Nilsiän reitin valuma-alue (5422 km2) sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon, mutta latvoiltaan myös Kainuun ja itäosistaan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Reittiä pilkkovat useat vesivoimalat ja kanavasulut. Tummavetisen reitin keskusjärvi on Juurusvesi.

Osa-alueet

Nurmijoki kokoaa reitin luoteisosan latvoilta Nurmijoen alueen vedet (mm. Laakajärvi, Kiltuanjärvi, Sälevä), jotka virtaavat lopulta Syväriin (Syvärin alue) Atron voimalaitoksen kautta. Atron voimalaitoksen yläpuolelle laskee koillisesta myös Tiilikanjoen valuma-alue Tiilikanjokea pitkin.

Syväristä reitin vedet virtaavat Lastukosken läpi Vuotjärveen (Vuotjärven alue). Vuotjärveen laskevat myös pohjoisesta Rautavaaran suunnalta Keyritynjoen valuma-alueen sekä koillisesta Luostanjoen valuma-alueen vedet.

Vuotjärven vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen ja siitä Muuruveden kautta Juurusveteen (Juurusveden alue), jonne tulee vesiä myös Siilinjoen ja Riistaveden valuma-alueilta. Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kotkatveteen, josta Ruskeaveden ja Kortesalmen kautta Kallaveteen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Nilsiän reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

  • Kajaani
  • Sotkamo
  • Sonkajärvi
  • Rautavaara
  • Lapinlahti
  • Kuopio
  • Siilinjärvi

Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueelle.

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Nilsiän reitin valuma-alueen pohjoisosassa.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Nilsiän reitin suurimmat järvet ovat lievästi reheviä ja humuspitoisia. Reitin yläosan turvemailla sijaitsevat vedet ovat erittäin humuspitoisia ja osin myös pH-luvultaan alhaisia (esim. Tiilikanjoki, Luostanjoki). Humuspitoisuus laskee tultaessa reitin latvoilta Juurusvedelle.

Kaivostoiminnan kuormitus on voimakkaasti heikentänyt reitin latvoilla sijaitsevan Kivijärven ja siitä lähtevän Kivijoen tilaa. Vesivoiman tuotanto on voimakkaasti muuttanut osaa reitin virtavesistä (Laakajoki, Atronjoki). Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi ovat kokonaan keinotekoisia vesimuodostumia. Maatalouden hajakuormitus ja myös kaivostoiminta ovat heikentäneet vesien tilaa mm. Siilinjärven alueella. Lisäksi metsätalouden ja turvetuotannon vaikutus näkyy osassa alueen jokivesiä.

Tiilikanjoen valuma-alue

Keyritynjoen valuma-alue

Luostanjoen valuma-alue

Riistaveden valuma-alue

Vuotjärven alue

Siilinjoen valuma-alue

Ekologinen tila

Nilsiän reitin järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Laakajärvi

Kok.fosfori: 14,5 µg/l

A-klorofylli: 8,71 µg/l

Väriluku: 172 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,28 m

Kiltuanjärvi

Kok.fosfori: 13,0 µg/l

A-klorofylli: 3,7 µg/l

Väriluku: 160 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,3 m

Päsmäri

Kok.fosfori: 16,5 µg/l

A-klorofylli: 8,8 µg/l

Väriluku: 120 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,35 m

Sälevä

Kok.fosfori: 17,6 µg/l

A-klorofylli: 10,65 µg/l

Väriluku: 100 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,34 m

Ylä-Keyritty

Kok.fosfori: 21 µg/l

A-klorofylli: na µg/l

Väriluku: 130 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,84 m

Keyritty

Kok.fosfori: 26,4 µg/l

A-klorofylli: 11,2 µg/l

Väriluku: 160 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,9 m

Syväri

Kok.fosfori: 19,3 µg/l

A-klorofylli: 13,6 µg/l

Väriluku: 139 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,54 m

Vuotjärvi

Kok.fosfori: 19,6 µg/l

A-klorofylli: 10,2 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,4 m

Juurusvesi-Karhonvesi

Kok.fosfori: 17,6 µg/l

A-klorofylli: 10,7 µg/l

Väriluku: 78 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,78 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Nilsiän reitti on voimakkaasti vesivoiman takia säännöstelty ja kalojen vaellusreitit ovat puuttuvien kalateiden takia pääosin katkenneet. Voimalaitoksista ainoastaan Sälevässä on toistaiseksi kalatie, joten tarvetta vesieliöiden kulkua helpottaville toimenpiteille on runsaasti. Savon Voima Oyj on vuonna 2020 ryhtynyt rakennuttamaan kalateitä Karjalankoskeen ja Juankoskeen.

Kuhakannat ovat istutusten ja lämpimien kesien ansiosta kehittyneet reitillä paikoin vahvoiksi.

Juurusvesi on Nilsiän reitin valuma-alueen keskusjärvi. Saimaan syväväylä kulkee Kuuslahden satamaan saakka

Hydrologia

Nilsiän reitillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 25 MW. Säännöstelypatoja on voimalaitosten yhteydessä olevien patojen lisäksi Laakajoessa, Jyrkänkoskella, Itäkoskessa, Kalliokoskessa sekä Lastukoskessa. Suurin sallittu säännöstelyväli on Sälevässä, jossa se on 2,8 metriä. Reitin säännöstelylupien haltija on Savon Voima Oyj.

Keskivirtaama Syvärin alapuolisessa Lastukoskessa on ollut n. 25 m3/s, Juankoskella sijaitsevalla Karjalankoskella n. 50 m3/s.

Alla Nilsiän reitillä sijaitsevien Keyrityn, Syvärin ja Vuotjärven ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Keyritynjoen virtaama.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Tapahtuma

Pohjois-Savon kosteikkoretki 20.5.2024

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.

Lue koko juttu

Tiedote

Kosteikkojen Joroisselkä -hanke käynnistyy

Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.

Lue koko juttu

TikTok, draava vai laama - uusia tuulia nuorisotyöhön
Tapahtuma

Pohjois-Savon ympäristökasvatuspäivä 2.5.2024

Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.

Lue koko juttu

Kallaveden vesiä kokoava Konnuskoski ja Konnuksen kanava sijaitsevat Leppävirran pohjoispuolella.
Uutinen

Esiselvitys on työkalu vesistökohteiden kunnostus- ja hoitotarpeiden arviointiin

Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.

Lue koko juttu

Höytiäisen pohjoisosassa sijaitseva rehevä Ruvaslahti on linnustonsuojelualuetta.
Uutinen

Vesienhoitosuunnitelmien 2028-2033 kuuleminen avoinna kesäkuuhun saakka

Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.

Lue koko juttu

Uutinen

Taimenen kulkua ja luontaista lisääntymistä Luvejoessa ja Rotimojoessa edistää joukko aktiivisia talkoolaisia

Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.