Kauppinen on malliesimerkki järvikunnostushankkeesta, jossa kohteelle on laadittu kunnostussuunnitelma, toteutettu hyviä tuloksia tuottanut kunnostushanke ja siirrytty hoitovaiheeseen. Silti järvi oireilee. Juurisyihin päästään usein käsiksi vasta valuma-alueilla suoritettavien toimenpiteiden kautta.
Kauppisenjärvi Nilsiässä on melko tyypillinen pohjoissavolainen, matala ja humuspitoinen järvi. Lisäksi Kauppisen alueella on kaivosteollisuutta, jonka vuoksi järven itäosa on ollut velvoitetarkkailussa vuodesta 1982 lähtien. Kaivosteollisuuden aiheuttama kuormitus on ollut pääasiassa liuenneita suoloja, kalsiumia ja sulfaattia. Fosforikuormitus on ollut erittäin alhainen, mutta juoksutusten typpipitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita.
Kauppinen kärsii rehevöitymisestä ja sen aiheuttamista ongelmista, joista merkittävin on kesäiset sinilevien massaesiintymät. Ongelman kartoittamiseksi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys laati esiselvityksen järven kunnosta vuonna 2015. Järven kalakanta oli vedenlaatutulosten, koekalastusten ja vesistön käyttäjien havaintojen perusteella särkikalavaltaistunut ja kalojen koko pienentynyt. Järven klorofyllipitoisuudet olivat kohonneet huomattavasti voimakkaammin kuin minimiravinne fosforin perusteella olisi voinut olettaa. Lisäksi vesikasvillisuuden runsaus haittasi järven käyttöä. Järven tilan heikkeneminen vahvistui ekologisen tilan alentumisena tyydyttävästä välttäväksi vuonna 2016.
Esiselvitysvaiheesta kunnostushankkeen kautta hoitokalastusvaiheeseen
”Kauppisen esiselvityksissä paneuduttiin vedenlaatuun järven eri alueilla ja happitilanteeseen syvännealueilla. Erityisesti keskityttiin arvioimaan fosforin kokonaiskuormitusta, sillä se on järvessä tuotantoa säätelevä minimiravinne”, kertoo vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä.
Esiselvitysvaiheessa koekalastuksen yksikkösaalismäärät olivat kohonneet jo aiemmin korkeista määristä. Yksikkösaalis kaksinkertaistui ja särjen osalta jopa kolminkertaistui. Pienet särki- ja ahvenkalat muodostivat lähes 99% järven biomassasta. Kunnostushankkeessa vuosien 2017-2019 hoitokalastusten saalis olikin erittäin suuri, yli 56 000 kg (342 kg/ha). Saalistavoite 36 000 kg ylitettiin 56 prosentilla.
”Kunnostuksen vaikutukset näkyivät nopeasti veden sameuden ja levien massaesiintymisten vähentymisenä kesällä 2019”, Koski-Vähälä kertoo. Sinilevää ei tuolloin silmämääräisesti havaittu, mutta klorofyllipitoisuus pysyi edelleen korkeana. Hoitokalastussaaliin ahvenet olivat myös kooltaan suurempia kuin aiemmin. ”Kunnostushankkeen jälkeen on jatkettu hoitokalastusvaihetta, jonka saalismäärät ovat vaihdelleet 2020-luvun alkuvuosina vajaasta 7 000 kg:sta reiluun 4 000 kg.”
Jatkuvista toimenpiteistä huolimatta sinilevät palasivat
Kuutena vuonna järven tehokalastuksen aloittamisen jälkeen sinilevästä ei ollut juurikaan haittaa, kunnes kesällä 2022 sinilevien massaesiintymiset alkoivat uudelleen. Paikalliset asukkaat ja mökkiläiset laativat tilannekatsauksen Pohjois-Savon ELY-keskukselle, jonka kuvamateriaalista käy ilmi voimakas sinilevien määrän lisääntyminen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
- Kirkasvetisten vuosien jälkeen sinilevät palasivat Kauppiselle kesällä 2022. Kuva Matti Laitinen.
Tilannekatsauksen laatinut Sami Rissanen kertoo, että sinilevän kasvun syyt eivät ole tiedossa alueen asukkailla ja kyläläisillä on mielenkiintoa saada asiaan selvyys vesinäytteitä ottamalla. ”Kauppisen kalaston rakenne parantui huomattavasti kotitarvekalastuksen kannalta ja levätilanne oli oikein hyvin hallussa vuosina 2018 – 2021. Kuluvana kesänä levähavaintoja ei vielä ole ollut, mutta tilanteen kehitystä odotetaan jännittyneinä.”
Vesiensuojeluyhdistyksessä arvioidaan, että järven tilaa on viimeistään kuluvan kesän havaintojen jälkeen syytä arvioida uudelleen. ”Järveä on kunnostettu, sitä on hoidettu ja nyt on tällaisia oireita tullut. On aika arvioida tilannetta uudelleen, että vaatiiko järvi uuden kunnostusvaiheen erityisesti valuma-alueella”, sanoo Koski-Vähälä.
Tehokalastuksella on pyritty vähentämään kalakannan vaikutusta järven ylirehevyyteen ja erityisesti sinilevien massaesiintymisiin. Siinä Kauppisella on onnistuttu hyvin. Lisäksi vesikasvillisuuden poistolla on parannettu järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nämä toimenpiteet yhdistettynä muihin valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteisiin parantavat vesistön tilaa.
Malliesimerkki toimivasta ja paikalliset osallistavasta kunnostushankkeesta
Kauppinen on hyvä esimerkki suunnitelmallisesta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja pitkäjänteisestä järvikunnostushankkeesta. Kohteelle on aluksi laadittu alustava kunnostussuunnitelma, jonka pohjalta vesialueen osakaskunnat ovat toteuttaneet kunnostushankkeen. Nyt vuorossa on järven tilaa vakauttava hoitokalastusvaihe, jota rahoitetaan Kauppisen tapauksessa kalatalousmaksuin. Lisäksi hankkeen käytettävissä ovat velvoitetarkkailun tulokset.
Kauppisen kunnostusta ovat rahoittaneet Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupunki, Sibelco Nordic Oy ja vesialueen osakaskunnat. Lisäksi paikalliset osallistuivat odotettuakin aktiivisemmin talkootoimintaan. Hankkeessa kertyi lähes 700 henkilötyötuntia ja talkootyön osuus kokonaiskuluista muodostui suunniteltua suuremmmaksi.
”Kauppisen kunnostushankkeessa on toteutunut esimerkillisesti eri tahojen suunnitelmallinen yhteistyö, jossa alueen pistekuormittajallekin on löytynyt luonteva rooli hankkeessa tarkkailutulosten tuottamisessa ja muussa tukemisessa. Keskeisintä toki on ollut osakaskuntien sitoutuminen tavoitteelliseen hoitokalastukseen”, toteaa ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski.
Tässä juttusarjassa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistyön kautta toteutukseen edenneitä vesistökunnostushankkeita. Yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
