Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven tummuminen on ollut tarkastelun kohteena vuonna 2024 toteutetussa esiselvityshankkeessa. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toteuttama hanke paljastaa ravinnepitoisuuksien edelleen laskevan Juojärvessä, mutta huolestuttavan kehityssuunnan veden väriä kuvaavissa tunnusluvuissa. Lähivaluma-alueelta tulevat valumat heikentävät erityisesti Juojärven sulkeutuneiden lahtialueiden tilaa.
Juojärven reitti kuuluu Vuoksen latvavesiin ja sen keskusjärvi Juojärvi on 219 km² pinta-alallaan Suomen 20. suurin järvi. Tuusniemen, Outokummun, Heinäveden ja Liperin alueella sijaitseva järvi on tunnettu kirkkaasta vedestään, jota paikalliset ovat käyttäneet talousvetenä aina viime vuosikymmeniin saakka. Juojärven valuma-alue kattaa 2073 km², josta valtaosa on metsää.
Viuruniemi, Juojärvi. Kuva: Minna Wikström /SKVSY.
Huolestuttavia muutoksia
Vaikka Juojärven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi, esiselvitys paljastaa veden värin lisääntymiseen liittyviä huolestuttavia trendejä, kuten veden tummuminen, näkösyvyyden heikkeneminen ja orgaanisen hiilen lisääntyminen.
”Juojärven pintaveden orgaanisen kokonaishiilen ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet ja väriarvo ovat nousseet, mikä viittaa lisääntyneeseen humuspitoisuuteen. Lisäksi veden näkösyvyys on laskenut 2010-luvun taitteen 5-6 metristä nykyiseen 3-4 metriin”, kertoo esiselvityshankkeen projektipäällikkö Minna Wikström SKVSY:stä.
Juojärven vedenlaadun aikasarjoista käy ilmi, että sekä veden väri että humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus ovat kasvussa. Kemiallinen hapenkulutus ei kuitenkaan vielä lähentele humusveden rajaa, vaikka väri niin tekeekin.
”Veden värin voimakkaampaa kasvua selittää liukoisten värjäävien aineiden lisääntyminen ja muutokset humuksen laadussa. Orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus on kasvanut koko mittaushistorian ajan 1990-luvulta lähtien, mutta myös liukoinen rauta on kasvussa”, Wikström tarkentaa
Mahdolliset syyt
Sisävesien tummumisen taustalla on tunnistettu ihmistoiminta, kuten ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutukset. Valunnassa jopa 70-80 prosenttia tapahtuu sen vuoksi kasvukauden ulkopuolella.
”Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sateet ja vuodenaikojen lämpeneminen sekä happamoitumisesta toipuminen ovat lisänneet maaperästä liukenevien, vettä värjäävien aineiden valumia koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Samaan aikaan jää- ja lumipeitteinen kausi on lyhentynyt Suomessa nopeasti”, Wikström toteaa.
Väriltään tummempaa humusainesta muodostuu erityisesti kuusivaltaisissa havumetsissä. Metsät muodostavat Juojärven reitin valuma-alueesta 73 prosenttia. Esiselvityksessä reitin valuma-alueesta on tarkasteltu Rikkaveden alapuoleista aluetta, jonka maapinta-alasta peräti 96,7 prosenttia on metsää. Maaekosysteemeissä syntyvän humuksen ja liuenneiden värjäävien aineiden kulkua vesistöihin on Suomessa edistänyt tehokas ojitustoiminta.
”Makeanveden tummuminen on monien asioiden summa. Kaikella maankäytöllä on siihen vaikutus, mutta Juojärvellä metsäpinta-ala on jopa poikkeuksellisen suuri ja muut ihmistoiminnot taas vähäisiä. Ojituksilla niukkapuustoisia soita ja peltoja on aikanaan pyritty metsittämään, mutta samalla on nopeutettu vesien virtausta valuma-alueilta vesistöihin. Metsien puumäärän nopea kasvu ja kuusettuminen on lisännyt humuspitoisen karikkeen tuotantoa”, Wikström kertoo.
Yhtälö ongelman ratkaisemiseksi ja vaikuttavien vesiensuojeluratkaisujen löytämiseksi maanomistajien kanssa on haastava, mutta mahdollinen. Tuoreet tutkimukset esimerkiksi osoittavat, että matalat ojitussyvyydet ovat männyn kasvulle suotuisammat kuin syvät ojat.
Jatkotoimenpiteet
Esiselvitys osoittaa tarpeen jatkotoimenpiteille Juojärven erinomaisen tilan säilyttämiseksi. Havaitut muutokset vaativat seurantaa ja mahdollisia kunnostustoimia tulevaisuudessa. Juojärven tummumisen hillitsemiseksi ja lahtialueiden poikkeavan tilan parantamiseksi esiselvitys esitti jatkohanketta, jossa panostetaan tiedonvälitykseen maanomistajille sekä tarkempien selvitysten ja suunnitelmien tekemistä keskeisille toimenpidealueille.
”Juojärvellä vesiensuojelutoimenpiteitä on tarkasteltava laajemmin valuma-aluetasolla ja mietittävä, miten vesiä voidaan pidättää valuma-alueilla kauemmin. On myös tarkasteltava, kuinka värjäävien aineiden liukenemista voidaan vähentää esimerkiksi metsätalouden toimenpitein. Järven tummumisen hillitseminen alkaa joka tapauksessa aina valuma-alueilta”, Wikström summaa.
Juojärven kolmevuotiselle jatkohankkeelle, Kirkkaasti Monimuotoista (KiMo), on myönnetty rahoitus ja hankkeesta tiedotetaan lisää kevättalven kuluessa. Lue lisää hankkeesta»
Juojärven esiselvityshankkeen tulokset esiteltiin webinaarissa 30.1.2025. Katso webinaaritallenne täältä»
