Vuoden vaihteessa päättynyt Kosteikkojen Joroisselkä -hanke on osoitus onnistuneesta projektinhallinnasta ja kyvystä ihmisläheiseen yhteistyöhön. Hanke toteutettiin osana laajempaa Joroisselän hoito-ohjelmaa, jonka tavoitteena on pysäyttää Joroisselän rehevöityminen. Hankkeessa ulkoisen fosforikuormituksen alentamista tavoiteltiin edistämällä kosteikkojen suunnittelua sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelua.
Joroisselkä, Joroinen. Kuva: Tiina Kontio/SKVSY.
Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen alku yskähteli, mutta kun hanke saatiin täyspainoisesti käyntiin huhtikuussa 2024, keskustelut maanomistajien kanssa, toimijoiden selvitykset ja maastokäynnit lähtivät liikkeelle vireästi. Vuoden loppuun mennessä kasassa oli kuusi kosteikkosuunnitelmaa ja yksi suon ennallistamissuunnitelma, joiden lisäksi selvityksiä ja neuvotteluja oli käyty muistakin kohteista. Neuvonnan, viestinnän ja tapahtumien kautta tavoitettiin lisäksi useita kymmeniä joroislaisia maanomistajia.
”Hankkeessa päästiin tavoiteltuun lopputulokseen tiukasta aikataulusta huolimatta”, toteaa SKVSY:n hankepäällikkö Tiina Kontio, jonka kädenjälki näkyy hankkeen tuloksissa. ”Hanketta vauhditti runsas paikallinen ja maakunnallinen näkyvyys eri medioissa. Hankkeen onnistumista pohjusti hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken.”
Tyytyväinen Kontio voi työnsä tuloksiin ollakin. Kosteikkojen Joroisselän myötä hänelle myönnettiin sekä Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen Pohjois-Savon ilmastoteko -palkinto että Joroisten MTK:n Vuoden 2024 ympäristöteko -palkinto.
Kosteikkokohteiden edistäminen ja toimijoiden löytäminen kosteikoille
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli neuvotella maanomistajien kanssa kosteikkojen perustamisesta ja tilata kosteikkosuunnitelmat kohteisiin, joiden perustamiseen oli saatu maanomistajien luvat. Lisäksi kohteille oli löydettävä aktiiviset toimijat eli taho, joka sitoutuu kosteikon rakennuttamiseen ja hoitamiseen.
Kosteikkosuunnitelmista kolme valmistui SKVSY:n omana työnä. Kontion itsensä suunnittelema Tuitunlammen kosteikko on Sysmän Lahnalahden valuma-alueella sijaitseva 7,8 hehtaarin laajuinen patoamalla perustettava kosteikko umpeen kasvaneessa lammessa. Virtauksia ohjaamalla tavoitteena on edistää erityisesti alueen monimuotoisuutta. Hyviänniemelle Joroisselän rantaan sijoittuva Pihapellon kosteikko on asiantuntija Heidi Kärkkäisen ja Sysmän rantaan sijoittuva Vuoripuron kosteikko on ympäristöasiantuntija Minna Wikströmin käsialaa. Molemmat kosteikot perustetaan kaivamalla ja niiden tavoite on edistää erityisesti maatalouden vesiensuojelua. Kolme muuta kosteikkosuunnitelmaa Haavussalmelle ja Jokijärvelle tilattiin Maveplanilta.
Seitsemäs hankkeen kohde on Lammasmäen korpi, jonne Nälkäviulu Oy:n suunnittelija laati ennallistamissuunnitelman. Ennallistaminen toteutetaan palauttamalla ojitetun suoekosysteemin toiminta ja rakenne luonnontilaisen kaltaiseksi. Lisäksi Joroisniemen kosteikolle laadittiin hoitosuunnitelma SKVSY:n omana työnä.
Maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelun edistäminen
Hankkeen onnistumisen kannalta olennaista oli aktiivinen viestintä ja tiedottaminen, jota toteutettiin eri medioissa ja tilaisuuksissa yhdessä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Tärkeä osa hanketta olivatkin erilaiset yleisötapahtumat, joihin erityisesti Pro Joroisselkä ry jalkautui talkoovoimin. Kaiken kaikkiaan paikallisyhdistyksen työpanos oli hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää.
Metsäretken osallistujat saivat tietoa metsätalouden vesiensuojeluratkaisuista syyskuussa 2024. Kuva Ari Hiltunen.
Syyskuussa hankkeessa toteutettiin retki metsätalouden vesiensuojelukohteille yhdessä Metsäkeskuksen kanssa sekä keskustelutilaisuus maatalouden vesiensuojelusta yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Hankkeessa tuotettiin myös yleistä maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse.
”Kosteikkoihin liittyviä yhteydenottoja tuli paljon. Hankkeessa tehtiin useita selvittelyjä ja neuvotteluja kosteikkoalueista, jotka eivät kuitenkaan johtaneet tarkemman suunnitelman tilaamiseen. Osassa neuvotteluja aika vain yksinkertaisesti loppui kesken”, Kontio kertoo.
Tiukasta aikataulusta huolimatta hankkeessa saavutettiin sille alun perin asetetut tavoitteet. Viestinnällä saatiin aikaiseksi oikeanlaista paikallista ”pöhinää”, joka lisäsi niin tietoisuutta hankkeesta kuin kiinnostusta tarttua sen tarjoamaan mahdollisuuteen.
”Maanomistajan näkökulmasta tällainen hanke on helppo vaihtoehto, sillä sekä suunnittelu että neuvonta avustushaussa tulevat hankkeen puolesta annettuna. Se madaltaa kynnystä lähteä toteuttamaan ajatuksia, jotka kenties ovat jo muhineet takaraivossa”, Kontio summaa.
Hankkeen hakijana, hallinnoijana ja vastuullisena toteuttajana toimi Joroisten kunta ja hankkeen toteutusta koordinoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys. Pro Joroisselkä ry osallistui mm. hanketiedottamiseen ja tapahtumien järjestämiseen talkootyönä.
