Nilsiän reitin valuma-alue (5422 km2) sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon, mutta latvoiltaan myös Kainuun ja itäosistaan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Reittiä pilkkovat useat vesivoimalat ja kanavasulut. Tummavetisen reitin keskusjärvi on Juurusvesi.

Osa-alueet

Nurmijoki kokoaa reitin luoteisosan latvoilta Nurmijoen alueen vedet (mm. Laakajärvi, Kiltuanjärvi, Sälevä), jotka virtaavat lopulta Syväriin (Syvärin alue) Atron voimalaitoksen kautta. Atron voimalaitoksen yläpuolelle laskee koillisesta myös Tiilikanjoen valuma-alue Tiilikanjokea pitkin.

Syväristä reitin vedet virtaavat Lastukosken läpi Vuotjärveen (Vuotjärven alue). Vuotjärveen laskevat myös pohjoisesta Rautavaaran suunnalta Keyritynjoen valuma-alueen sekä koillisesta Luostanjoen valuma-alueen vedet.

Vuotjärven vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen ja siitä Muuruveden kautta Juurusveteen (Juurusveden alue), jonne tulee vesiä myös Siilinjoen ja Riistaveden valuma-alueilta. Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kotkatveteen, josta Ruskeaveden ja Kortesalmen kautta Kallaveteen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Nilsiän reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

  • Kajaani
  • Sotkamo
  • Sonkajärvi
  • Rautavaara
  • Lapinlahti
  • Kuopio
  • Siilinjärvi

Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueelle.

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Nilsiän reitin valuma-alueen pohjoisosassa.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Nilsiän reitin suurimmat järvet ovat lievästi reheviä ja humuspitoisia. Reitin yläosan turvemailla sijaitsevat vedet ovat erittäin humuspitoisia ja osin myös pH-luvultaan alhaisia (esim. Tiilikanjoki, Luostanjoki). Humuspitoisuus laskee tultaessa reitin latvoilta Juurusvedelle.

Kaivostoiminnan kuormitus on voimakkaasti heikentänyt reitin latvoilla sijaitsevan Kivijärven ja siitä lähtevän Kivijoen tilaa. Vesivoiman tuotanto on voimakkaasti muuttanut osaa reitin virtavesistä (Laakajoki, Atronjoki). Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi ovat kokonaan keinotekoisia vesimuodostumia. Maatalouden hajakuormitus ja myös kaivostoiminta ovat heikentäneet vesien tilaa mm. Siilinjärven alueella. Lisäksi metsätalouden ja turvetuotannon vaikutus näkyy osassa alueen jokivesiä.

Tiilikanjoen valuma-alue

Keyritynjoen valuma-alue

Luostanjoen valuma-alue

Riistaveden valuma-alue

Vuotjärven alue

Siilinjoen valuma-alue

Ekologinen tila

Nilsiän reitin järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Laakajärvi

Kokonaisfosfori: 14,5 µg/l

A-klorofylli: 8,71 µg/l

Väriluku: 153 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,28 m

Kiltuanjärvi

Kokonaisfosfori: 13,0 µg/l

A-klorofylli: 3,7 µg/l

Väriluku: 120 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,3 m

Päsmäri

Kokonaisfosfori: 16,5 µg/l

A-klorofylli: 8,8 µg/l

Väriluku: 120 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,35 m

Sälevä

Kokonaisfosfori: 17,6 µg/l

A-klorofylli: 10,65 µg/l

Väriluku: 120 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,34 m

Ylä-Keyritty

Kokonaisfosfori: 21 µg/l

A-klorofylli: na µg/l

Väriluku: 130 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,84 m

Keyritty

Kokonaisfosfori: 26,4 µg/l

A-klorofylli: 11,2 µg/l

Väriluku: 160 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,9 m

Syväri

Kokonaisfosfori: 19,3 µg/l

A-klorofylli: 13,6 µg/l

Väriluku: 100 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,54 m

Vuotjärvi

Kokonaisfosfori: 19,6 µg/l

A-klorofylli: 10,2 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,4 m

Juurusvesi-Karhonvesi

Kokonaisfosfori: 17,6 µg/l

A-klorofylli: 10,7 µg/l

Väriluku: 70 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,78 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Nilsiän reitti on voimakkaasti vesivoiman takia säännöstelty ja kalojen vaellusreitit ovat puuttuvien kalateiden takia pääosin katkenneet. Voimalaitoksista ainoastaan Sälevässä on toistaiseksi kalatie, joten tarvetta vesieliöiden kulkua helpottaville toimenpiteille on runsaasti. Savon Voima Oyj on vuonna 2020 ryhtynyt rakennuttamaan kalateitä Karjalankoskeen ja Juankoskeen.

Kuhakannat ovat istutusten ja lämpimien kesien ansiosta kehittyneet reitillä paikoin vahvoiksi.

Juurusvesi on Nilsiän reitin valuma-alueen keskusjärvi. Saimaan syväväylä kulkee Kuuslahden satamaan saakka

Hydrologia

Nilsiän reitillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 25 MW. Säännöstelypatoja on voimalaitosten yhteydessä olevien patojen lisäksi Laakajoessa, Jyrkänkoskella, Itäkoskessa, Kalliokoskessa sekä Lastukoskessa. Suurin sallittu säännöstelyväli on Sälevässä, jossa se on 2,8 metriä. Reitin säännöstelylupien haltija on Savon Voima Oyj.

Keskivirtaama Syvärin alapuolisessa Lastukoskessa on ollut n. 25 m3/s, Juankoskella sijaitsevalla Karjalankoskella n. 50 m3/s.

Alla Nilsiän reitillä sijaitsevien Keyrityn, Syvärin ja Vuotjärven ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Keyritynjoen virtaama.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Tiedote

Vesistökunnostusten avustushaut avoinna ELY-keskuksissa 30.11.2023 saakka

Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.

Lue koko juttu

Uutinen

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys 60 vuotta

Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.

Lue koko juttu

Uutinen

Juojärven ravinnepitoisuudet alenevat, mutta lahtialueet rehevöityvät

Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.

Lue koko juttu

Uutinen

Vesistöjen ympäröimä Iisalmi panostaa vesiensuojeluun – Kirmanjärven kunnostus loppusuoralla

Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.

Lue koko juttu

Harjamäki ilmakuva
Uutinen

Siilinjärvellä päivitetään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?

Lue koko juttu

Maatalouden ympäristökiertue
Uutinen

Maatalouden ympäristöteoilla tuottavuutta oman tilan toimintaan

Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio

Lue koko juttu

Maatalouden ympäristökiertue