Kallavesi ja sen saaret, niemet ja poukamat tarjoavat monille lajeille elinympäristöjä. Vesistö ja rannat ovat ekologisesti rikkaita ja monimuotoisia. Ekologisten arvojen lisäksi Kallavedellä on kulttuurista arvoa niin kaupunkialueella kuin maaseudullakin. Maisema ja virkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä paikallisille asukkaille ja matkailijoille. Suomen 10. suurin järvi on myös osa kaupunkimaisemaa, ja Kuopion ja Kallaveden voidaan sanoa muovanneen toisiaan kaupungin rakentuessa järven rannoille.
Kallavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva humusjärvi, joka laskee Leppävirran ja Heinäveden reittiä pitkin Laatokkaan. Vetensä Kallavesi saa Nilsiän, Iisalmen ja Juojärven reiteiltä. Noin 2/3 vedestä purkautuu Konnuskosken ja Naapuskosken kautta Unnukkaan, ja loput Vehmersalmen kautta Suvasveteen. Molemmat reitit johtavat Suur-Saimaalle. Kallavesi on osa Iso-Kallan suurjärveä kuuden muun samalla korkeustasolla olevan järven osan kanssa. Muut Iso-Kallaan kuuluvat järvet ovat Suvasvesi, Juurusvesi, Muuruvesi, Riistavesi, Varisvesi ja Isä-Jälä. Yhteensä järvien pinta-ala on 900 km², mistä Kallaveden osuus on noin puolet. Konnuksen kanava yhdistää Kallaveden Unnukkaan ja Saimaan kanavaan.
Vaikka Kallaveden syvin kohta on 75 m, on suurin osa järvestä matalaa. Sotkanselkä on yksi matalimmista osista Kallavettä, missä suurin osa selästä vain noin 5–10 m syvä. Laajimmat yli 20 m syvät alueet ovat Säyneensalon etelä- ja itäpuolella ja Iivarinsalon itäpuolella. Kallavesi on suurilta osin rikkonainen lukuisten saarten, niemien ja salmien vuoksi.
Vuoden 2019 järvien ekologisen tilan arvioinnissa Etelä-Kallavesi oli tilaltaan hyvä, mutta tilan on arvioitu olevan uhattuna. Pohjois-Kallaveden tila on heikentynyt edellisestä arviosta ja on nyt luokaltaan tyydyttävä. Myös elohopean laatunormi ylittyy Pohjois-Kallavedessä.
Kallaveteen kohdistuvat ihmisvaikutukset
Järvien pintalämpötilojen on havaittu nousseen monissa järvissä viime vuosikymmenten aikana. Niin on tapahtunut myös Kallavedellä, jossa syksyn ja kevään lämpötilat ovat nousseet noin kolme astetta viimeisen 60 vuoden aikana toukokuun ja lokakuun lämpötilojen keskiarvoja tarkasteltaessa.
Kallaveden pintalämpötila Itkonniemeltä mitattuna vuosina 1964–2025. (Lähde: Syke/Hertta)
Kallaveden pintalämpötila Itkonniemeltä mitattuna vuosina 1964–2025. (Lähde: Syke/Hertta)
Kallaveden lämpenemisestä kertovat myös sen jäätymis- ja sulamispäivät. Kallaveden jäätymistä ja sulamista on seurattu satamassa 1800-luvulta lähtien ja ennen 2000-lukua järven pysyvä jäätyminen tapahtui yleisimmin marraskuun loppupuolella tai joulukuun alussa. Tällä vuosituhannella jäätyminen vasta tammikuussa on yleistynyt ja marraskuussa Kallavesi on jäätynyt vain neljä kertaa. Jäätyminen tapahtuu keskimäärin yli kaksi viikkoa myöhemmin kuin se tapahtui tarkastelujakson alussa.
