Vesistöjen tila on jatkuvassa muutoksessa. Ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden vaikutukset sekä kaupunkialueiden kasvu lisäävät vesistöihin kohdistuvaa painetta. Samalla tarve ymmärtää ja ennakoida näiden tekijöiden vaikutuksia vesistöjen ekologiaan ja veden laatuun kasvaa. Kallavesimalli-hanke tuo uudenlaista tarkkuutta vesistöjen ympäristövaikutusten arviointiin ekologisen mallintamisen avulla. Hankkeen pilottikohteena toimii Kallaveden Ollinselkä – monimuotoinen ja merkittävä vesistön osa, jonka erityispiirteet tekevät siitä ihanteellisen mallinnuksen lähtökohdan.
Vesistömallinnus, joka sisältää ekologisen mallintamisen, tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden tarkastella vesistöjen toimintaa kokonaisvaltaisesti. Mallien avulla voidaan simuloida esimerkiksi ravinnekuormituksen, sään ääri-ilmiöiden tai erilaisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia vesistön tilaan. Tämä tieto on erityisen arvokasta ympäristölupaprosesseissa, joissa tarvitaan luotettavaa ja ennakoivaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksista.
Ajankohtaiseksi mallinnuksen tekee myös se, että vesistöjen hoito on siirtymässä kohti vaikuttavuusperusteista suunnittelua. Pelkkä mittaaminen ei enää riitä. Tarvitaan työkaluja, joilla voidaan arvioida toimenpiteiden tehokkuutta ja suunnata investoinnit kestävästi. Yksi tällaisista työkaluista on ekologinen vesistömalli, joka parhaimmillaan voi yhdistää niin tieteellisen tiedon, paikallisen asiantuntemuksen kuin päätöksenteon tarpeet.
Kallavesimalli-hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Mallin kehittämisestä vastaa yliopisto ja vesiensuojeluyhdistys täydentää hanketta Kallaveden ekologian asiantuntemuksellaan.
Miksi Kallavesi?
Kallavesi on yksi Itä-Suomen merkittävimmistä vesistöistä – laaja, monimuotoinen ja monikäyttöinen järvi, joka toimii niin virkistyksen, vesiliikenteen kuin teollisuudenkin mahdollistajana. Sen rooli alueen elinvoimaisuudessa on tärkeä, minkä vuoksi sen tilan ymmärtäminen ja ennakoiminen on keskeistä. Hanke on myös hyvä esimerkki siitä, miten paikallisesti merkittävän vesistön mallintamisessa voidaan kehittää työkaluja, jotka jatkossa tukevat kestävää vesistöjen käyttöä ja päätöksentekoa myös muualla.
Vesistönä Kallavesi tarjoaa mallinnukselle haastavan mutta samalla mielenkiintoisen kohteen. Vesistön moninaiset kuormituslähteet, virtausolosuhteet ja laaja valuma-alue tekevät siitä erinomaisen pilottialueen, jossa voidaan testata ja kehittää mallinnuksen menetelmiä. Lisäksi alueella on jo pitkään tehty kattavaa vesistötarkkailua, mikä tarjoaa arvokasta taustatietoa mallin rakentamisen tueksi.
Kerätty aineisto tarjoaa kattavan kuvan Kallaveden nykytilasta ja sen muutoksista. Tämä tieto toimii mallinnuksen perustana ja auttaa tunnistamaan kriittisiä tekijöitä vesistön hyvinvoinnin kannalta. Vesistömallinnus ei ole pelkästään matemaattista laskentaa – se vaatii myös syvää ymmärrystä mallinnettavan alueen erityispiirteistä. Kallavesimallin kehityksessä paikallistuntemus onkin keskeisessä roolissa. SKVSY:n pitkäaikainen työ Kallaveden parissa tuo hankkeeseen arvokasta tietoa vesistön tilasta, kuormitustekijöistä, virtausolosuhteista ja biologisista ilmiöistä.
Paikallistuntemus auttaa myös tunnistamaan mallinnuksen kannalta olennaiset tarkastelualueet ja ilmiöt, sekä varmistamaan, että mallin tuottamat tulokset ovat realistisia ja käyttökelpoisia. Kun mallinnus yhdistetään historiallisen tiedon, tehtyjen havaintojen ja aikasarjojen sekä nykytilan ja erityispiirteiden tuntemuksen kanssa, saadaan aikaan työkalu, joka palvelee aidosti vesistön kestävää hoitoa ja tukee päätöksentekoa paikallisella tasolla.
Mallinnuksen alkuvaihe ja mitä seuraavaksi?
