Juojärven reitin valuma-alue (2074 km2, järvisyys 22 %) sijaitsee Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon maakuntien alueella. Reitin keskusjärvi on Pohjois-Savon maakuntajärvi, karu ja kirkasvetinen Juojärvi.
Saarijärvi (Saarijärven alue) kokoaa reitin pohjoisosassa sijaitsevien Vaikkojärven valuma-alueen ja Kajoonjärven valuma-alueen sekä itäpuolellaan sijaitsevan Sivakkajärven valuma-alueen vedet.
Saarijärvestä reitti jatkaa Kaavinjärveen (Kaavinjärven alue) ja siitä Rikkaveteen (Rikkaveden alue). Rikkaveden Luikonlahteen laskee idästä Rauvanjärven valuma-alue Rauvanjoen kautta.
Rikkavesi virtaa Juojärveen (Juojärven alue) Ohtaansalmen kautta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajalla. Suurijärven valuma-alue laskee Juojärven eteläosaan Somerjoen kautta.
Juojärvi purkaa vetensä Palokin vesivoimalaitoksen läpi Haukiveden-Kallaveden alueelle Varisveteen, johon laskee luoteesta Suvasvesi (ns. Heinäveden reitti), ja josta vedet virtaavat Karvionkosken kautta Kermanjärveen.
Juojärven reitin valuma-alue sijaitsee seuraavien kuntien alueella:
Rikkavesi laskee Ohtaansalmen kautta Juojärveen. Salmen kohdalla kulkee myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaraja. Kuva: Joona Kotilainen, kuviasuomesta.fi
Juojärven reitti on vähäkuormitteinen ja sen suuret järvialtaat Rikkavesi ja Juojärvi ovat rehevyystasoltaan karuja. Reitti on myös ekologiselta tilaltaan pääasiassa vähintään hyvässä tilassa. Kaivostoiminta on kuitenkin heikentänyt Retusen Petkellahden tilaa ja Juojärven luusuan alue on voimakkaasti muutettu Palokin vesivoimalaitoksen takia.
Vaikkojärven valuma-alue
Kajoonjärven valuma-alue
Sivakkajärven valuma-alue
Rauvanjärven valuma-alue
Suurijärven valuma-alue
Rikkaveden alue
Juojärven alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Juojärven kalasto on arvokas: muikkukanta kestää ammattimaisen troolipyynnin ja virkistyskalastajien pyynnin kohteena olevat järvilohet ja -taimenet kasvavat hyvän muikkukannan ansiosta nopeasti. Juuan Vaikkojärvestä alkunsa saava n. 50 km pituinen Vaikkojoki on suosittu melontareitti ja luontomatkailukohde.
Palokin vesivoimalaitos muodostaa vesieliöille vaellusesteen Juojärven reitin ja sen alapuolisten vesialueiden välille. Palokin koskialueet ovat aikanaan olleet merkittäviä järvitaimenen lisääntymisalueita.
Juojärven reitin suuria järviä säännöstellään Palokin vesivoimalaitoksen tuotantoa varten. Samassa pinnantasossa olevien Juojärven, Rikkaveden ja Kaavinjärven säännöstelyluvanhaltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,65 metriä. Juojärvestä purkautuvan veden keskivirtaama on ollut n. 20 m3/s.
Alla Kajoonjärven ja Saarijärven ajantasainen vedenkorkeus sekä Kajoonjärven luusuan ja reitin vedet purkavan Palokin virtaamat.
Kajoonjärvi, vedenkorkeus
Kajoonjärven luusua, virtaama
Saarijärvi, vedenkorkeus
Palokki, virtaama
Lähde: SYKE
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.
Saimaan vesistöön kuuluvan Joroisselän tila on heikentynyt. Tilan parantamiseksi Joroisten kunta on saanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle, jonka käytännön toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys.
Muikku-verkko järjestää koulutuksen nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamisesta ja uusista ympäristökasvatuksen menetelmistä nuorisotyössä. Maksuton ja kaikille avoin koulutus toteutetaan verkossa.
Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.
Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.
Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2024! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna, Vesa ja Jukka
Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Keskusliiton tiedotuslehti Aquarius on ilmestynyt. Artikkelissaan SKVSY:n toiminnanjohtaja kirjoittaa, että vesienhoidon toteuttamisessa on pidettävä huolta, että tiedolliset, luonnontieteelliset perusteet ovat tärkeämpiä kuin lainsäädännölliset tai poliittiset ohjauskeinot.