Sääksjärvellä Valolan tilan kosteikolle tehtiin ensimmäinen kosteikkosuunnitelma jo 2000-luvun alussa, mutta suuritöinen kosteikko jäi lopulta rakentamatta. Seuraavan sukupolven, uuden kosteikkosuunnitelman ja ETI-tuen ansiosta kosteikko vihdoin toteutetaan tulevana vuonna, vesitilanteen sen salliessa.
Rautalammin reittiin kuuluva matala Sääksjärvi on lievästi rehevä vähähumuksinen järvi, jota ympäröivät laajat peltoalueet. Järven tilaan vaikuttavat sekä ulkoinen kuormitus, joka aiheutuu pääosin peltoviljelyn fosforikuormituksesta, että järven kohonnut tuotanto, joka lisää pohjasedimenttien hapettomuudesta johtuvaa sisäistä kuormitusta. Ulkoisen kuormituksen hillitsemisessä kosteikoilla on suuri merkitys.
Sääksjärven näkökulmasta yksi keskeisistä kosteikkoalueista sijaitsee Valolan tilalla. Tilan isäntä Ville Korhonen kertoo innostuneena alueen kosteikkosuunnitelmista:
”Se on luontainen kosteikkopaikka, eikä sitä voi normipeltoviljelyyn käyttää. Kosteikkona alueesta on hyötyä niin ravinteiden talteenotossa kuin vaikka metsästyksessä. Alue on suuruudeltaan neljä-viisi hehtaaria, jonka pinta kantaa sen minkä kantaa ja alla on vettä.”
Valolan tilalle suunniteltu kosteikkoalue ei sovellu normipeltoviljelyyn. Kuva: SKVSY.
Korhonen kertoo, että alkuperäinen suunnitelma kosteikon perustamiseen laadittiin jo 2000-luvun alussa, jolloin hänen vanhempansa vielä pitivät tilaa.
”Kosteikkoon oli luvatkin haettuna, mutta silloinen suunnitelma oli isotöinen ja siihen olisi liittynyt massiivisia maansiirtotöitä, joten hanke kariutui. Vuosia on kuitenkin ollut puheissa, että kosteikko pitäisi tehdä”, Korhonen muistelee.
Toteutuskelpoinen suunnitelma ja riittävä rahoitus johtaa tekoihin
Ennen Korhosten aikaa Valolan tilalla, kosteikkoa oli yritetty ottaa viljelykäyttöön raskain toimenpitein.
”Kosteikon nurkalla on pumppaamo, jolla edellinen omistaja yritti suota kuivattaa. Meidän aikana pumppaamoa ei ole käytetty. Ei sinne ole mennyt sähköjäkään enää kymmeneen vuoteen”, Korhonen naurahtaa.
Tänä vuonna laadittu uusi kosteikkosuunnitelma on Korhosen mielestä ensimmäistä suunnitelmaa toteutuskelpoisempi. Suunnitelma myös vaikuttaa vähemmän kosteikon yläpuolisiin peltoihin. Toteutuksen taustalla on kuitenkin myös halu tehdä oikeita asioita oman lähijärven hyväksi.
”Mahdollisimman vähän sinne haluaa oman toimintansa aiheuttamaa kuormitusta. Kosteikon toteuttamiseen on haettu ETI-tukea ja avustus kattaa aika lailla kulut. Todennäköisesti kosteikon toteutus tehdään suurimmaksi osaksi omana työnä.”
Kosteikkosuunnitelman toteuttamisvaiheeseen päästäneen ensi vuonna. Kosteikko on tulva-alueella ja tänä syksynä vesi oli niin korkealla, ettei sinne ollut Korhosen mukaan mitään asiaa. Suunnitelman toteutusaikataulu riippuu siis pitkälti siitä, miten alue kantaa ja millainen vesitilanne on.
Tieto tukee toimenpiteiden tehokkaampaa kohdistamista
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hallinnoiman Sääksjärven kunnostushankkeen yleisenä tavoitteena on järveen tulevan vedenlaadun ja kuormituksen selvittäminen sekä ulkoisen kuormituksen alentaminen maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimenpiteillä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laaditaan valuma-aluesuunnitelma ja toisessa vaiheessa toteutetaan suunnitelmassa suositeltuja toimenpiteitä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Rautalammin kunnan kanssa.
Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö Tiina Kontion mukaan valuma-alueelta tulevan kuormituksen hillinnässä maanomistajat ovat ratkaisevassa roolissa.
”Jos ei saada maanomistajien lupaa, ei vesienhallinnan toimenpiteitä voida toteuttaa. Valolan tilan kosteikkosuunnitelma on erinomainen esimerkki maanomistajan oma-aloitteisuudesta ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi.”
Vuonna 2023 Sääksjärven hankkeessa toteutettiin valuma-aluetarkastelua ja vesinäytteenottoja. Tulosten perusteella on arvioitu muun muassa valuma-alueelta tulevan kuormituksen määrää ja osavaluma-aluekohtaisia eroavaisuuksia.
”Tieto eri osavaluma-alueilta tulevan kuormituksen määrästä auttaa kohdentamaan vesienhallinnan toimenpiteitä vaikuttavimmille alueille. Tulosten perusteella alue, johon Valolan tilan kosteikko on suunnitteilla, on sijainniltaan erinomainen”, Kontio kertoo.
”Monivaikutteisen kosteikon perustaminen edellyttää yleensä useiden reunaehtojen toteutumista; paikan tulee olla luontaisesti sopiva kosteikolle sekä perustamispaikan että vesitalousjärjestelyjen kannalta, hankkeen tavoitteiden mieluiten sekä vesiensuojelua että monimuotoisuutta edistäviä ja lisäksi hankkeesta vastaavalla tulee olla kiinnostusta asiaa kohtaan sekä osaavia tekijöitä niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Tässä kohteessa nämä reunaehdot toteutuvat mallikkaasti”, arvioi ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski.
Tässä juttusarjassa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistyön kautta toteutukseen edenneitä vesistökunnostushankkeita. Yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
