Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys on saanut Euroopan maaseuturahoituksen kautta rahoituksen koko yhdistyksen toiminta-aluetta koskettavaan luonnonvarayhteistyöhankkeeseen. Savo-Karjalan vedet ja valuma-alueet -hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä, luoda uutta toimintaa sekä uusia mahdollisuuksia, kumppanuuksia ja toimintamalleja yli alue-, toimiala- ja osaamisrajojen. Hankkeen toteutus rakentuu neljästä toisiaan täydentävästä työpaketista, joissa keskitytään investointihankkeiden edistämiseen ja koordinointiin, uusien hankkeiden aktivointiin, vesiensuojelumenetelmien kehittämiseen ja seurantaan sekä verkostoitumiseen ja tiedonvälitykseen.
Savo-Karjalan vedet ja valuma-alueet -hanke koostuu neljästä työpaketista: investointihankkeiden koordinoinnista ja edistämisestä, uusien hankkeiden aktivoinnista, menetelmien kehittämisestä, pilotoinnista ja seurannasta, sekä tiedonvälityksestä, verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Hanketta toteutetaan Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja osin Etelä-Savon alueella 1.10.2025–31.12.2028 yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa.
”Hankkeen tuloksena syntyy pysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka vahvistavat vesiensuojelun vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Ne myös tukevat vesistöjen hyvän tilan saavuttamista Savo-Karjalan alueella. Siten hankkeesta hyötyvät sekä vesistöt että niiden käyttäjät”, kertoo hankepäällikkö, biologi Tiina Kontio SKVSY:stä.
Hankkeet vaativat koordinointia ja edistämistä
Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen toiminta-alue kattaa kolmanneksen Suomen pintavesistöistä ja alueella sijaitsee yhteensä 230 hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevaa vesistöä. Lisäksi alueella on 174 riskivesistöiksi luokiteltuja vesistöä, joiden ekologinen tila on vaarassa heikentyä. Alueella on siis huomattava tarve uusille vesiensuojeluhankkeille.
”Tavoitteena on koota pieniä yksittäisiä investointeja laajemmiksi investointihankekokonaisuuksiksi, joita Savo-Karjalan vedet ja valuma-alueet -hanke koordinoi. Hankkeiden yhteensovittaminen mahdollistaa myös niiden tehokkaan toteutuksen. Näillä toimilla madalletaan myös paikallistoimijoiden kynnystä osallistua hanketoimintaan”, Kontio sanoo.
Savo-Karjalan alueella on käynnissä ja käynnistymässä useita merkittäviä vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukseen liittyviä investointihankkeita, kuten Kelluvat kosteikot ja Elämää vesistöjen äärellä -hankkeet. Näiden hankkeiden rahoitus kattaa itse investoinnit, mutta ei niiden laajempaa hallinnointia ja koordinointia.
”Investointihankkeet ovat mittavia ja vaativia kokonaisuuksia. Käytännössä hankkeiden eteneminen vaatii usein asiantuntijatyötä, lisäselvityksiä ja kilpailutuksia, paikallisten hyväksynnän ja sitoutumisen varmistamista sekä talkoiden ja muiden osallistavien tilaisuuksien järjestämistä. Ilman koordinointia riskinä on, etteivät hankkeet toteudu täysimääräisinä, tai niiden vaikutukset jäävät hajanaisiksi”, Kontio tarkentaa.
Investointihankkeiden lisäksi Savo-Karjalan vedet ja valuma-alueet -hankkeessa tarkastellaan edellytyksiä uusille vesiensuojelua, valuma-aluekunnostuksia, luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä edistäville hankkeille sekä aktivoi niitä liikkeelle.
”Savo-Karjalassa on vahvaa paikallista aktiivisuutta, joka tarjoaa hyvän perustan investointihankkeiden toteutukselle. Monet toimijat kuitenkin kokevat hankkeiden hallinnoinnin ja koordinoinnin haastavaksi ja jättävät siksi hankkeet hakematta, vaikka kiinnostusta toteuttamiseen olisi. Tämän hankkeen myötä pystymme vastaamaan tähänkin haasteeseen.”
Menetelmiä kehittämällä parempaa vaikuttavuutta
EU-alueella kaikkien pintavesien ekologinen tila tulisi olla hyvä vuoteen 2027 mennessä. Nykyiset käytännöt eivät kaikilta osin riitä vastaamaan esimerkiksi rehevöitymisen ja vieraslajien tuomiin haasteisiin, ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta kertyy usein liian vähän tietoa.