Päivä, jolloin Kallavesi on jäätynyt pysyvästi vuosina 1940–2024 Itkonniemeltä katsottuna. Kuvaajissa päivän numero kertoo, monesko päivä vuotta päivämäärä on ollut. Jos jäätyminen on tapahtunut vasta tammikuussa, on päivän numero laskettu edellisen vuoden alusta. (Lähde: Syke/Hertta)
Kallaveden jääpeitteinen aika on lyhentynyt myös keväällä sulamisen aikaistuessa noin viikolla 1940-luvun alun jälkeen. Jäät sulavat kokonaan yleisimmin toukokuun alussa. Vaihtelu yksittäisten vuosien välillä voi olla välillä suurta. Sulamistietoja on kerätty 1820-luvulta saakka, jolloin sulamisajankohta on tavallisesti ollut toukokuussa muutamaa vuotta lukuun ottamatta, jolloin sulaminen tapahtunut jo huhtikuun loppupuolella tai vasta kesäkuun puolessavälissä. Jäiden lähtö huhtikuussa on yleistynyt 2000-luvulla, mutta toukokuun alkupuoli on yhä yleisin ajankohta jäiden lähdölle.
Päivä, jolloin Kallavesi on ollut kokonaan sula Itkonniemeltä katsottuna 1940–2024. Kuvaajissa päivän numero kertoo, monesko päivä vuotta päivämäärä on ollut. Jos jäätyminen on tapahtunut vasta tammikuussa, on päivän numero laskettu edellisen vuoden alusta. (Lähde: Syke/Hertta)
Myös vuotuisessa sadannassa Kallavesi-Konnuksen alueella on tapahtunut pientä kasvua. Sadanta kuitenkin vaihtelee suuresti vuosien välillä, joten satunnaisuudella on merkitystä.
Vuotuinen sadanta Kallavesi-Konnuksen alueella 1970–2024. (Lähde: Syke/Hertta)
Jäätymisen tapahtuessa myöhemmin myös jää on ohentunut. Jäänpaksuutta on mitattu Itkonniemellä vuodesta 1978, minkä jälkeen jää on ohentunut tammikuussa noin 15 cm ja maaliskuussa 10 cm. Myöhäisempi jäätymispäivä selittää muutosta varsinkin tammikuussa.
Kallaveden jäänpaksuus Itkonniemeltä mitattuna vuosina 1978–2025. (Lähde: Syke/Hertta)
Kallaveden vedenkorkeutta on säädelty 1970-luvulta saakka ja valuma-alueen vesipinta-alasta noin 70 % on säännösteltyä. Vedenkorkeuden säätelemisellä voi olla vaikutuksia kalastoon rantavyöhykkeen menettäessä tuotantokykyään. Vaikutusten voimakkuus riippuu erityisesti talviaikaisesta vedenkorkeuden säätelystä. Syyskutuisten kalalajien lisääntyminen kärsii vedenkorkeuden säätelystä talvella. Vedenkorkeuden säätely myös kuluttaa rantavyöhykettä ja vähentää rantakasvillisuutta ja pohjaeläinten määrää. Toisaalta säännöstelyllä on saatu parannettua vesiliikenteen olosuhteita ja vähennettyä tulvia.
Kallaveden pinnankorkeuden vaihtelu vuoden aikana. Keskikorkeus on N2000+82,13 m. (Lähde: Syke/Hertta)
Valtaosa Kallaveden ravinnekuormituksesta on peräisin yläpuolisista vesistöistä Iisalmen ja Nilsiän reiteiltä, missä suurimmat ihmisperäiset kuormittajat ovat maa- ja metsätalous, minkä lisäksi luonnonhuuhtouma on merkittävä kuormituksen lähde. Fosforikuormituksesta noin puolet aiheutuu maatalouden hajakuormituksesta ja neljäsosa luonnonhuuhtoumasta. Myös typpikuormituksesta suurin osa aiheutuu maataloudesta ja luonnonhuuhtoumasta, mutta myös laskeumalla on huomattava osuus. Pistekuormitus aiheuttaa hyvin pienen osan ravinnekuormituksesta. Suurimmat pistekuormittajat ovat Lehtoniemen jäteveden puhdistamo ja Mondi Powerflute (Savon Sellu), jotka aiheuttavat vain pari prosenttia kuormituksesta ja niiden vaikutukset jäävät usein paikallisiksi. Jäteveden puhdistamo on aiemmin heikentänyt Kallaveden tilaa Lehtoniemen edustalla ja lisännyt esimerkiksi levien määrää. Puhdistustehon parantuessa puhdistamon aiheuttama kuormitus on pienentynyt huomattavasti, mikä on parantanut Lehtoniemen lähellä olevien syvänteiden tilaa.
