Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Mutta mitä pohjavesien suojelu kunnalle tai kuntalaiselle tarkoittaa?
Siilinjärven kunnan alueella sijaitsee viisi pohjavesialuetta, jotka on luokiteltu tärkeiksi vedenhankinnalle. Valtaosa kunnan noin 20 000 asukkaasta on vesijohtoverkoston piirissä. Pohjavesialueilla on siten suuri merkitys koko yhdyskunnan toiminnalle ja pohjavesien suojeluun halutaan panostaa.
”Siilinjärven vedenhankinta perustuu käytännössä täysin pohjavesiesiintymiin. Pohjaveden laatu ja määrä pitää turvata pitkälle tulevaisuuteen. Suojelusuunnitelmien tekeminen on kunnalle tärkeää, sillä pohjavesialueisiin liittyy täällä riskitekijöitä, kuten niitä halkovat isot valtatiet, joihin liittyviä ongelmia suojelusuunnitelmissa pyritään ratkomaan”, kertoo Siilinjärven kunnan ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen.
Näkymä Siilinjärven Harjamäeltä etelän suuntaan harjualueelle. Kuvassa näkyy Maaningantie ja sen takana vanha soramonttu Huosiaishauta sekä pohjavesialueen lampia. Kuva: Siilinjärven kunta.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa, mutta aina pohjavesialueiden suojelussa ei ole kyse suurten toimintojen tai toimijoiden säätelystä. Kyse voi olla kuntalaisille hyvin konkreettisia asioita, kuten kodin lämmitysjärjestelmästä.
”Viimeisen vuodenkin aikana on täällä ollut monta kotitaloutta, jossa on pohdittu siirtymää öljylämmityksestä maalämpöön. Kun ollaan pohjavesialueen lähellä, se on aina tapauskohtaista, voiko maalämpökaivoa rakentaa”, Nousiainen sanoo. Maalämpökaivojen rakentaminen pohjavesialueelle, jolla on vedenottoa, ei ole mahdollista ilman Aluehallintoviraston myöntämää vesilain mukaista lupaa.
Toinen kuntalaisille arkinen esimerkki on pohjavesialueella sijaitseva Ahmon urheilualue, jossa tehdyt kehittämishankkeet ovat vaatineet vesilain mukaiset luvat pohjaveden suojelun takia.
Pohjavesien suojelu on myös luontoarvojen suojelua
Kuntien tehtävä on turvata riittävä ja laadullisesti hyvä talousvesi, mutta myös pohjavesialueiden luontoarvojen säilyttäminen, kuten harjualueet, lähteet sekä pohjavesistä riippuvaiset pintavedet ja maaekosysteemit.
Nousiainen kertoo, että kaatopaikkoja on aikojen saatossa muodostunut vanhoihin soramonttuihin, joihin on ollut helppo kasata jätteitä. Siilinjärvellä näitä alueita on saneerattu aktiivisesti 90-luvun lopulta alkaen.
”Siilinjärvellä on vielä muutama vanha kaatopaikka, joiden riskiä pienennetään jatkuvalla pohjavesitarkkailulla. Lisäksi esimerkiksi maa-aineksen ottoa varten on tehty yhteistarkkailuohjelmat, jossa maa-aineksen ottajat ja alueen muut toimijat yhdessä kustantavat tarkkailupisteiden ylläpidon ja näytteenoton. Nämä yhteistarkkailut on toteutettu nimenomaan edellisten suojelusuunnitelmien perusteella.”
Riskien tunnistaminen ja niiden hallinta on tärkeää
Pohjavesialueisiin kohdistuu useita määrällisen ja laadullisen tilan vaarantavia tekijöitä, kertoo suojelusuunnitelmien laadinnasta vastaava SKVSY:n asiantuntija Heidi Kärkkäinen.
”Laadullista heikentymistä aiheuttaa etenkin erilaisten toimintojen seurauksena pohjaveteen pääsevät haitta-aineet. Näistä esimerkiksi tieliikenne on hyvin merkittävässä riskiä aiheuttavassa asemassa kohonneiden kloridipitoisuuksien vuoksi.”
Pohjaveden määrälliseen tilaan riskiä voi luoda muun muassa liiallinen vedenotto ja kuivat ajanjaksot. Lisähaastetta pohjavesien suojeluun aiheuttaa se, että pohjavesialueille sijoitettujen toimintojen rakentamisajankohtana ei ole välttämättä osattu huomioida vaikutuksia, joita niillä voi olla pohjaveteen. Tällaisia ovat esimerkiksi kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnit, tie- ja raideväylät sekä hautausmaat.
”Pohjavesien suojelusuunnitelmissa onkin tärkeää yhteensovittaa niin pohjavesialueelle sijoittuvat toiminnot kuin pohjaveden laadullisen ja määrällisen tason turvaaminen”, Kärkkäinen tähdentää.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia vuodesta 1991
Ennen suojelusuunnitelmia, pohjavesialueiden suojelutoimenpiteenä perustettiin vain suoja-alue vedenottamon ympärille. Nykyaikainen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden kestävä käyttö ja suojelu. Samalla sen toimenpidesuositukset eivät voi rajoittaa kohtuuttomasti alueen maankäyttöä.
”Ajantasaiset pohjavesien suojelusuunnitelmat ja niiden mukaan toimiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme turvaamaan pohjavesialueiden hyvän laadullisen ja määrällisen tilan nyt ja tulevaisuudessa”, arvioi ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski.
Tässä juttusarjassa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistyön kautta toteutukseen edenneitä vesistökunnostushankkeita. Yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
