Oriveden-Pyhäselän alue (5951 km2, josta Suomen puolella 5737 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Se kokoaa yläpuoleltaan Höytiäisen valuma-alueen, Pielisen reitin valuma-alueen sekä Koitajoen valuma-alueen vedet.

Osa-alueet

Pielisestä virtaava Pielisjoki on Pohjois-Karjalan suurin joki (Pielisen yläosan alue, Pielisen alaosan alue). Se purkaa vetensä Pyhäselkään Joensuussa (Pyhäselän alue). Hieman ennen jokisuuta Pielisjokeen yhtyy Iiksenjoki (Iiksenjoen valuma-alue).

Pyhäselkään laskevat myös idän suunnalta Onkamojärven valuma-alue Nivanjoen kautta sekä Piimäjoen valuma-alue Piimäjoen kautta.

Pyhäselkä laskee toiseen suureen järvialtaaseen, Oriveteen (Oriveden alue) Arvinsalmen sekä Kivisalmen kanavan kautta. Oriveteen tulee vesiä lisäksi pohjoisesta Viinijärven valuma-alueelta Heposelän kautta sekä kaakosta Kiteen suunnalta Pyhäjärven reitin valuma-alueelta.

Oriveden eteläosassa sijaitsevasta syvästä kraatterijärvestä, Paasselältä, alueen vedet virtaavat Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Oriveden-Pyhäselän alue sijaitsee pääasiassa seuraavien kuntien alueella:

  • Joensuu
  • Kontiolahti
  • Polvijärvi
  • Outokumpu
  • Liperi
  • Rääkkylä
  • Tohmajärvi
  • Kitee
  • Savonlinna

Vähäisissä määrin alue ulottuu myös Ilomantsin, Heinäveden ja Parikkalan kuntien alueelle. Noin 4 % alueesta sijaitsee Venäjän puolella (=Pyhäjärven reitin valuma-alueen latvaosat).

Pyhäselkä on suuri ja vähäsaarinen. Joensuusta Rääkkylän puolelle Vuoniemeen tulee matkaa noin 25 km.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Oriveden-Pyhäselän alueen suuret järvialtaat ovat pääosin hyvässä ja osin myös erinomaisessa ekologisessa tilassa. Polvijärven ja Outokummun suunnalla sijaitsevat Viinijärven länsiosa ja Sysmäjärvi sekä useat alueen joet ovat kuitenkin hyvää heikommassa tilassa. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen lisäksi myös kaivosteollisuus vaikuttaa vesistöjen tilaan edellä mainitulla alueella. Myös Viinijärven alapuolinen Oriveden Heposelkä on luokiteltu tyydyttävään tilaan, kuten myös Rääkkylässä ja Tohmajärvellä sijaitseva Suuri-Onkamo. Liperissä sijaitseva maatalouden kuormittama Riihilampi on luokiteltu huonoon tilaan.

Alueen keskusaltaat Pyhäselkä sekä Orivesi ovat karuja, mutta tummavetisiä humusjärviä. Heposelkä ja Puhoslahti ovat Oriveden muuta järviallasta kirkasvetisempiä. Puhoslahteen laskee kirkasvetinen Pyhäjärvi Puhoksen kanavan kautta. Tohmajärvellä sijaitseva Särkijärvi on erittäin kirkasvetinen ja vähäravinteinen nuottaruoho-tyypin vesistö. Samoin 9-tien varrella sijaitseva Kuorinka on erittäin kirkasvetinen.

Pielisjoki on voimakkaasti muutettu Kaltimon ja Kuurnan vesivoimalaitosten rakentamisen myötä. Myös Puhoksen kanava Kiteellä on voimakkaasti muutettu (Puhoksen vesivoimalaitos).

Pielisen yläosan alue

Pielisen alaosan alue

Iiksenjoen valuma-alue

Piimäjoen valuma-alue

Onkamojärven valuma-alue

Pyhäjärven reitin valuma-alue

Oriveden alue

Pyhäselän alue

Ekologinen tila

Oriveden-Pyhäselän alueen järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Viinijärvi, itäosa

