Nilsiän reitin valuma-alue (5422 km2) sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon, mutta latvoiltaan myös Kainuun ja itäosistaan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Reittiä pilkkovat useat vesivoimalat ja kanavasulut. Tummavetisen reitin keskusjärvi on Juurusvesi.

Osa-alueet

Nurmijoki kokoaa reitin luoteisosan latvoilta Nurmijoen alueen vedet (mm. Laakajärvi, Kiltuanjärvi, Sälevä), jotka virtaavat lopulta Syväriin (Syvärin alue) Atron voimalaitoksen kautta. Atron voimalaitoksen yläpuolelle laskee koillisesta myös Tiilikanjoen valuma-alue Tiilikanjokea pitkin.

Syväristä reitin vedet virtaavat Lastukosken läpi Vuotjärveen (Vuotjärven alue). Vuotjärveen laskevat myös pohjoisesta Rautavaaran suunnalta Keyritynjoen valuma-alueen sekä koillisesta Luostanjoen valuma-alueen vedet.

Vuotjärven vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen ja siitä Muuruveden kautta Juurusveteen (Juurusveden alue), jonne tulee vesiä myös Siilinjoen ja Riistaveden valuma-alueilta. Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kotkatveteen, josta Ruskeaveden ja Kortesalmen kautta Kallaveteen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Nilsiän reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

  • Kajaani
  • Sotkamo
  • Sonkajärvi
  • Rautavaara
  • Lapinlahti
  • Kuopio
  • Siilinjärvi

Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueelle.

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Nilsiän reitin valuma-alueen pohjoisosassa.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Nilsiän reitin suurimmat järvet ovat lievästi reheviä ja humuspitoisia. Reitin yläosan turvemailla sijaitsevat vedet ovat erittäin humuspitoisia ja osin myös pH-luvultaan alhaisia (esim. Tiilikanjoki, Luostanjoki). Humuspitoisuus laskee tultaessa reitin latvoilta Juurusvedelle.

Kaivostoiminnan kuormitus on voimakkaasti heikentänyt reitin latvoilla sijaitsevan Kivijärven ja siitä lähtevän Kivijoen tilaa. Vesivoiman tuotanto on voimakkaasti muuttanut osaa reitin virtavesistä (Laakajoki, Atronjoki). Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi ovat kokonaan keinotekoisia vesimuodostumia. Maatalouden hajakuormitus ja myös kaivostoiminta ovat heikentäneet vesien tilaa mm. Siilinjärven alueella. Lisäksi metsätalouden ja turvetuotannon vaikutus näkyy osassa alueen jokivesiä.

Tiilikanjoen valuma-alue

Keyritynjoen valuma-alue

Luostanjoen valuma-alue

Riistaveden valuma-alue

Vuotjärven alue

Siilinjoen valuma-alue

Ekologinen tila

Nilsiän reitin järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Laakajärvi

Kok.fosfori: 14,5 µg/l

A-klorofylli: 8,71 µg/l

Väriluku: 172 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,28 m

Kiltuanjärvi

Kok.fosfori: 13,0 µg/l

A-klorofylli: 3,7 µg/l

Väriluku: 160 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,3 m

Päsmäri

Kok.fosfori: 16,5 µg/l

A-klorofylli: 8,8 µg/l

Väriluku: 120 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,35 m

Sälevä

Kok.fosfori: 17,6 µg/l

A-klorofylli: 10,65 µg/l

Väriluku: 100 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,34 m

Ylä-Keyritty

Kok.fosfori: 21 µg/l

A-klorofylli: na µg/l

Väriluku: 130 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,84 m

Keyritty

Kok.fosfori: 26,4 µg/l

A-klorofylli: 11,2 µg/l

Väriluku: 160 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,9 m

Syväri

Kok.fosfori: 19,3 µg/l

A-klorofylli: 13,6 µg/l

Väriluku: 139 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,54 m

Vuotjärvi

Kok.fosfori: 19,6 µg/l

A-klorofylli: 10,2 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,4 m

Juurusvesi-Karhonvesi

Kok.fosfori: 17,6 µg/l

A-klorofylli: 10,7 µg/l

Väriluku: 78 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,78 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Nilsiän reitti on voimakkaasti vesivoiman takia säännöstelty ja kalojen vaellusreitit ovat puuttuvien kalateiden takia pääosin katkenneet. Voimalaitoksista ainoastaan Sälevässä on toistaiseksi kalatie, joten tarvetta vesieliöiden kulkua helpottaville toimenpiteille on runsaasti. Savon Voima Oyj on vuonna 2020 ryhtynyt rakennuttamaan kalateitä Karjalankoskeen ja Juankoskeen.

Kuhakannat ovat istutusten ja lämpimien kesien ansiosta kehittyneet reitillä paikoin vahvoiksi.

Juurusvesi on Nilsiän reitin valuma-alueen keskusjärvi. Saimaan syväväylä kulkee Kuuslahden satamaan saakka

Hydrologia

Nilsiän reitillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 25 MW. Säännöstelypatoja on voimalaitosten yhteydessä olevien patojen lisäksi Laakajoessa, Jyrkänkoskella, Itäkoskessa, Kalliokoskessa sekä Lastukoskessa. Suurin sallittu säännöstelyväli on Sälevässä, jossa se on 2,8 metriä. Reitin säännöstelylupien haltija on Savon Voima Oyj.

Keskivirtaama Syvärin alapuolisessa Lastukoskessa on ollut n. 25 m3/s, Juankoskella sijaitsevalla Karjalankoskella n. 50 m3/s.

Alla Nilsiän reitillä sijaitsevien Keyrityn, Syvärin ja Vuotjärven ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Keyritynjoen virtaama.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Uutinen

Matka ajatuksesta hankkeeksi: Akonpohjan kunnostushanke sai rahoituksen monien vaiheiden jälkeen

Akonpohja on Nilsiän reitillä, Akonveden itäpuolella sijaitseva rehevä lahti, jonka umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi. SKVSY:n laatimassa esiselvityksessä havaittiin, että valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukkaan kosteikko. Kosteikon toteuttamiseen Akonpohjan maa- ja kotitalousseura on saanut rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lue koko juttu

Uutinen

Vesiensuojeluyhdistykselle rahoitus kolmeen hankkeeseen Juojärvelle, Onkivedelle ja Suuri-Pieksän alueelle

SKVSY on saanut rahoituksen kolmen vesistöhankkeen toteuttamiseen Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi rahoituksen Suuri-Pieksän alueen valuma-aluekunnostuksen suunnitteluun ja Onkiveden kunnostuksen yleissuunnitelman laatimiseen. Lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhdessä myönsivät rahoituksen maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven esiselvityshankkeen toteuttamiseen.

Lue koko juttu

Lausunto

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselle.

Lue koko juttu

Lausunto

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2028-2033

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle.

Lue koko juttu

Uutinen

Tiina Kontiolle Vuoden ympäristökansalainen -palkinto

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö, biologi Tiina Kontiolle on myönnetty Vuoden ympäristökansalainen -palkinto työstään Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen koordinaattorina. Palkintoraadin perusteluissa Kontio herättää paljon myönteisiä ajatuksia. Yhteistyökumppanit kuvailevat häntä valloittavaksi persoonaksi, joka on aktiivinen työssään ja hyvä ihmis