Pohjois-Savon maakuntajärven ja kirkkaasta vedestään tunnetun Juojärven ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Paikalliset ovat huolissaan arvokkaan ja ekologiselta tilaltaan erinomaisen järven kehityksestä.
Ensin tuli satunnaisia kysymyksiä, sitten huomioita Juojärven tummuneista lahdista alkoi kuulua yhtäältä ja toisaalta, kertoo maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen MKN maisemapalveluista ProAgrialta. KAIPO-verkkohankkeessa työskentelevä Jokinen otti kesällä yhteyttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistykseen, minkä jälkeen rattaat alkoivat pyöriä nopeasti.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan ylittävän järven tilan selvittämiseksi vesiensuojeluyhdistys ja KAIPO-hanke kartoittivat Juojärven asukkaiden ja käyttäjien kokemuksia vesistön tilasta yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Liki 150 kansalaiselta saatu palaute ja vesistön seurantatiedoista kootut aikasarjat vahvistivat, että kirkkaana tunnetun Juojärven vedet tummuvat.
Juojärven Hirviselkä Tuusniemen kirkonkylän edustalla. Kuva Tuusniemen kunta.
Arvokasta tietoa vesistön käytöstä ja tilasta myös viranomaisille
Vuoksen vesistöön kuuluva Juojärvi on karu ja vähähumuksinen järvi Tuusniemen, Outokummun, Heinäveden ja Liperin kuntien alueella. Kooltaan se on Suomen 20. suurin järvi. Juojärven allas sai nykyisen muotonsa jo pian mannerjään sulamisen jälkeen lähes 10 000 vuotta sitten. Pohjois-Savon maakuntajärvenäkin tunnettua Juojärveä on säännöstelty 1960-luvulta alkaen, jolloin Palokin vesivoimalaitos valmistui.
Järven ekologiseksi tilaksi on määritetty erinomainen. Kansalaiskyselyn tuloksista käyvät kuitenkin ilmi havainnot muun muassa vesistön tummumisesta, ruovikoitumisesta, lahnojen ja levien runsastumisesta, näkösyvyyden heikkenemisestä ja veden limoittumisesta erityisesti järven lahtialueilla, joille säännöllinen vesien seuranta ei useimmiten ulotu.
Myös vesienhoidon toteutuksessa on tunnistettu, että Juojärven erinomaisen ekologisen tilan säilyttäminen on uhattuna ilman toimenpiteitä, kertoo SKVSY:n toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä.
”Juojärven alueella hallinnollisten rajojen ei pidä rajoittaa järven ekologisen tilan säilyttämiseen tähtäävää toimintaa. Koko valuma-alue on niin laaja, että pelkästään tietojen kokoaminen vaatii paljon työtä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan ELY-keskukset ovat olleet mukana kansalaiskyselyn toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa.”
Juojärven lahtialueiden vedenlaatutiedot puutteellisia
Järven ekologisen tilan arvioinnissa sekä vesiensuojeluyhdistyksen laatimissa aikasarjoissa on havaittavissa samantyyppisiä tuloksia: Juojärven ravinnetasot ovat laskussa. Erityisesti typen pitoisuuksien trendi on selvässä laskussa koko järven alueella, mutta laskua on myös veden fosforipitoisuuksissa. Sen sijaan veden väriarvo ja humuspitoisuus on kohonnut koko järven alueella.
Lahtialueiden tiedot ovat puutteellisia. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkosken mukaan on hyvä asia, että lahtialueiden muuttuneeseen tilanteeseen on herätty.
”Juojärvi on edelleen erittäin hieno järvi ja tästä on hyvä jatkaa. Vesiensuojeluyhdistyksen tärkeä huomio on, että humuspitoisuuden nousu ei kuitenkaan kytkeydy vain humuspitoisemman Rikkaveden vaikutukseen Ohtaansalmen kautta, vaan myös lähivaluma-alueen vaikutukseen. Mitä näiden havaintojen pohjalta sitten tehdäänkin, se pitää tehdä kaikkialla”, Vallinkoski toteaa.
Syitä tummumiseen on monia. Yksi on muuttunut ja äärevöitynyt ilmasto. Toinen on metsätalous, jonka piirissä on tärkeää miettiä, millaisia ovat tarpeelliset tavat hoitaa ja muokata metsää vesistöt huomioiden.
”Vesistön käyttäjien havaintojen perusteella Juojärven lahtialueiden tila poikkeaa vesistön kokonaiskuvasta. Näihin poikkeamiin on syytä tarttua nyt, kun tilanne on vielä hyvä”, Vallinkoski tiivistää.
Tummumista on raportoitu useissa pohjoisissa makeissa vesissä viime vuosikymmeninä ja sen on katsottu johtuvan pääasiassa maan pinnalta peräisin olevan liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuuksien noususta. Lisäksi kasvavat rautapitoisuudet vaikuttavat veden värin lisääntymiseen. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja lämpötilan nousu kiihdyttävät tummumista.
Tutkimukset ovat osoittaneet tummumisen aiheuttavan vakavia ekologisia ja vedenlaadun vaikutuksia, kuten muutoksia vesien ravintoverkoston rakenteissa, ravinteiden saatavuudessa, pH:ssa ja lämpökerrostumisessa. Tummuminen vaikuttaa myös makean veden ekosysteemipalveluihin, kuten kalayhteisöihin, kalastustuotantoon ja virkistysarvoihin. Kohonneilla orgaanisen aineen pitoisuuksilla on lisäksi kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi juomaveden käsittelyyn.
Kansalaiskyselyn tulokset julkaistiin 10.10.2023 Tuusniemen kunnantalolla ja etäyhteyksin pidetyssä infotilaisuudessa, jonka tallenteet ja materiaalit ovat katsottavissa täällä. Voit myös tutustua Juojärven järvisivuun.
