Pielaveden alueen vesistökunnostusten yleissuunnitelma laadittiin Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen ja Pielaveden kunnan yhteistyönä vuonna 2025. Suunnitelma sisältää selvitykset viidestätoista alueen järvivesistöstä ja kahdeksasta virtavedestä.
Pielaveden alueen vesistökunnostusten yleissuunnitelmaan koottiin perustiedot vesistöistä ja niiden valuma-alueiden keskeisistä ominaisuuksista sekä vesistöjen kuormitukseen ja tilaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi suunnitelmaan kerättiin paikallisten havaintoja vesien tilasta ja kunnostustarpeista verkkokyselyllä sekä neljässä keskustelutilaisuudessa.
”Yleissuunnitelma koostuu vesistökohtaisista kunnostustarpeiden esiselvityksistä, jotka on koottu ja käsitelty valuma-aluekokonaisuuksina. Suunnitelma sisältää arvion myös Pielavesi-järven ja sen lahtialueiden sekä alueen muiden pienempien vesistöjen tilasta. Arviot perustuvat vedenlaatuhavaintoihin sekä kuormitusmalli- ja paikkatietoaineistoihin”, kertoo yleissuunnitelman laatinut SKVSY:n suunnittelija Aku Korhonen.
Saari-Pajunen Petäjäjoen valuma-alueella. Pajuskylän järvet ovat ominaispiirteiltään reheviä ja kärsivät aikoinaan tehtyjen järvenlaskujen vaikutuksista. Kuva: Aku Korhonen, SKVSY.
Laaja-alaisen suunnitelman tavoitteena vaikuttavuus
Vesistökunnostusten alueellisella suunnittelulla tavoiteltiin yksittäisiä kohdekohtaisia suunnitelmia laaja-alaisempaa vaikuttavuutta vesistökunnostusten edistämisessä. Mahdollisia kohteita tarkasteltiin vesistöt ja valuma-alueen ominaisuudet käsittävinä kokonaisuuksina.
”Hankkeessa tuotetiin ajantasainen kooste Säviän yläpuolisen vesistöjen nykytilanteesta sekä paikallislähtöisistä vesistöjen kunnostus- ja hoitotarpeista. Laadittujen vesistö- ja valuma-aluekohtaisten esiselvitysten sekä paikallislähtöisten tarpeiden perusteella voitiin arvioida alueellisesti merkittävimpiä kunnostustarvekohteita”, Korhonen kertoo.
Siten hankkeessa koostetut materiaalit ja alueellinen yleissuunnitelma toimivat hyvänä pohjana alueella jatkossa toteuttaville vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostus- ja hoitotoimenpiteille.
Sammalisenselälle luvassa valuma-aluetason suunnittelua 2026
Vesistöjen virkistyskäyttöä tukevien hoitotoimenpiteiden lisäksi yleissuunnitelman laatimisen aikana tunnistettiin tarve tarkemmalle valuma-aluesuunnittelulle vesistöjen tilan turvaamiseen soveltuvien toimenpiteiden löytämiseksi. Osana tätä on aloitettu Sammalisenselän alueen kunnostussuunnittelu -hanke, jossa selvitetään laaja-alaisesti alueelle soveltuvat lyhyen aikavälin kunnostustavoitteet ja -menetelmät sekä pidemmällä tähtäimellä vesistöjen tilaan vaikuttavat yläpuolisen valuma-alueen toimenpiteet.
Sammalisenselän kunnostussuunnittelun kohdealue.
Muita keskeisiä paikallisesti esiin nousseita kunnostustarpeita tunnistettiin mm. Hirvijoen ja Petäjäjoen valuma-alueilla. Hirvijoen valuma-alueen osalta paikalliset kokivat tärkeäksi Hirvijärven tilan parantamisen valuma-alueen vesienhallintaa ja vesiensuojelurakenteita kehittämällä. Latvoiltaan Pajuskylään ulottuvalla Petäjäjoen valuma-alueella keskeiseksi tavoitteeksi esitettiin alueen virtavesien hoito taimen- ja rapukantoja sekä luonnon monimuotoisuutta tukevalla tavalla.
Yhteistyö paikallistoimijoiden kanssa hankkeen keskiössä
Yleissuunnitelmaan sisältyneessä kunnostustarpeen arvioinnissa ja kohteiden priorisoinnissa koettiin tärkeäksi eritoten paikallisten sidosryhmien yhteistyön merkitys.
”Tiivis yhteistyö kunnostussuunnittelun ensi vaiheilta lähtien sekä paikallisten toimijoiden aktiivisuus ovat olleet olennainen osa Pielaveden alueen yleissuunnittelua ja hyvä perusta suunnitelmien viemisessä kohti toteutusta”, kertoo SKVSY:n toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä.
Pielavesi-järvi ja monimuotoiset vesistöt ovat alueen keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vesistöjen hyvän tilan turvaaminen ja heikentyneiden vesistöjen tilan parantaminen on hankkeen kokemusten perusteella niin alueen asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden kuin Pielaveden kunnan näkökulmasta elintärkeää/välttämätöntä.
”Alueen asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kiinnostus sekä aktiivisuus on arvokas voimavara, joka huomioidaan ja hyödynnetään jatkossakin yhteisten tavoitteiden eteen tehtävässä työssä”, Koski-Vähälä summaa.
Lisätietoja: Aku Korhonen, suunnittelija, aku.korhonen@skvsy.fi, 050 345 9266.
Jukka Koski-Vähälä, toiminnanjohtaja, jukka.koski-vahala@skvsy.fi, 0500 848 171.
