Savo-Karjalassa testataan kelluvien kosteikkojen soveltuvuutta rehevöityneiden vesistöjen kunnostamisessa. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa rakennetaan 2000 neliömetriä kelluvia kosteikkoja vuosina 2025–2026.
Kelluva kosteikko puuhun kiinnitettynä. Kuva: Hannu Ollikainen
Kelluvat kosteikot ovat vesistöön ankkuroitavia rakenteita, joiden päälle istutetaan ravinteita sitovia kasveja.
”Kelluvien kosteikkolauttojen tarkoitus on keinotekoisesti lisätä kilpailua vesipatsaan liukoisista ravinteista siten, että lisätään kasvillisuuden ja mikro-organismien elintilaa mahdollisimman paljon”, kertoo hankepäällikkö Tiina Kontio Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.
Kasvillisuus ja rakenteisiin syntyvä mikrobikasvusto kilpailevat vesipatsaan liukoisista ravinteista kasviplanktonien kanssa ja voivat siten torjua leväkukintoja. Kelluvat kosteikot tarjoavat lisäksi elinympäristöjä muun muassa erilaisille vesieliöille ja linnuille lisäten luonnon monimuotoisuutta.
”Kun kasvien ja mikro-organismien määrä, ja siten niiden ravinteidenkäyttö lisääntyy, levien käyttöön jäävien ravinteiden määrä ja sitä myötä leväbiomassa vähenevät. Samalla kasvien juuret ja lauttojen rakenteet tarjoavat suojapaikkoja kasviplanktonia syöville eläinplanktoneille, minkä pitäisi myös näkyä levämäärän vähenemisenä”, Kontio täydentää.
Menetelmän toimivuutta testataan Suomen olosuhteisiin
Menetelmää testattiin Kuopion Hakolammella kesällä 2024. Tulokset vaikuttivat lupaavilta, kun lammen vesi pysyi koko kesän uimakelpoisena, eikä voimakkaita sinileväkukintoja ollut.
”Maailmalla menetelmä on melko laajaltikin käytössä ja tulokset ovat olleet pääasiassa hyviä”, Kontio sanoo.
Kelluvat kosteikot -hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännön kokemuksia kelluvien kosteikkojen suunnittelusta, rakentamisesta, hoidosta ja vaikutuksista vedenlaatuun Suomen oloissa. Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan, jotta menetelmää voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa kohteissa.
Hankkeen odotetaan vahvistavan vesiensuojelun keinovalikoimaa erityisesti pienissä järvissä ja lammissa. Niillä on mahdollista tehostaa myös kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaa. Lisäksi kosteikkolautat ovat helppoja rakentaa ja periaatteessa kuka tahansa voi toteuttaa sellaisen omaan rantaansa.
”Tarkempien ohjeistus kosteikkolauttojen rakentamiseen julkaistaan vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilla kesäkuun aikana”, Kontio vinkkaa.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta 2023-2027.
Lisätietoja hankkeesta: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Tiina Kontio, hankepäällikkö, biologi FM, 050 306 2595, tiina.kontio@skvsy.fi