”Nykyisten menetelmien varassa tavoitteen saavuttaminen on käytännössä mahdotonta ja vesiensuojelun ja kunnostusten tueksi tarvitaan uusia menetelmiä, jotta tavoite voidaan tulevaisuudessa saavuttaa”, Kontio toteaa.
Esimerkiksi kelluvat kosteikot ovat uusi ja lupaava vesiensuojelumenetelmä, mutta niiden toimivuutta ei ole aiemmin systemaattisesti pilotoitu tai seurattu Suomessa. Menetelmän vaikuttavuudesta tarvitaan tutkimustietoa, jotta voidaan arvioida sen soveltuvuutta eri kohteisiin ja kehittää käytännön toteutusta. Erityisesti seurannan menetelmiä on tarpeen kehittää, jotta kelluvien kosteikkojen vaikutuksista vedenlaatuun ja eliöstöön saadaan luotettavaa tietoa.
Myös vesistöjen umpeenkasvu ja haitalliset vieraslajit aiheuttavat ongelmia useissa hankealueen vesistöissä. Yksi alueella esiintyvistä ongelmallisista lajeista on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu uposkasvi kanadanvesirutto. Laji on levinnyt laajasti Suomen järviin ja lisääntyy pienistäkin verson paloista, minkä vuoksi se leviää nopeasti, muodostaa tiheitä massakasvustoja ja on hankala poistaa. Olemassa olevat torjuntamenetelmät, kuten niitto ja raivausnuottaus, ovat osoittautuneet osin riittämättömiksi.
Kontion mukaan myös vesistökunnostusten vaikutusten seuranta on edelleen puutteellista ja hajanaista: ”Usein toimenpiteistä ei kerry vertailukelpoista tietoa, mikä vaikeuttaa tulosten arviointia ja parhaiden menetelmien valintaa. Tarvitaan sekä tutkimuksellista seurantaa että käytännönläheisiä, matalan kynnyksen seurantatapoja, joita myös paikalliset toimijat voivat toteuttaa. Näin voidaan varmistaa, että kunnostusten vaikutuksista kertyy riittävästi tietoa päätöksenteon ja laajemman vesienhoidon suunnittelun tueksi.”
Yhteistyö ja tiedonvälitys madaltaa osallistumiskynnystä
Savo-Karjalassa on edellytykset nykyistäkin mittavamman vesiensuojeluhanketoiminnan toteutumiselle – runsaasti kunnostusta vaativia kohteita, paikallisaktiivisuutta ja innostusta, potentiaalisia hankkeiden toteuttajia sekä saatavilla olevaa rahoitusta. Hankkeessa vesiensuojeluyhdistys kokoaa nämä elementit yhteen ja toimii alueen hanketoiminnan aktivoijana sekä laajempana koordinoijana, jotta ideat ja mahdollisuudet muuttuvat käytännön hankkeiksi.
Samalla Savo-Karjala on laaja ja harvaan asuttu alue, jossa tiedonvälityksen, verkostoitumisen ja yhteistyön tukemiseksi tarvitaan myös matalan kynnyksen digitaalisia kohtaamispaikkoja. Hankealueella toimii runsaasti aktiivisia yhdistyksiä, osakaskuntia ja muita paikallisia toimijoita, jotka toteuttavat arvokasta vesiensuojelu- ja kunnostustyötä. Toiminnan hajanaisuuden vuoksi hyvät käytännöt ja kokemukset jäävät kuitenkin helposti yksittäisten toimijoiden tietoon, eikä tieto välity eteenpäin.
”Paikallistoimijoiden tekemä työ jää liian usein vähälle huomiolle, vaikka sen esiin tuominen voisi kannustaa myös muita. Savo-Karjalassa on vahva potentiaali vaikuttavalle yhteistyölle, jossa eri toimijat voivat oppia toisiltaan ja hyödyntää toistensa kokemuksia. Tämän vuoksi hankkeessa toteutetaan aktiivista tiedonvälitystä, verkostoitumista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jotta hyvät käytännöt ja toimintamallit saadaan laajempaan käyttöön”, Kontio summaa.
Hankkeen käynnistystilaisuus järjestetään etäyhteyksin 10.2.2026. Tarkemmat tiedot julkaistaan tammikuussa: https://skvsy.fi/hanke/savo-karjalan-vedet-ja-valuma-alueet/.
Lisätietoja: Hankepäällikkö Tiina Kontio, 050 306 2595, tiina.kontio@skvsy.fi