Kallaveden merkitys ihmisille
Kallavesi vaikuttaa sen rannoilla ja vesillä käyskentelijöihin, muovaa ja luo maisemaa, sekä mahdollistaa erilaisia toimintoja. Järvi on arvokas ihmiselle niin kulttuurillisesti kuin taloudellisestikin. Esimerkiksi virkistyskäytössä Kallavedellä on suuri merkitys. Kuopiossa on neljä EU-uimarantaa: Kirveslahti, Niuva, Rauhalahti ja Väinölänniemi, joiden lisäksi julkisia uimarantoja on noin 50. Järvi on tärkeä myös esimerkiksi melojille ja vapaa-ajankalastajille. Myös talvella jäällä on oma merkityksensä esimerkiksi luistelijoille, hiihtäjille ja pilkkijöille. Erityisesti kesällä Kallavesi ja sen rannat ovat osa myös yritystoimintaa, kuten matkailuyrityksiä ja ravintoloita, joille maisemalla on suuri arvo. Kallavesi tarjoaa mahdollisuuksia myös mm. luonto- ja kalastusmatkailuun. Erityisesti lähellä Kuopion keskustaa oleva Etelä-Kallavesi on hyvää kalastusmatkailualuetta ja tarjolla on kalastusopastoimintaa. Alueella on myös majoitusmahdollisuuksia ja rantautumispaikkoja mantereella ja saaristossa.
Aiemmin Kallavedellä on suurta merkitystä myös kulkureittinä. Kallavedeltä on ollut kulkureitti merelle asti Saimaan kanavan valmistumisesta (1856) saakka. Kuopion seudulla sisävesilaivaliikennettä on ollut 1800-luvulta 1950-luvulle saakka, mikä on ollut merkityksellistä läheisten alueiden asukkaiden liikkumiselle ja tavaroiden, esimerkiksi maataloustuotteiden, kuljettamiselle Kuopioon. Heikko tie- ja rautatieverkosto lisäsivät sisävesiliikenteen merkitystä aina 1900-luvun puoleenväliin asti. Vaikka vesireittien merkitys varsinkin matkustajaliikenteelle on pienentynyt, järjestetään Kallavedellä yhä kesäisin paikallisristeilyjä. Myös Saimaan syväväylä kulkee Kallavedellä Kuopioon ja Siilinjärvelle, ja sillä uitetaan yhä puuta. Talvella Vaajasaloon johtaa jäätie, joka lyhentää matkaa ja helpottaa liikkumista.
Kallavesi on ollut myös merkittävä aihe kuvataiteilijoille, jotka ovat kuvanneet sen avaria selkiä ja saaristoisten rantojen mosaiikkia. Kuopion taidemuseon kokoelmissa löytyy lukuisia teoksia, joissa Kallavesi esiintyy. Kallavesi on inspiroinut lisäksi kirjallisuutta, musiikkia, valokuvausta ja nykytaidetta.
Teksti ja kuvaajat: Tuuli Hankonen ja Minna Wikström, SKVSY. Juttu on kirjoitettu osana Kallavesimalli – parempaa ja tehokkaampaa vesistöjen ympäristövaikutusten arviointia -hanketta. Hanke on saanut rahoituksen Pohjois-Savon liiton kautta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Kallavesimalli – parempaa ja tehokkaampaa vesistöjen ympäristövaikutusten arviointia
