1. Vuoksen vesienhoitoalue
Vesienhoitoalueen kuvaus perustuu vesienhoidon suunnittelussa koottuun tietoon sekä myös käytännön kokemuksiin vesienhoidon toteutuksesta kohdealueella. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toimialueella suunnittelualueet ovat luonnontieteellisesti perusteltuja vesistöreittejä tai -alueita. Vesienhoitoalueella on tunnistettu hallinnolliset rajat, mutta raja-alueilla olevien vesistöjen tarkastelua ja vesienhoitotyötä on edelleen kehitettävä (Juojärvi, Puruvesi). Mikäli jaettu viranomaisvastuu ei toimi tai ei ole riittävä, päävastuu ja tehtävät on selkeästi sovittava.
Yleiskuvauksessa on tiiviisti nostettu esille kolme painotusta tai kokonaisuutta eli monipuoliset sisävedet, vastuu uhanalaisista lohikalakannoista sekä pohjavesivarat harjuissa ja Salpausselillä. Tiivis sisävesikuvaus on kuulemisasiakirjaan riittävä, mutta tulevassa vesienhoitosuunnitelmassa tulisi kuvata ja mahdollisuuksien mukaan arvioida osa-alueiden vaikutus muihin alueisiin. Veden laadun ja hydrologian osalta vaikutussuunta on alaspäin, mutta vastaavasti kalakantojen osalta vaikutussuuntia on useita lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden välillä. Tällainen tarkastelu toisi lisäarvoa vesienhoitoaluetason toiminnalle. Vesienhoitoalueen suunnittelualueet, ekologinen tila, riskinarvio, pohjavesialueet ja riskialueet ovat kylläkin esitetty havainnollisesti karttatarkasteluin.
Uhanalaisten lohikalakantojen sisällyttäminen vesienhoidon suunnitteluun ja vesienhoitotoimenpiteisiin on tarpeen. Tämän lisäksi myös kalatalous on laajemmin huomioitava vesienhoidossa. Tämä on mahdollista tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kautta. On huolehdittava, ettei vesienhoidon vastuulla käsitellä pelkästään suojelua vaativia kalakantoja, koska kalatalouden toteutus säätelee merkittävästi uhanalaisiakin kalakantoja. Kalavarojen hyödyntäminen ja suojelu on toteutettava laajalla paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella yhteistyöllä ministeriörajat ylittävästi.
Aluekuvaukset ovat tiiviitä ja asiaperusteisia ja lisäksi niiden sisältö vastaa pääosin alueellisessa yhteistyön havaintoja ja kokemuksia. Vesienhoitosuunnitelmaan aluekuvauksia tulee täydentää etenkin kalatalouden, mutta myös muiden vesien käyttömuotojen osalta. Uhanalaisten kalakantojen vahvistaminen sekä kalakannan rakenteen muuttaminen vesien tilan parantamiseksi ovat osa kalataloutta ja vaativat yhteensovittamista kalavarojen hyödyntämisen kanssa. Kalatalouden merkityksen kuvaus lisää myös vesistöjen arvoa ja arvostusta. Juojärven reitti on esimerkki hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevasta vesistöalueesta, jonka kuvaus on suppea eikä vahvuuksia tuoda esille. Alueella on myös hallinnollisia rajoja, joiden vaikutus tulisi käytännön vesienhoidossa muuttaa alueen eduksi. Vastaavasti Sorsaveden aluetta tulisi nostaa enemmän esille ominaispiirteidensä mukaisesti.
Pielisen reitin kuvaus on hyvä, mutta uhanalaisten kalojen osalta myös taimen tulee sisällyttää tarkasteluun. Alueella olisi myös tarpeen nostaa kalatalouden sekä muiden vesien käyttömuotojen merkitystä enemmän esille. Vastaavasti Höytiäinen sivuutetaan hyvin suppealla esittelyllä järven koosta ja merkityksestä huolimatta. Heposelän tilaan vaikuttavat Viinijärven alueen valumavedet, mutta järven tilan parantamisessa olisi myös tunnistettava sisäisen kuormituksen merkitys. Vastaavasti Onkamojärvessä on tarpeen arvioida toimenpiteiden kustannustehokkuutta, jotta aktiiviselle paikalliselle toiminnalle saadaan jatkuvuutta ja motivaatiota. Alueella tarvitaan sekä pitkäjänteistä perinteistä vesiensuojelua kuormituksen hallitsemiseksi, mutta etenkin järven sisäisen kuormituksen alentamista tilan ja käyttökelpoisuuden paranemiseksi. On huomattava, että useissa reittivesistöissä minimiravinteen fosforin pitoisuudet ovat pitkäaikaistarkastelussa alentuneet, mutta levämäärää osoittava klorofyllipitoisuus kohonnut. Selityksenä tähän on vesistön sisäiset prosessit ja useimmiten kalakannan rakenne.
Lue koko lausunto.
