Pohjois-Karjalan kirkasvetisimpiin järviin kuuluvaa Kuorinkaa uhkaa vesirutto. Pahamaineinen vesistöjen vieraslaji kanadanvesirutto valtaa alaa Savo-Karjalan vesistöissä. Kuoringan herkässä ekosysteemissä vesiruton poistamista kokeiltiin laitesukeltamalla.
Liperissä sijaitseva Kuorinka on Suomessa harvinainen järvi, sillä sen näkösyvyys on jopa kymmenen metriä. Ei siis ihme, että järvi on monen laitesukeltajan paratiisi. Vesilailla suojeltu Kuorinka edustaa niukkaravinteista järvityyppiä, jossa on paljon pohjaversoiskasvillisuutta. Suojelutoimenpiteistä ja järven poikkeuksellisesta karuudesta huolimatta vesirutto pääsi leviämään myös tänne.
”Kuoringalla kanadanvesiruton esiintymä on ollut poikkeuksellisen syvällä, 3-5 metrissä, pääasiassa järven eteläpäässä. Tänä kesänä isoja esiintymiä on havaittu myös järven pohjois- ja länsirannalla 2-3 metrin syvyydessä”, sanoo Liisa Oura Kuoringan järviyhdistyksestä.
Järviyhdistys on etsinyt keinoja ja asiantuntemusta vieraslajin poistamiseen. Yhteistyötä on tehty mm. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Useat muualla toteutetut esimerkit ja pilottihankkeet ovat kuitenkin osoittautuneet toimimattomiksi Kuoringan esiintymän syvyyden vuoksi.
”Asiantuntijat arvelivat pohjoisrannan uuden esiintymän levinneen sinne ajautuneista vesiruttokasvin osista. Keskusteluun nousi vaihtoehto vesiruton kitkemisestä sukeltamalla”, Oura kertoo.
Pohjois-Karjalan Vesistöt -hankkeessa, jota toteuttavat Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus, löytyi lopulta mahdollisuus ryhtyä kokeiluun, jossa kasveja poistetaan kokonaisena laitesukeltajan käsityönä.
Kahdella sukelluksella testattiin eri tekniikoita
Kokeilussa vesiruton poistosta vastasi Joensuun laitesukeltajat -seuran puheenjohtaja Juha-Pekka Repo, jolle harrastuksen takia vesistöt ovat sydäntä lähellä.
”Ei se rannalle näy samalla tavalla, kun vesistöihin kertyy roskaa, mutta pinnan alla todellisuus on toinen ja näkee ihan eri tavalla tilanteen huonontumisen”, Repo kuvailee.
Kahdella 15 minuutin sukelluksella Repo sai poistettua noin 10-15 kiloa vesiruttokasvustoa. Haasteeksi muodostui näkyvyyden välitön heikkeneminen, kun kasvi irrotettiin pohjasta. Myös paksut sukellushanskat estävät sukeltajaa tuntemasta hentoista kasvia, joten poisto vaati hyvää näkyvyyttä.
Joensuun laitesukeltajat -seuran puheenjohtaja Juha-Pekka Repo suoritti kokeilussa kanadanvesiruton poistoa. Kuva: Sanni Leskinen.
Haasteellista Kuoringalla on myös vesiruton tiivis kasvusto, joka peittää pohjan tiiviinä mattona. Laajan levinneisyyden vuoksi poisto sukeltamalla ei kokonaisuutena ole mahdollista, mutta kokeilussa havaittiin, että sukeltamalla voitaisiin esimerkiksi täydentää vesiruton raivausnuottausta.
Pienestä palasesta syntyy suuri riesa
Kanadanvesirutto kuuluu kansallisesti haitalliseksi säädettyihin vieraslajeihin. Se kasvaa veden alla ja leviää nopeasti pienistäkin verson kappaleista. Erityisesti rehevissä ja kalkkipitoisissa järvissä se voi muodostaa läpipääsemättömiä kasvustoja, jotka tukahduttavat kotoperäisen kasvillisuuden.
Vesiruton torjuntamenetelmäksi suositellaan raivausnuotausta. Niittäminen sen sijaan irrottaa kasvista palasia ja ongelma voi niittämällä jopa pahentua.
”Vesiruttoa on Savo-Karjalan alueella monissa vesistöissä. Pienimuotoista vesiruton poistoa voi tehdä esimerkiksi omassa rannassa poistamalla kasvi kokonaisena ja toistamalla poisto useana vuotena peräkkäin”, kertoo SKVSY:n hankepäällikkö, biologi Tiina Kontio.
Tärkeää on estää vesiruton leviäminen alueille, joilla kasvia ei vielä esiinny. Kuten rapurutonkin kanssa, pyydysten, veneiden ja välineiden puhtauteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, kun siirrytään vesistöltä toiselle.
Lisätietoja: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys, hankepäällikkö Tiina Kontio, 050 306 2595, tiina.kontio@skvsy.fi.
