Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.
Viime vuosina kosteikkosuunnittelijapulan ovat nostaneet esille lukuisat tahot, kuten valtion ja aluehallinnon toimijat. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toimintamallikokeilun aikana havaittiin, että vesistökunnostuksissa tarvitaan myös kykyä vesimuodostumia laajempaan, valuma-aluetasoiseen suunnitteluun, jonka osaamista on syytä vahvistaa.
”Laaja-alainen ja valuma-aluetasoinen suunnitteluosaaminen tuo lisäarvoa käytännössä kaikkiin vesistökunnostushankkeisiin jo niiden valmisteluvaiheessa”, kertoo Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushankkeen projektipäällikkö Minna Wikström.
Hanke käynnistyy kosteikkosuunnittelun koulutuksella
Hankkeessa toteutetaan kaksi koulutusta, joista ensimmäinen, kosteikkosuunnittelun koulutus käynnistyy syyskuun lopulla. Koulutuksen avulla valmistuu loppuvuoden aikana 13 uutta kosteikkosuunnittelijaa.
”Tiesimme, että koulutukselle on kysyntää, mutta yhteydenottojen runsaus tuli silti yllätyksenä. Koulutus täyttyi käytännössä päivissä ja moni kiinnostunut jäi tällä kertaa koulutuksen ulkopuolelle”, Wikström kertoo.
Kosteikkosuunnittelijapulassa ilmentyy useita haasteita. Kosteikkosuunnittelu voi esimerkiksi painottua teknisen suunnitteluun biologisten näkökulmien huomioon ottamisen kustannuksella ja erityisen haastavien ilmastokosteikkojen suunnittelijoita ei Suomessa juuri ole. Lisäksi moni kokenut kosteikkosuunnittelija on lähivuosina eläköitymässä.
Esimerkiksi NEUVO-kelpoisten kosteikkosuunnittelijoiden puute hidastaa ei-tuotannollisten investointien neuvontatukea hyödyntävien kunnostushankkeiden etenemistä ja toteutumista.
”Kosteikkojen perustaminen ja siihen liittyvä suunnitelma edellyttää suunnittelijalta hyvää vesistöalan tuntemusta ja ymmärrystä riittävälle vesien kierrättämiselle. Kosteikot koostuvat monesta osatekijästä ja niiden yhteissummalla saadaan aikaiseksi niin monimuotoisuutta kuin vesiensuojeluakin edistävä ratkaisu. Hyvin suunniteltu kosteikko on ilo myös silmälle, kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen maatalouden ympäristöasiantuntija Vuokko Mähönen.
Kosteikkosuunnittelun koulutushankkeen toteutetaan yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa, jonka vuonna 2020 alkaneessa SOTKA-kosteikot-hankkeessa on toteutettu noin 645 hehtaaria kosteikkoelinympäristöä 44 kohteessa ympäri Suomen.
Valuma-aluesuunnittelun koulutusta vuonna 2025
Kosteikkosuunnittelusta siirrytään laajemmin valuma-aluetasolle vuonna 2025, kun hankkeessa toteutetaan valuma-aluesuunnittelun koulutus. Suomen ympäristökeskuksen SysteemiHiili-hankkeessa on kehitetty mm. laskentamalleja, menetelmiä ja lähestymistapoja maankäytön muutosten vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoehtojen vertailuun.
”HiiliVie-jatkohankkeessa on kuluvana vuonna kehitetty valuma-aluesuunnittelun toimintamallia sekä tuotettu koulutusmateriaalia valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun. Nämä uudet mallit ja menetelmät luovat vankan, nykytietoon perustuvan pohjan valuma-aluesuunnittelun koulutuksille, joiden toteutusta lähdetään suunnittelemaan heti ensi vuoden alussa yhteistyökumppanien kanssa”, Wikström kertoo.
Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke on saanut rahoituksen Euroopan maaseuturahoituksesta kevään 2024 JÄSMY-teemahaun kautta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. JÄSMY eli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa toimeenpanevat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset.
