Juojärven reitin valuma-alue (2074 km2, järvisyys 22 %) sijaitsee Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon maakuntien alueella. Reitin keskusjärvi on Pohjois-Savon maakuntajärvi, karu ja kirkasvetinen Juojärvi.
Saarijärvi (Saarijärven alue) kokoaa reitin pohjoisosassa sijaitsevien Vaikkojärven valuma-alueen ja Kajoonjärven valuma-alueen sekä itäpuolellaan sijaitsevan Sivakkajärven valuma-alueen vedet.
Saarijärvestä reitti jatkaa Kaavinjärveen (Kaavinjärven alue) ja siitä Rikkaveteen (Rikkaveden alue). Rikkaveden Luikonlahteen laskee idästä Rauvanjärven valuma-alue Rauvanjoen kautta.
Rikkavesi virtaa Juojärveen (Juojärven alue) Ohtaansalmen kautta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajalla. Suurijärven valuma-alue laskee Juojärven eteläosaan Somerjoen kautta.
Juojärvi purkaa vetensä Palokin vesivoimalaitoksen läpi Haukiveden-Kallaveden alueelle Varisveteen, johon laskee luoteesta Suvasvesi (ns. Heinäveden reitti), ja josta vedet virtaavat Karvionkosken kautta Kermanjärveen.
Juojärven reitin valuma-alue sijaitsee seuraavien kuntien alueella:
Rikkavesi laskee Ohtaansalmen kautta Juojärveen. Salmen kohdalla kulkee myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaraja. Kuva: Joona Kotilainen, kuviasuomesta.fi
Juojärven reitti on vähäkuormitteinen ja sen suuret järvialtaat Rikkavesi ja Juojärvi ovat rehevyystasoltaan karuja. Reitti on myös ekologiselta tilaltaan pääasiassa vähintään hyvässä tilassa. Kaivostoiminta on kuitenkin heikentänyt Retusen Petkellahden tilaa ja Juojärven luusuan alue on voimakkaasti muutettu Palokin vesivoimalaitoksen takia.
Vaikkojärven valuma-alue
Kajoonjärven valuma-alue
Sivakkajärven valuma-alue
Rauvanjärven valuma-alue
Suurijärven valuma-alue
Rikkaveden alue
Juojärven alue
Kokonaisfosfori: 9,7 µg/l
A-klorofylli: 4,2 µg/l
Väriluku: 160 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,9 m
Kokonaisfosfori: 18,0 µg/l
A-klorofylli: 11,0 µg/l
Väriluku: 100 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,9 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Juojärven kalasto on arvokas: muikkukanta kestää ammattimaisen troolipyynnin ja virkistyskalastajien pyynnin kohteena olevat järvilohet ja -taimenet kasvavat hyvän muikkukannan ansiosta nopeasti. Juuan Vaikkojärvestä alkunsa saava n. 50 km pituinen Vaikkojoki on suosittu melontareitti ja luontomatkailukohde.
Palokin vesivoimalaitos muodostaa vesieliöille vaellusesteen Juojärven reitin ja sen alapuolisten vesialueiden välille. Palokin koskialueet ovat aikanaan olleet merkittäviä järvitaimenen lisääntymisalueita.
Juojärven reitin suuria järviä säännöstellään Palokin vesivoimalaitoksen tuotantoa varten. Samassa pinnantasossa olevien Juojärven, Rikkaveden ja Kaavinjärven säännöstelyluvanhaltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,65 metriä. Juojärvestä purkautuvan veden keskivirtaama on ollut n. 20 m3/s.
Alla Kajoonjärven ja Saarijärven ajantasainen vedenkorkeus sekä Kajoonjärven luusuan ja reitin vedet purkavan Palokin virtaamat.
Kajoonjärvi, vedenkorkeus
Kajoonjärven luusua, virtaama
Saarijärvi, vedenkorkeus
Palokki, virtaama
Lähde: SYKE
Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.
Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.
Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio