Koitajoen valuma-alue (6630 km2, josta Suomen puolella 3741 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa pääosin Ilomantsin ja Lieksan kuntien alueella. Valuma-alueen järvisyys on 10,4 %. Turvemaiden osuus valuma-alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 39 %.
Reitin keskusjärvi on Karjalan Helmeksikin kutsuttu Koitere. Alueen suurin joki on n. 200 km pitkä Koitajoki, joka virtaa noin neljänneksen pituudestaan Venäjän puolella. Valuma-alueella sijaitsevat Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistot.
Koitajoki saa alkunsa Ylä-Koitajoen valuma-alueelta Alisesta Aittojärvestä, joka sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla. Virrattuaan reilut 25 km Suomen puolella etelän suuntaan, joki kääntyy itään rajan toiselle puolelle palatakseen takaisin Suomeen Möhkön suunnalla, jossa virtaa Nuorajärveen (Mekrijärven-Nuorajärven alue). Etelän suunnasta Nuorajärveen tulevat Tolvanjoen valuma-alueen vedet.
Koitere kokoaa vesiä lännestä ja luoteesta Koitereen alueelta, pohjoispuoleltaan Suomunjoen valuma-alueelta, koillispuoleltaan Ukonjoen valuma-alueelta ja Haapajoen valuma-alueelta sekä kaakkoispuoleltaan Käenjoen valuma-alueelta.
Koitereen suunnasta ja Nuorajärven suunnasta tulevat vedet yhtyvät Tekojärvellä (Heinäselkä) Ala-Koitajoen-Jäsysjärven alueella, josta ne kulkevat Pamilon tunnelivoimalaitoksen kautta Jäsysjärveen. Ennen vuonna 1955 tapahtunutta Pamilon rakentamista vesi virtasi Ala-Koitajoen kautta, mutta nykyään siihen ohjataan enää murto-osa vedestä. KHO:n vuonna 2013 antamalla päätöksellä Hiiskosken padon ohijuoksutuksen minimiksi määrättiin huhtikuusta syyskuuhun 6 m3/s. Ennen voimalaitosrakentamista joen keskivirtaama oli noin 70m3/s.
Jäsysjärven sekä Ala-Koitajoen kautta ohijuoksutettu vesi laskee Pielisjokeen Uimaharjun eteläpuolella.
Koitajoen valuma-alue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:
Noin 44 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Suomunjärvi Patvinsuon kansallispuistossa.
Ala-Koitajoen Hiiskoski. Ala-Koitajokeen juoksutetaan vettä Hiiskosken säännöstelypadolta huhti-syyskuun välisenä aikana vähintään 6 m3/s.
Kesonsuon luonnonsuojelualue Mekrijärven luoteispuolella.
Koitajoen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on valtaosin hyvä tai erinomainen. Etenkin alueen kaakkoisosassa Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven alueella sijaitsee erinomaisessa tilassa olevia järviä. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti humuspitoisia, mutta vähähumuksisia pieniä järviä ja lampia löytyy mm. harjumuodostumien yhteydestä.
Vesistöjen tilaan on vaikuttanut voimakkaimmin metsätalous lannoituksineen ja ojituksineen sekä esim. Koitajoen alaosalla ja Ilajanjoella myös turvetuotanto. Sivakkojokea ja Rämepuroa kuormittaa kaivostoiminta. Matalan Ilomantsinjärven tilaa heikentää hajakuormituksen lisäksi yhdyskuntajätevedet.
Palojärvi, Tekojärvi (Heinäselkä) ja Ala-Koitajoki ovat voimakkaasti muutettuja alueita. Vesivoimantuotanto vaikuttaa Koitereeseen säännöstelyn kautta.
Ala-Koitajoen-Jäsysjärven alue
Suomunjoen valuma-alue
Ukonjoen valuma-alue
Haapajoen valuma-alue
Käenjoen valuma-alue
Tolvanjoen valuma-alue
Ylä-Koitajoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Koitajoen planktonsiika on merkittävä luontaisesti lisääntyvä siikakanta, jolla on myös taloudellista merkitystä. Ajoittain jopa 60% Suomen sisävesien siikaistutuksista on tehty Koitajoen kannasta.
