyskuntajätevedet. Joki laskee Tohmajärven Peijonniemenlahteen, joka on Pohjois-Karjalan merkittävin lintuvesi. Valtakunnanrajalla sijaitseva Kangasjärvi on arvioitu olevan erinomaisessa tilassa.

Tohmajoen valuma-alue

Ekologinen tila

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Iso Heinäjärvi

Kok.fosfori: 5,3 µg/l

A-klorofylli: 1,4 µg/l

Väriluku: 5 mg Pt/l

Näkösyvyys: 7,7 m

Kiteenjärvi

Kok.fosfori: 26,2 µg/l

A-klorofylli: 11,9 µg/l

Väriluku: 112 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,3 m

Säynejärvi

Kok.fosfori: 10,8 µg/l

A-klorofylli: 5,9 µg/l

Väriluku: 45 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,1 m

Kangasjärvi

Kok.fosfori: 22,0 µg/l

A-klorofylli: 8,1 µg/l

Väriluku: 107 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,6 m

Tohmajärvi

Kok.fosfori: 18,0 µg/l

A-klorofylli: 8,5 µg/l

Väriluku: 162 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Kiteenjärvellä ja Tohmajärvellä on suoritettu hoitokalastuksia. Molempiin järviin on istutettu kuhaa.

Luken hallinnoiman LieToLoHi-hankkeen (2013–2014) puitteissa sähkökoekalastettiin Tohmajoen Venäjän puoleisia koskia. Lohikalakantojen tila todettiin erittäin heikoksi. Vain kahdesta alajuoksun koskesta saatiin Laatokan järvilohen ja -taimenen poikasia.

Hydrologia

Tohmajoen keskivirtaama Suomen puolella on ollut n. 3 m3/s ja Kiteenjoen keskivirtaama n. 4 m3/s.

Tohmajärvi on järjestelty ja sen vedenkorkeutta säädellään järven luusuassa olevalla järjestelypadolla. Myös Kiteenjärven yläpuolella sijaitsevaa Isoa Heinäjärveä säännöstellään.

Venäjän puolella Tohmajoen keskivaiheilla sijaitsee Ryymäkosken vesivoimalaitos, joka on käynnistetty vuonna 2013. Alajuoksulla Sortavalan pohjoispuolella sijaitsee Kalliokosken vesivoimalaitos, joka on käynnistetty 2014. Jälkimmäiseen on rakennettu tekninen kalatie. Kiteenjoessa sijaitsee Venäjän puolella Pitkäkosken vesivoimalaitos.

Vesistöennusteet: Tohmajärvi

Vesistöennusteet: Kiteenjärvi

Alla Kiteenjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama Kontturin havaintoasemalla.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Uutinen

Rysäpyyntiä Niemisellä: ”Kunnostushankkeet jäämässä ikääntyvien harrastukseksi”

Suomessa järvikunnostuksia toteutetaan pitkälti talkoovoimin. Täydellisyyttä hipovassa kevätsäässä talkootyöt sujuvat mukavasti, mutta miten käy, kun syrjäkylien ikääntyvän talkooväen voimat ehtyvät. Muun muassa tätä pohdittiin Iisalmen Niemisellä, jossa kunnostushankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi rysäpyynnillä toukokuussa.

Lue koko juttu

Patalahden lintuvesi. Kuva: Minna Wikström/SKVSY
Uutinen

Pohjois-Savon kosteikkoretki vei osallistujat neljälle erilaiselle kosteikolle

Pohjois-Savon ELY-keskus ja SKVSY järjestivät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken. Bussiretken aikana osallistujilla oli mahdollisuus keskustella eri asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ja muista mieltä askarruttavista kysymyksistä. Kuvareportaasi tiivistää päivän kohokohdat.

Lue koko juttu

Uutinen

Limnologi Lauri Heiton kiinnostus alaan heräsi Jacques Cousteaun meriseikkailuista

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, partiojohtaja, avomerilaivuri Lauri Heitto on pitkän uransa aikana ehtinyt moneen. Limnologin päivätyön ohella hän on muun muassa kirjoittanut nelisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja toiminut parikymmentä vuotta partiolippukunnan varajohtajana. Kysyimme Laurilta, mistä hän saa energiansa työhön vesiympäristön puolesta.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Pohjois-Savon kosteikkoretki 20.5.2024

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.

Lue koko juttu

Tiedote

Kosteikkojen Joroisselkä -hanke käynnistyy

Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.

Lue koko juttu

TikTok, draava vai laama - uusia tuulia nuorisotyöhön
Tapahtuma

Pohjois-Savon ympäristökasvatuspäivä 2.5.2024

Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.

Lue koko juttu

Kallaveden vesiä kokoava Konnuskoski ja Konnuksen kanava sijaitsevat Leppävirran pohjoispuolella.
Uutinen

Esiselvitys on työkalu vesistökohteiden kunnostus- ja hoitotarpeiden arviointiin

Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.

Lue koko juttu

Höytiäisen pohjoisosassa sijaitseva rehevä Ruvaslahti on linnustonsuojelualuetta.
Uutinen

Vesienhoitosuunnitelmien 2028-2033 kuuleminen avoinna kesäkuuhun saakka

Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.

Lue koko juttu

Uutinen

Taimenen kulkua ja luontaista lisääntymistä Luvejoessa ja Rotimojoessa edistää joukko aktiivisia talkoolaisia

Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.

Lue koko juttu

Arkisto