Jänisjoen vesistöalue (3861 km2, josta Suomen puolella 1988 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa pääosin Joensuun, Ilomantsin ja Tohmajärven kuntien alueella. Vesistöalueen järvisyys on 10,1 %. Turvemaiden osuus alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 24 %.
Vesistöalueen keskusjärvi on Venäjän puolella sijaitseva Jänisjärvi, josta alueen halki virtaava noin 95 km pitkä Jänisjoki laskee lopulta Laatokkaan. Suomen puolisella alueella vesiä pääasiassa kokoaa matala ja runsashumuksinen Loitimo.
Jänisjoki virtaa yläosiltaan Sonkajärven valuma-alueella, josta jatkaa Haarajoen alueelle ja laskee Loitimoon. Tuupovaaran itäpuolelta Loitimo kokoaa Eimisjärven valuma-alueen vedet. Loitimon alueen vesiin kuuluvat itse järven lisäksi mm. Öllölänjärven suunnalta Vekarusjoen kautta virtaavat vedet. Öllölänjärven yläpuolella sijaitsee Korpijärven valuma-alue, josta valtaosa on Venäjän puolella.
Viesimonjoen valuma-alue laskee vetensä Jänisjoen alaosaan luoteesta Kiihtelysvaaran suunnalta. Tätä etelämpänä Tohmajärven puolella jokeen laskee luoteesta myös Suonpäänjoen valuma-alue. Suomen puoleisen alueen eteläosassa sijaitsevan Ryösiönjoen valuma-alueesta noin puolet sijaitsee Venäjällä. Myös Jänisjoen alueesta, johon kuuluu mm. Jänisjärvi, valtaosa on pinta-alaltaan Venäjän puolella.
Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:
Noin 49 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Ruskeakosken vesivoimalaitos on ylin Jänisjoessa Suomen puolella sijaitsevista neljästä voimalaitoksesta.
Suomen puolella Jänisjoen vesistöalueen pintavedet ovat pääosin hyvässä ja osin myös erinomaisessa ekologisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevaa Koskutjokea kuormittaa turvetuotanto. Melakko-Loitimo ja Jänisjoen alaosa ovat voimakkaasti vesivoimatuotannon muuttamia. Myös rehevä lintujärvi Sääperi on hydro-morfologialtaan ihmisen voimakkaasti muuttama.
Eimisjärven valuma-alue
Korpijärven valuma-alue
Ryösiönjoen valuma-alue
Suonpäänjoen valuma-alue
Viesimonjoen valuma-alue
Suuri Hietajärvi
kok. fosfori: 5 µg/l
a-klorofylli: 2 µg/l
väri: 17 mg Pt/l
näkösyvyys: 4 m
näytteenottopiste: Suuri Hietajärvi 1
Uramo
kok. fosfori: 9 µg/l
a-klorofylli: 6 µg/l
väri: 90 mg Pt/l
näkösyvyys: 2,4 m
näytteenottopiste: Uramo 17
Lastujärvi
kok. fosfori: 8 µg/l
a-klorofylli: 3 µg/l
väri: 30 mg Pt/l
näkösyvyys: 3,6 m
näytteenottopiste: Lastujärvi 11
Korpijärvi
kok. fosfori: 21 µg/l
a-klorofylli: 17 µg/l
väri: 115 mg Pt/l
näkösyvyys: 1,6 m
näytteenottopiste: Korpijärvi 4
Loitimo
kok. fosfori: 17 µg/l
a-klorofylli: 8 µg/l
väri: 125 mg Pt/l
näkösyvyys: 1,6 m
näytteenottopiste: Loitimo 1
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Vesivoimarakentamisen myötä Jänisjoen jokijatkumo ja kalojen vaellusreitti Laatokasta Suomen puolelle on katkennut. Jokeen istutetaan kuitenkin taimenta ja kirjolohta, joita virkistyskalastajat tavoittelevat.
Jänisjoessa sijaitsee Suomen puolella neljä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamaa vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 8,2 MW. Voimalat ovat Ruskeakoski, Vihtakoski, Saario ja Vääräkoski. Joen keskivirtaama Vääräkoskella on ollut n. 21 m3/s. Joki on lähes täysin porrastettu lukuun ottamatta putouskorkeudeltaan matalia koskia, jotka sijaitsevat Ruskeakosken alapuolella (Peltokoski), Vihtakosken alapuolella (Kattilakoski) ja Vääräkosken alapuolella (Patsolankoski). Jänisjoen putouskorkeus Melakko-Loitimosta valtakunnanrajalle on yhteensä noin 45 metriä. Venäjän puolella joessa sijaitsee voimalaitokset Leppäkoskessa, Hämekoskessa ja Läskelänkoskessa.
Melakko ja Loitimo muodostavat yhdessä yhden säännöstelyaltaan, jota säännöstellään Ruskeakosken voimalaitoksen padolla. Säännöstely alkoi vuonna 1952. Myös Eimisjärveä on säännöstelty vuodesta 1934 alkaen.
Jänisjoen vesistöalueen vesistöennuste.
Raportti vuodelta 2009: Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset
Raportti vuodelta 2016: Jänisjoen vesistön säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset
Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.
Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.
Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio
Miten ravinteiden pidättäminen peltolohkoilla säästää rahaa ja miten yhteistyöllä ympäristöjen kunnostus tehdään kustannustehokkaasti? Entä millaisia tukieuroja ympäristötekoihin voi saada ja missä on sudenkuopat? Tule kuuntelemaan, miten oman tilan tuottavuutta voi parantaa ympäristöteoilla! 31.10. Kiuruvesi, Toiviaisjärvi, Kyläntalo 2.11. Rautalampi, Kunnanvirasto 6.11. Iisalmi, Kirmanjärvi, Kyläpirtti 21.11. Tuusniemi, Kunnantalo 23.11. Joroinen, Joroisten lukio