Suomessa järvikunnostuksia toteutetaan pitkälti talkoovoimin. Täydellisyyttä hipovassa kevätsäässä talkootyöt sujuvat mukavasti, mutta miten käy, kun syrjäkylien ikääntyvän talkooväen voimat ehtyvät. Muun muassa tätä pohdittiin Iisalmen Niemisellä, jossa kunnostushankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi rysäpyynnillä toukokuussa.
Iisalmen Nieminen on malliesimerkki ihmistoiminnan vaikutuksista pieneen humusjärveen. Jo valmiiksi matalan Niemisen vedenpinnan korkeutta laskettiin 1930-luvulla 0,8 metriä, minkä lisäksi järveä kuormittaa erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksen jätevesistä peräisin oleva fosfori. Alttiutta järven rehevöitymiselle lisää myös veden suhteellisen pitkä viipymäaika.
Niemistä on kunnostettu 2000-luvun alussa rakentamalla Niemisenpuroon pohjapato ja samalla luusuan lähialuetta on ruopattu ja vesikasvillisuutta poistettu. Järveä on myös hoidettu hapettamalla syvännettä vuodesta 2000 lähtien. Lisäksi järvellä on suoritettu hoitokalastusta jo 1990-luvulla. Kunnostusten vaikutuksesta järven tila aluksi parani, mutta sittemmin tila on jälleen voimakkaasti heikentynyt.
Nyt meneillään olevassa kolmivuotisessa kunnostushankkeessa on toteutettu tehokalastusta muun muassa nuottaamalla sekä toteuttamalla matalilla lahtialueilla vesikasvillisuuden ja kuolleen kasvimassan poistoa. Myös hapetusta on jatkettu ja optimoitu. Hankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi rysäpyynnillä lähes täydellisessä säässä toukokuussa.
Peilityyni Nieminen oli myötämielinen rysän kokijoille. Kuvassa vasemmalta Pentti Komulainen, Martti Ulmanen ja Pentti Ulmanen. Kuva: Minna Wikström / SKVSY.
”Viime syksylle suunniteltu nuottaus kariutui järven aikaiseen jäätymiseen. Nyt käytössämme on kolme rysää kevätpyyntiin. Rysillä saalis on toki pienempi. Yhden nuottauksen hinnalla voimme vuokrata rysät kuitenkin kuukaudeksi”, kertoo kunnostushankkeen puuhamies Unto Eskelinen.
Kevään ensimmäisillä rysillä saalis oli noin 500 kg. Juttua tehdessä nousi noin 700 kilon saalis ja seuraavassa kokemisessa jo 900 kg. Vaikka sää suosisi, työ on raskasta. Eskelinen kertoo, että ikääntyvät alueet kaipaavat uusia sukupolvia järvien kunnostustöihin.
”Rysän kokeminen vaatii riittävää kuntoa. Ei tänne rollaattoreilla tulla.”
Suomi on tuhansien järvien maa, jonka järvistä valtaosa sijaitsee harvaan asutuilla alueilla. Järvikunnostukset jäävät yhä useammin eläköityvän paikallisväestön vapaaehtoisuuden ja toimintakyvyn varaan, mikäli nuoremmat sukupolvet lähtevät muualle.
”Nykyään vesistöjen hoidossa ja kunnostushankkeissa korostuu entistä enemmän osakaskuntien ja muiden paikallisten toimijoiden rooli. Etenkin pienempien kohteiden kunnostushankkeissa paikallisten asukkaiden aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää hankkeiden aloituksessa ja läpiviennissä”, kertoo ELY-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Veli-Matti Vallinkoski.
Niemiselläkin hankkeen aktiiviporukka on jo varttunutta. Sitoutumisesta kertoo kuitenkin se, että työlään rysäpyynnin arvioidaan tuottavan tänä keväänä jopa kuuden tonnin saaliin. Hankkeen kokonaistavoitteeseen, 100 kg/ha eli noin 20 tonniin, tuskin hankkeen aikana aivan päästään, vaikka syksylle suunniteltu kolmas syysnuottaus onnistuisikin. Hoitotoimia järvellä on tarkoitus kuitenkin jatkaa myös hankkeen jälkeen.
”Järvi on lapsuuteni maisema ja oma tukikohta [vapaa-ajanasunto] sen rannalla tuo tänne aina uudelleen. Ja onhan tämä kunnostushomma myös sitä muutoin hupenevaa yhteisöllisyyttä”, summaa Eskelinen.
Saaliin purkamista veneestä rantaan. Kuvassa vasemmalta Pentti Ulmanen, Unto Eskelinen ja Martti Ulmanen. Kuva: Minna Wikström / SKVSY
Kokemuksia Niemisen hapetuksesta artikkelissa: Hyvä huono hapetus: Järvikunnostushankkeissa hapettaminen on kallis toimenpide, joka vaatii tietoa ja käytön optimointia.
Artikkeli on toteutettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n toimintamallikokeilun puitteissa. Yhteistyömalli on tarjonnut hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö on mahdollistanut aikaisempaa tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on ollut maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Toimintamallikokeilu päättyy 31.5.2024.