Kok.fosfori: 5,0 µg/l

A-klorofylli: 1,0 µg/l

Väriluku: 6 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,5 m

Viinijärvi, länsiosa

Kok.fosfori: 15,6 µg/l

A-klorofylli: 7,0 µg/l

Väriluku: 50 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Kuorinka

Kok.fosfori: 2,1 µg/l

A-klorofylli: 1,2 µg/l

Väriluku: 3 mg Pt/l

Näkösyvyys: 8,6 m

Sysmäjärvi

Kok.fosfori: 32,7 µg/l

A-klorofylli: 18,8 µg/l

Väriluku: 177 mg Pt/l

Näkösyvyys: 0,8 m

Orivesi, Heposelkä

Kok.fosfori: 15,2 µg/l

A-klorofylli: 9,9 µg/l

Väriluku: 50 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,2 m

Suuri-Onkamo

Kok.fosfori: 17,4 µg/l

A-klorofylli: 10,4 µg/l

Väriluku: 35 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,9 m

Särkijärvi

Kok.fosfori: 4,1 µg/l

A-klorofylli: 1,3 µg/l

Väriluku: 4 mg Pt/l

Näkösyvyys: 7,6 m

Pyhäselkä

Kok.fosfori: 10.9 µg/l

A-klorofylli: 5,5 µg/l

Väriluku: 80 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,2 m

Orivesi, Savonselkä

Kok.fosfori: 8,0 µg/l

A-klorofylli: 4,9 µg/l

Väriluku: 60 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Pyhäjärvi

Kok.fosfori: 6,0 µg/l

A-klorofylli: 3,3 µg/l

Väriluku: 16 mg Pt/l

Näkösyvyys: 5,1 m

Orivesi, Puhoslahti

Kok.fosfori: 12,1 µg/l

A-klorofylli: 5,3 µg/l

Väriluku: 24 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,1 m

Orivesi, Paasselkä

Kok.fosfori: 8,0 µg/l

A-klorofylli: 4,1 µg/l

Väriluku: 50 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,8 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Pyhäselkä ja Orivesi ovat äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösalueita ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeitä elin- ja pesimäalueita. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; mm. saimaannorpan elinalueella on verkkokalastusrajoituksia. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €. Vesivoiman rakentaminen on pääosin hävittänyt virtavesikutuisten kalalajien lisääntymisalueet Pielisjoesta.

Kuhakannat ovat alueella monin paikoin vahvoja. Muikku on ammattikalastajille tärkeä saaliskala.

Hydrologia

Pielisjoen suuri keskivirtaama (n. 240 m3/s) kattaa yksinään n. 50 % Vuoksen vesistöalueella Savonlinnan kohdalla kulkevasta vesimäärästä. Jokeen on rakennettu vuonna 1958 Kaltimon ja vuonna 1971 Kuurnan vesivoimalaitokset.

Kiteellä Pyhäjärven vedet purkavassa Puhoksenkoskessa (Puhoksen kanava) sijaitsee Puhoksen vesivoimalaitos.

Pielisjoki virtaa Pielisestä Pyhäselkään ja on antanut nimen Joensuun kaupungille. Se on Pohjois-Karjalan suurin joki.

Alla ajantasainen Pielisjoen virtaamatieto Kaltimon kohdalta (Eno) ja vedenkorkeus Viinijärvellä sekä Arvinsalmessa, joka sijaitsee Pyhäselän ja Oriveden välillä.

Lähde:SYKE

Pinnalla juuri nyt

Kallaveden vesiä kokoava Konnuskoski ja Konnuksen kanava sijaitsevat Leppävirran pohjoispuolella.
Uutinen

Esiselvitys on työkalu vesistökohteiden kunnostus- ja hoitotarpeiden arviointiin

Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.

Lue koko juttu

Höytiäisen pohjoisosassa sijaitseva rehevä Ruvaslahti on linnustonsuojelualuetta.
Uutinen

Vesienhoitosuunnitelmien 2028-2033 kuuleminen avoinna kesäkuuhun saakka

Vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tietoa alueen vesien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin on nyt mahdollista vaikuttaa 17.6.2024 saakka.

Lue koko juttu

Uutinen

Taimenen kulkua ja luontaista lisääntymistä Luvejoessa ja Rotimojoessa edistää joukko aktiivisia talkoolaisia

Luvejoen ja Rotimojoen uhanalaisen, perimältään arvokkaan taimenen elinkierto halutaan turvata kutupaikkoja kunnostamalla osakaskuntien talkooväen ja OLVI-säätiöltä saadun apurahan turvin. Herkkien ja pitkälti luonnontilaisten koskien kunnostusta on toteutettu pieteetillä, kuunnellen tarkalla korvalla kunnostusasiantuntijoiden ohjeita.

Lue koko juttu

Uutinen

Hyvää joulunaikaa ja menestyksellistä uutta vuotta 2024!

Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2024! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna, Vesa ja Jukka

Lue koko juttu

Uutinen

Rautalammin Sääksjärvellä luontainen kosteikkopaikka ennallistetaan maanomistajan aloitteesta

Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.

Lue koko juttu

Uutinen

Vesiensuojeluyhdistysten tiedotuslehti Aquarius 2023-2024 on ilmestynyt

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Keskusliiton tiedotuslehti Aquarius on ilmestynyt. Artikkelissaan SKVSY:n toiminnanjohtaja kirjoittaa, että vesienhoidon toteuttamisessa on pidettävä huolta, että tiedolliset, luonnontieteelliset perusteet ovat tärkeämpiä kuin lainsäädännölliset tai poliittiset ohjauskeinot.

Lue koko juttu

Tiedote

Vesistökunnostusten avustushaut avoinna ELY-keskuksissa 30.11.2023 saakka

Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.

Lue koko juttu

Uutinen

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys 60 vuotta

Savon Vesiensuojeluyhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 30.10.1963. 60 vuotta myöhemmin Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan ja osin Etelä-Savon aluetta palveleva yhdistys on elämänsä kunnossa ja katsoo tulevaisuuteen toimintaansa jatkuvasti kehittäen.

Lue koko juttu

Uutinen

Juojärven ravinnepitoisuudet alenevat, mutta lahtialueet rehevöityvät

Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.

Lue koko juttu

Arkisto