Kallavesimallin kehitystyö käynnistyi keväällä 2025 Ollinselän alueella, johon laadittiin mallinnuksen ensimmäinen segmentointi. Segmentointi tarkoittaa vesialueen jakamista pienempiin osiin, johon kuhunkin tehdään oma ekologinen malli. Ensimmäisessä vaiheessa malliin syötettiin kerättyä taustadataa, ja sen perusteella suoritettiin simulointia sekä tehtiin mallin alustavaa kalibrointia, toisin sanoen mallin parametrien säätämistä vastaamaan todellisia havaintoja. Kalibroinnin jälkeen mallin tuottamia tuloksia on tarkasteltu ja arvioitu niin hanketyöryhmän kesken kuin sidosryhmille suunnatussa työpajassa.
Ensimmäisten tulosten perusteella syksyllä 2025 segmentointia päätettiin tarkentaa, jotta mallin kyky kuvata vesistön sisäisiä vaihteluita paranisi. Samalla käynnistettiin tarkempi datan validointi, jossa varmistetaan syötetyn aineiston laatu ja soveltuvuus mallinnukseen. Tämä vaihe on tärkeä, jotta mallin tuottama tieto on luotettavaa ja käyttökelpoista esimerkiksi ympäristölupaprosesseissa tai kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa.
Seuraavassa vaiheessa mallin toimivuutta aletaan testata erilaisilla skenaarioilla. Skenaariot mahdollistavat sen arvioimisen, miten vesistö reagoi esimerkiksi ravinnekuormituksen muutoksiin, sääolosuhteiden vaihteluun tai erilaisiin toimenpiteisiin. Näiden kokeilujen avulla saadaan arvokasta tietoa mallin herkkyydestä ja luotettavuudesta. Ne myös ohjaavat mallin jatkokehitystä ja toimivat tärkeänä välineenä mallin soveltuvuuden arvioinnissa tulevaa päätöksentekoa varten.
Kun malli toimii luotettavasti, sen avulla voidaan simuloida erilaisia tilanteita ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia vesistön tilaan. Näin taustatieto muuttuu vaikuttavaksi työkaluksi, joka tukee vesistöjen hyvän tilan säilyttämistä, vesistöön vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusten ennakointia.
Malli tukena yrityksille ja viranomaisille
Kallavesimalli tarjoaa konkreettisia hyötyjä sekä yrityksille että viranomaisille, jotka tekevät päätöksiä vesistöön vaikuttavista toimenpiteistä. Viranomaisille malli tarjoaa työkalun vesistöjen tilan seurantaan ja hoitotoimenpiteiden suunnitteluun. Sen avulla voidaan toimenpiteitä kohdentaa tehokkaammin ja päätöksiä perustella vaikuttavuudella.
Yrityksille malli voi toimia apuna ympäristölupaprosesseissa, joissa tarvitaan ennakoivaa ja paikkansapitävää tietoa toimenpiteiden vaikutuksista vesistön tilaan. Mallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi ravinnekuormituksen, vedenpinnan vaihteluiden tai rakenteellisten muutosten vaikutuksia vesistössä jo ennen toimenpiteiden toteutusta.
Kallavesimallin kehitystyö etenee vaiheittain kohti entistä tarkempaa ja vaikuttavampaa työkalua. Tavoitteena on rakentaa malli, joka ei ainoastaan kuvaa nykytilaa, vaan tukee ennakoivaa ja vaikuttavuusperusteista päätöksentekoa. Kallavesi toimii tässä kehityksessä pilottikohteena, jonka kautta voidaan luoda toimintamalleja ja työkaluja myös muiden vesistöjen hyväksi. Mallinnuksen avulla vesienhoito voi siirtyä kohti entistä kestävämpää, tietoon perustuvaa suunnittelua – paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Seuraa hankkeen etenemistä verkkosivuilla ja tule mukaan keskusteluun vesistöjen kestävästä tulevaisuudesta. Hanke järjestää sidosryhmätyöpajoja ja webinaareja, joissa eri toimijat voivat tuoda oman äänensä mukaan kehitystyöhön. Oletko kiinnostunut olemaan mukana? Ota yhteyttä!
Lisätietoja
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry, toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä, jukka.koski-vahala@skvsy.fi, 0500 848 171.
Itä-Suomen yliopisto, professori Mikko Kolehmainen, mikko.kolehmainen@uef.fi, 044 290 2637.
Kallavesimalli – parempaa ja tehokkaampaa vesistöjen ympäristövaikutusten arviointia
