Nilsiän reitin valuma-alue (5422 km2) sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon, mutta latvoiltaan myös Kainuun ja itäosistaan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Reittiä pilkkovat useat vesivoimalat ja kanavasulut. Tummavetisen reitin keskusjärvi on Juurusvesi.
Nurmijoki kokoaa reitin luoteisosan latvoilta Nurmijoen alueen vedet (mm. Laakajärvi, Kiltuanjärvi, Sälevä), jotka virtaavat lopulta Syväriin (Syvärin alue) Atron voimalaitoksen kautta. Atron voimalaitoksen yläpuolelle laskee koillisesta myös Tiilikanjoen valuma-alue Tiilikanjokea pitkin.
Syväristä reitin vedet virtaavat Lastukosken läpi Vuotjärveen (Vuotjärven alue). Vuotjärveen laskevat myös pohjoisesta Rautavaaran suunnalta Keyritynjoen valuma-alueen sekä koillisesta Luostanjoen valuma-alueen vedet.
Vuotjärven vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen ja siitä Muuruveden kautta Juurusveteen (Juurusveden alue), jonne tulee vesiä myös Siilinjoen ja Riistaveden valuma-alueilta. Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kotkatveteen, josta Ruskeaveden ja Kortesalmen kautta Kallaveteen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.
Nilsiän reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueelle.
Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Nilsiän reitin valuma-alueen pohjoisosassa.
Nilsiän reitin suurimmat järvet ovat lievästi reheviä ja humuspitoisia. Reitin yläosan turvemailla sijaitsevat vedet ovat erittäin humuspitoisia ja osin myös pH-luvultaan alhaisia (esim. Tiilikanjoki, Luostanjoki). Humuspitoisuus laskee tultaessa reitin latvoilta Juurusvedelle.
Kaivostoiminnan kuormitus on voimakkaasti heikentänyt reitin latvoilla sijaitsevan Kivijärven ja siitä lähtevän Kivijoen tilaa. Vesivoiman tuotanto on voimakkaasti muuttanut osaa reitin virtavesistä (Laakajoki, Atronjoki). Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi ovat kokonaan keinotekoisia vesimuodostumia. Maatalouden hajakuormitus ja myös kaivostoiminta ovat heikentäneet vesien tilaa mm. Siilinjärven alueella. Lisäksi metsätalouden ja turvetuotannon vaikutus näkyy osassa alueen jokivesiä.
Tiilikanjoen valuma-alue
Keyritynjoen valuma-alue
Luostanjoen valuma-alue
Riistaveden valuma-alue
Vuotjärven alue
Siilinjoen valuma-alue
Kokonaisfosfori: 14,5 µg/l
A-klorofylli: 8,71 µg/l
Väriluku: 153 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,28 m
Kokonaisfosfori: 13,0 µg/l
A-klorofylli: 3,7 µg/l
Väriluku: 120 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,3 m
Kokonaisfosfori: 21 µg/l
A-klorofylli: na µg/l
Väriluku: 130 mg Pt/l
Näkösyvyys: 0,84 m
Kokonaisfosfori: 17,6 µg/l
A-klorofylli: 10,7 µg/l
Väriluku: 70 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,78 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Nilsiän reitti on voimakkaasti vesivoiman takia säännöstelty ja kalojen vaellusreitit ovat puuttuvien kalateiden takia pääosin katkenneet. Voimalaitoksista ainoastaan Sälevässä on toistaiseksi kalatie, joten tarvetta vesieliöiden kulkua helpottaville toimenpiteille on runsaasti. Savon Voima Oyj on vuonna 2020 ryhtynyt rakennuttamaan kalateitä Karjalankoskeen ja Juankoskeen.
Kuhakannat ovat istutusten ja lämpimien kesien ansiosta kehittyneet reitillä paikoin vahvoiksi.
Juurusvesi on Nilsiän reitin valuma-alueen keskusjärvi. Saimaan syväväylä kulkee Kuuslahden satamaan saakka
Nilsiän reitillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 25 MW. Säännöstelypatoja on voimalaitosten yhteydessä olevien patojen lisäksi Laakajoessa, Jyrkänkoskella, Itäkoskessa, Kalliokoskessa sekä Lastukoskessa. Suurin sallittu säännöstelyväli on Sälevässä, jossa se on 2,8 metriä. Reitin säännöstelylupien haltija on Savon Voima Oyj.
Keskivirtaama Syvärin alapuolisessa Lastukoskessa on ollut n. 25 m3/s, Juankoskella sijaitsevalla Karjalankoskella n. 50 m3/s.
Alla Nilsiän reitillä sijaitsevien Keyrityn, Syvärin ja Vuotjärven ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Keyritynjoen virtaama.
Keyritty, vedenkorkeus
Keyrityn luusua (Keyritynjoki), virtaama
Syväri, vedenkorkeus
Vuotjärvi, vedenkorkeus
Lähde: SYKE
Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.
Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.
Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio