Akonpohja on Nilsiän reitillä, Akonveden itäpuolella sijaitseva rehevä lahti, jonka umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi. SKVSY:n laatimassa esiselvityksessä havaittiin, että valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukkaan kosteikko. Kosteikon toteuttamiseen Akonpohjan maa- ja kotitalousseura on saanut rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Akonpohjan kosteikkopaikka kevättulvan aikaan 2024. Kuva Pirjo Mononen.
Tarvetta Akonpohjan tilan kohentamiselle olisi ollut jo 10-20 vuotta sitten, tuumaa ensi töikseen hankkeen yhteyshenkilö Pirjo Mononen.
”Silloin suurin osa meistä aktiiveista oli vielä työelämässä, eikä meillä ollut aikaa lähteä tekemään. Täällä ei myöskään ollut yhteistä toimijaa ennen kuin maa- ja kotitalousseura saatiin herätettyä uudelleen henkiin 2020-luvun alussa. Yhdessä ensimmäisistä kokouksista esiin nousi Akonpohjan tila”, Mononen muistelee.
Vuosikymmeniä Akonpohjassa on sijainnut uittoyhdistyksen puiden pudotuspaikka. Välillä paikalliset ovat olleet kiusaantuneita sieltä kantautuvasta melusta, rannoille ajautuvasta puunkuoresta ja puun seisottamisesta järvessä. Uittosääntö on vuodelta 1987 ja kyläläiset alkoivat pohtia, mitä se merkitsee. Asian selvittämiseksi seuraan perustettiin uittotoimikunta, joka alkoi myös selvittää järven tilaa.
”Akonpohjaan laskee kaksi puroa, jotka tuovat mukanaan ohutta silttiä ja täyttää lahden pohjukkaa. Aloimme miettiä, voisiko sille asialle tehdä jotain. Otimme yhteyttä Pohjois-Savon ELY-keskukseen, joka näytti kunnostustoimille vihreää valoa. Tämän jälkeen pidettiin kyläläisille keskustelutilaisuus, johon kutsuttiin myös ELY-keskuksen ja uittoyhdistyksen edustajat.”
Keskustelussa kosteikon rakentaminen nousi esille, mutta hinta sai Monosen mukaan osan kyläläisistä liki pyörtymään. Myös hoitokalastusvaihtoehdon saalismäärät kuulostivat eläkeikäisille aktiiveille liian työläiltä, kun tottuneita kalastajia porukassa oli vain muutama.
”Asian edistämistä kuitenkin jatkettiin. Tutustuimme Pyöräkällä tehtyyn yhteiskosteikkoon ja otimme yhteyttä kosteikkoja suunnitteleviin ja toteuttaviin Happosen veljeksiin. Kävimme rämpimässä tulevalla kosteikkoalueella useaan otteeseen.”
Ensimmäisenä kosteikkosuunnittelija Antti Happonen selvitti kosteikon perustamismahdollisuutta maatalouden ei-tuotannollisella investointituella. Hehtaarit eivät kuitenkaan siihen riittäneet. Oli kuitenkin selvää, että kosteikko kohteeseen olisi saatava. Happosen vinkistä maa- ja kotitalousseura otti yhteyttä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistykseen, joka toteutti Akonpohjan esiselvityksen.
”Esiselvityksen pohjalta päädyimme järjestämään toisen kyläläisten keskustelutilaisuuden, jossa oli mukana ELY-keskus, vesiensuojeluyhdistys ja uittoyhdistys. Siellä päädyttiin kokeilemaan rahoitushakua vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Myös osakaskunnat lupautuivat mukaan hankkeeseen ja antoivat luvan maa-alueen käyttöön”, Mononen sanoo.
”Matka ajatuksesta kunnostushankkeeksi on pitkä prosessi. Se vaati paljon keskusteluja, monenlaista asiantuntija-apua ja aktiivisia toimijoita, jotta hanke oikeasti etenee. Esimerkiksi hakemuksen tekeminen vaatii sitä ja tätä. Tarvitaan ihminen, jolla on kokemusta sellaisen tekemisestä.”
Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta saadun rahoituksen varmistuttua, hankkeen aktiivit ovat koonneet omarahoitusta. Sekä uittoyhdistys että valuma-alueella kiinteistön omistava metsäyhtiö UPM ovat luvanneet hankkeelle avustuksen. Lisäksi Akonpohjan maa- ja kotitalousseura sekä osakaskunnat ovat mukana kustannuksien jakamisessa. Hankkeen aloituspalaveri ELY-keskuksen kanssa pidettiin toukokuussa.
”Akonpohjan tilaan vaikuttavista tekijöistä yksi näkyvimpiä on valuma-alueelta purojoen kautta kulkeutuva siltti, joka hiljalleen on mataloittanut lahtialuetta sekä lisännyt alueet umpeenkasvua. Nyt rakennattavalla kosteikolla tätä haittaa voidaan jatkossa vähentään ja samalla alueelle syntyy monimuotoinen kosteikkoympäristö useille eri lajeille”, kertoo ELY-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Veli-Matti Vallinkoski.
Tiedossa on paljon työtä: Alueen raivaaminen, jäädyttäminen ja ensi talvena käytännön toteutus eli kosteikon kaivaminen. Oman jännityksensä hankkeen toteutukseen tuo tulevan syksyn ja talven vesitilanne.
Lue lisää Akonpohjan esiselvityksestä.
