Pohjois-Savossa vesistöt ovat läsnä jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Merkittävä osa alueen asukkaista myös asuu jonkun vesistön välittömässä läheisyydessä. Perehdyimme vesiensuojelun näkökulmiin Iisalmessa, jossa kaupunki on aktiivisesti mukana vesistökunnostushankkeissa niin rahoittajana kuin toimijanakin sekä Kirmanjärven pian päättyvään kunnostushankkeeseen.
Iso-Kirma, Iisalmi 2023. Kuva: Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
Iisalmen kaupungille on tärkeää osallistua vesistökunnostuksiin, sillä kaupunki haluaa osaltaan olla tukemassa vesienhoidon tavoitteiden toteutumista.
”Haluamme, että alueemme vesistöt olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa kaikissa käyttötarkoituksissaan. Kuntalaisten näkökulmasta vesistöt ovat tärkeitä esimerkiksi virkistyskäytössä”, sanoo Iisalmen kaupungininsinööri Jyrki Könttä.
Iisalmen kaupunki kannustaa yhteisöjä ryhtymään vesistönkunnostuksiin myöntämällä avustuksia. Kunnostushankkeista on myös otettu oppia kaupungin omaan yhdyskuntasuunnitteluun.
”Olemme oppineet kiinnittämään huomiota yhä enemmän ulkoisen kuormituksen vähentämiseen muun muassa kaupungin hulevesijärjestelyissä lisäämällä luonnonmukaisia käsittelyrakenteita. Myös vesilaitos on osaltaan lisännyt kaukovalvontaa ja ylivuotosäiliöitä jätevedenpumppaamoille”, Könttä kertoo.
Niemisellä Iisalmen kaupunki on sitoutunut järven hapetuksen rahoitukseen ja toteutukseen. Kirmanjärven kunnostuksessa kannustimena on lisäksi järven rooli raakavesilähteenä.
”Alueemme tukkuvesiyhtiö käyttää Kirmanjärveä raakavesilähteenään tekopohjaveden tuotannossa ja siksi hyvä vedenlaatu on erityisen tärkeä”, Könttä sanoo.
Kirmanjärven kunnostusta niitoilla ja tehokalastuksella
Kirmanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi, jossa on pienelle humusjärvelle tyypillisiä piirteitä, ja jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kirmanjärveä on kunnostettu useaan otteeseen, mutta sitä vaivaa edelleen särkikalavaltaisuus ja korkea kasviplanktonin tuotanto. Järven käyttäjille näyttäytyviä ongelmia ovat rehevyydestä aiheutuvat haitat, kuten leväkukinnat, kalakannan vinoutuminen ja veden limoittuminen.
Tänä vuonna päättyvässä kolmivuotisessa kunnostushankkeessa järven suurta ja vinoutunutta kalakantaa on pyritty korjaamaan keväisin rysäkalastuksella ja syksyisin nuottaamalla. Ensimmäisenä hankevuonna käytännön toimenpiteisin ei täysin päästy ja saalis jäi hieman suunniteltua pienemmäksi. Vuonna 2022 tehokalastus toteutui suunnitellulla tavalla.
”Tänä vuonna ainakin 18 000 kg kalaa on tarkoitus poistaa syysnuottauksella lokakuun aikana, kun särkikalat ovat parveutuneet”, kertoo hankkeen kunnostustoimenpiteistä vastaavan Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hartikainen.
Kunnostussuunnitelmassa ensisijainen toteutustarve oli pienimuotoiselle ruoppaustyölle järven eteläpäässä, mutta pieneen kohteeseen ei löytynyt tekijää. Hartikainen kertoo, että korvaavana toimenpiteenä hanke päätyi vesikasvillisuuden poistoon. Samalla Pieni-Kirman ja Iso-Kirman väliseen salmeen avattiin veneväylä. Myös paikallisilla ranta-asukkailla oli mahdollisuus sopia omakustanteisesti urakoitsijan kanssa omien rantojen niitoista.
Pieni-Kirman ja Iso-Kirman välinen salmi elokuussa 2023 tehdyn niiton jälkeen. Kuva: Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
Maatalouden ympäristöteoilla ulkoista kuormitusta vastaan
Kirmanjärven tehokalastuksella on iso merkitys järven tilan parantamisessa ja positiivista muutosta on tarpeellista tukea ulkoista kuormitusta vähentämällä. Maatalouden vesiensuojeluun voi panostaa tilatasolla monella tapaa.
”Peltoviljelyssä talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö sekä ravinteiden hyödyntäminen kasvin- ja maaperän tarpeesiin nähden korostuu. Suojakaistat ja -vyöhykkeet vesistöjen varsilla ovat edelleen tehokkaita toimenpiteitä ravinteiden pidättämisessä pelloilla. Sopivat ja tilalle taloudelliset toimenpiteet on syytä arvioida tilakohtaisesti”, sanoo maatalouden ympäristöasiantuntija Vuokko Mähönen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Kirmanjärven kunnostushankkeessa ulkoisen kuormituksen lisääntymistä pyritään ehkäisemään maatiloille ja muille alueen toimijoille suunnattavalla viestinnällä. SKVSY tukee tätä viestintää, kun 6.11.2023 Kirmalle rantautuu maatalouden ympäristökiertue.
”Kun ryhdyimme valmistelemaan kiertuetta, kävi nopeasti selväksi, että tälle toiminnalle on kysyntää. Toinen asia kuitenkin on, miten tieto viedään käytännön teoiksi. Sen vuoksi lähdimme suunnittelemaan tilaisuuksien teemaa tilojen tuottavuuden parantamisen näkökulmasta. Tapahtumat ovat varmasti elinkeinonharjoittajille sekä kiinnostavia että kannustavia”, kertoo SKVSY:n asiantuntija Minna Wikström.
SKVSY toteuttaa maatalouden elinkeinonharjoittajille suunnatun neuvontakiertueen viidellä Pohjois-Savon paikkakunnalla yhteistyössä MTK Pohjois-Savon, MKN Maisemapalvelut ProAgria Itä-Suomen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Peltotieto Oy:n kanssa. Iisalmen lisäksi tapahtumia järjestetään Kiuruvedellä, Rautalammilla, Tuusniemellä ja Joroisissa.
Lue lisää: Maatalouden ympäristöteoilla tuottavuutta oman tilan toimintaan.
Tässä juttusarjassa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistyön kautta toteutukseen edenneitä vesistökunnostushankkeita. Yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