Ala-Koitajoen järvilohikanta romahti Pamilon voimalaitoksen rakentamisen myötä. Alueella on viime vuosina tehty kunnostustoimenpiteitä järvilohen sukupuuton välttämiseksi. Lisätietoa mm. sivustolta www.jarvilohi.fi.
Humuspitoisella Koitajoen valuma-alueella petokalojen elohopeapitoisuudet ovat paikoin korkeita.
Koitajoki virtaa erämaisissa maisemissa.
Koitajoen valuma-alueen keskusjärvi Koitere (164 km2) sekä sen alapuoliset Tekojärvi (Heinäselkä) (5,7 km2) ja Palojärvi (8,2 km2) ovat säännösteltyjä.
Koiteretta säännöstellään Pamilon voimalaitoksella, jonka putouskorkeus on Suomen toiseksi suurin: 49 metriä. Pamilon voimalaitos valmistui vuonna 1955 ja Koitereen varsinainen säännöstely alkoi vuonna 1980. Järven luvan mukainen säännöstelyväli on 2,12 metriä, joka tekee siitä Suomen suurista yli 25 km2 järvistä 10. voimakkaimmin säännöstellyn. Kartta Tekojärven alueelta ennen voimalaitosrakentamista (s. 43).
Pamilossa keskivirtaama on ollut n. 73 m3/s. Tästä vedestä noin 2/3 tulee Koitajoen kautta ja 1/3 Koitereen suunnasta.
Raportti vuodelta 2012: Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset
Alla ajantasaiset vedenkorkeudet Haapajoelta, Viiksinselältä, Koitajoen Möhkönkoskelta, Koitajoen Lylykoskelta ja Koitereelta (Surinkivi) sekä virtaamat Haapajoelta, Koitajoen Möhkönkoskelta sekä Pamilon voimalaitokselta.
Haapajoki, Hiisjärvi, vedenkorkeus
Haapajoki, Putkulankoski, virtaama
Viiksinselkä, Mutalahti, vedenkorkeus
Koitajoki, Möhkönkoski, vedenkorkeus
Koitajoki, Möhkönkoski, virtaama
Koitajoki, Lylykoski, vedenkorkeus
Koitere, Surinkivi, vedenkorkeus
Pamilon voimalaitos, virtaama
Lähde: SYKE
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 17.12.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen "Kelluvat kosteikot rehevyyshaittojen torjunnassa" antaa hankepäällikkö Tiina Kontio, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan haukikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 20.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kalatalousasiantuntija Janne Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeesta.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kaupunki- ja hulevesikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 6.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kosteikkoasiantuntija Simo Sihvo, Lappeenrannan kaupungilta.
Tule keskustelemaan maatalouden vesiensuojelusta maanantaina 9.9.2024, klo 17:00 alkaen Joroisiin, Torstilan kartanolle. Pääset myös tutustumaan Torstilan kosteikkoon ja kuulemaan SKVSY:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen puheenvuorot.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ma 9.9. klo 17-19 Heinävedelle, Karvion koululle, Venevalkamantie 2, Karvionkanava.
Tule mukaan metsäretkelle keskiviikkona 4.9.2024, klo 17:00 - 20:00 Joroisiin ja voit voittaa palkintoja! Retkellä tutustutaan metsätalouden vesiensuojelurakenteisiin ja ruokaillaan laavulla. Osallistuminen on ilmainen.
Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta, virkistyskäyttö, riista- ja kalakantojen tukeminen, hulevesien säätely. Nykypäivän kosteikkosuunnittelulle on monia lähtökohtia ja tarpeita. Haluatko sinä tehdä merkityksellistä työtä kosteikkojen parissa? Kouluttaudu kosteikkosuunnittelijaksi!
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ti 3.9. klo 17-19 Tuusniemen kunnantalon valtuustosaliin, Keskitie 22.
Akonpohja on Nilsiän reitillä, Akonveden itäpuolella sijaitseva rehevä lahti, jonka umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi. SKVSY:n laatimassa esiselvityksessä havaittiin, että valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukkaan kosteikko. Kosteikon toteuttamiseen Akonpohjan maa- ja kotitalousseura on saanut rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.