Hankkeen nimi: Toiviaisjärven kunnostus
Hankkeen kesto: 2022-2024
Hankkeen toteuttaja: Toiviaisjärven seutu Ry
Järvi: Toiviaisjärvi
Pintavesialue: Iisalmen reitti
Järvityyppi: Matalat humusjärvet (Mh)
Ekologinen tila: Välttävä
Kunta: Kiuruvesi
Toiviaisjärven ekologinen luokitus on välttävä. Rehevöitymisen takia järven sinileväkukinnot ovat lisääntyneet ja kesällä 2021 havaittiin runsaasti sinileväkukintoja, jotka haittasivat mökkeilyä ja uimista. Järven rehevöityminen ilmenee korkeina ravinne- ja leväpitoisuuksina sekä järven tuotannon kasvuna. Kesällä tuotannon kasvua ilmentää myös pintaveden pH-arvojen nousu.
Kohonnut tuotanto lisää järven hapenkulutusta, jolloin alusvesi käy hapettomaksi. Erityisesti kerrostuneisuuskausien loppuvaiheissa, kesän lopulla ja lopputalvesta alusvesi on hapeton. Hapeton alusvesi aiheuttaa Toiviaisjärvellä sisäistä kuormitusta vahvistaen rehevöitymistä. Hapettomissa oloissa järven pohjasedimentistä vapautuu ravinteita.
Toiviaisjärven klorofylli-a-pitoisuuden ja fosforipitoisuuden suhteessa on 2000-luvulla ollut suurta vaihtelua. Korkeimmillaan suhde on ollut vuonna 2021, jolloin se oli 1,3, mikä kertoo ekosysteemin voimakkaasta epätasapainosta. Usein syynä tähän on kalakannan rakenne ja etenkin särkikalojen suuri määrä. Särkikalat lisäävät ja ylläpitävät järven sisäistä kuormitusta.
Aiemmin hoitotoimenpiteitä Toiviaisjärvellä on suoritettu 2000- luvun alkupuolella. Järveä on hoitokalastettu kahdessa EU:n tukemassa projektissa. Molempien kesto oli kolme vuotta ja ne toteutettiin heti toistensa perään. Hoidon vaikutukset olivat havaittavissa levähaittojen vähenemisenä. Haitat palasivat kuitenkin heti hoitokalastuksen lopettamisen jälkeen.
Hoitotoimet 2000- luvun alussa kohdistuivat myös järven valuma-alueelle. Valuma-alueelle on tehty kolme laskeutusallasta erityisesti metsätalouden kuormituksen ehkäisemiseksi. Lisäksi Toiviaisjoelle järven luusuaan on rakennettu pohjapato alivedenpinnan vakiinnuttamiseksi. Erityisesti ranta-alueille on toteutettu imetys-/suodatuskenttiä sekä kuivakäymälöitä kiinteistöjen jätevesien käsittelemiseksi. Rannoilla on myös suoritettu kasvillisuuden niittoa.
Kunnostushankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Hankkeen tavoitteena on tarkentaa järven tilaan vaikuttavat tekijät ja alentaa järven rehevyystasoa.
Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:
- Verkkokoekalastus ja vedenlaadun selvitys
- Tehokalastus, valuma-alue selvitys, pohjapadon huoltaminen, laskeutusaltaiden huolto ja suunnitelma veden vaihtuvuuden parantamiseksi.
Toiviaisjärven valuma-alue on mukana Savonia ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Valuma-alueet kuntoon -hankkeessa, jonka myötä tälle järvikunnostushankkeelle suunniteltuja toimenpiteitä on osin toteutettu sen tiimoilta. Tämän vuoksi kunnostushankkeen viimeisenä vuonna panoksia käytetään järven eteläpään kosteikkosuunnitteluun, jonka tarve kävi ilmi järven lasku-uomien vedenlaadun selvityksissä.
Hankepäällikkö Tiina Kontio näytteenotossa Toiviaisjärven valuma-alueella. Kuva: Minna Wikström.
Yhteistyötahojen roolit hankkeessa
Hankkeen hakijana, hallinnoijana ja vastuullisena toteuttajana toimii Toiviaisjärven seutu Ry. Kunnostushankkeen yhteistyötahona toimii hankesuunnitelman laatinut Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Yhteistyötä tehdään myös Ylä-Savon kalatalousalueen, jakokuntien, Metsäkeskuksen, Toiviaiskylän maa- ja kotitalousseura ry:n ja Toiviaiskylän erämiehet ry:n kanssa.