Suuri-Pieksä. Kuva: Tiina Kontio/SKVSY.
Kuopiossa sijaitsevien Suuri-Pieksän ja Ylä-Pieksän järvien tilan turvaamiseksi ja parantamiseksi on laadittu ajantasainen valuma-aluesuunnitelma. Tavoitteena on vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja parantaa erityisesti Ylä-Pieksän ekologista tilaa.
Suuri-Pieksä ja Ylä-Pieksä muodostavat yhdessä Pieksänjoen kanssa merkittävän vesistökokonaisuuden Pohjois-Savossa. Alueella on viime vuosina havaittu merkkejä vedenlaadun heikkenemisestä, kuten veden tummumista, lisääntynyttä vesikasvillisuutta ja kalaverkkojen limoittumista.
Laaditun valuma-aluesuunnitelman tavoitteena on säilyttää Suuri-Pieksän hyvä ekologinen tila ja nostaa Ylä-Pieksän tila tyydyttävästä hyväksi. Valuma-alueiden yhteispinta-ala on noin 110 neliökilometriä, josta vajaat 14 prosenttia on peltoa. Suuri-Pieksän ekologinen tila on säilynyt pääosin hyvänä, kun taas Ylä-Pieksä on luokiteltu tyydyttävään tilaan.
Suunnittelutyössä tunnistettiin, että merkittävin ihmisperäinen kuormitus järviin on peräisin maataloudesta.
”Vemalasta saatujen mallinnettujen tietojen perusteella Ylä-Pieksään tuleva ulkoinen kuormitus on jopa 70 % maataloudesta. Tämä on yli nelinkertainen luonnonhuuhtoumaan nähden”, kertoo valuma-aluesuunnitelman laatinut ympäristöasiantuntija Toni Sinisalo Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.
Erityisesti Leväsenjoen valuma-alue sekä vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat eroosioherkät peltolohkot nousivat esiin kuormituksen painopistealueina.
”Leväsenjoen valuma-alue on suurin Ylä-Pieksän osavaluma-alue, lähes 40 % Ylä-Pieksän alueen pinta-alasta. Osavaluma-alueelta onneksi löytyy myös parhaimmat vedenviivytysalueet” Sinisalo arvioi. Myös metsätalouden vesienhallinnalla on vaikutusta kokonaiskuormitukseen.
Vesiensuojelun tärkein linkki on maanomistajat
Kuormituksen vähentämiseksi suunnitelmassa esitetään useita käytännön toimia. Näitä ovat muun muassa suojavyöhykkeet peltojen ja vesistöjen välille, ojakatkot ja vedenpidätysrakenteet metsäalueille sekä säätösalaojitus ja kaksitasouomat helposti vettyville pelloille.
”Toimenpiteiden tavoitteena on hidastaa veden virtausta ja pidättää ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden päätymistä järviin. Yleissuunnitelma ohjaa jatkotoimintaa alueella ja antaa eväät maanomistajakeskusteluihin”, Sinisalo kertoo.
Vesiensuojelurakenteet on kohdennettu erityisesti Halunanjoen, Leväsenjoen ja Kankaanlammen uomien alueille, joissa niiden arvioidaan olevan vaikuttavimpia. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy kolme tarkempaa vesiensuojelusuunnitelmaa Leväsensuolle, Kaijanlammelle ja Pesälammelle. Tarkemmat vesienpidätyssuunnitelmat ovat paikallisten osakaskuntien alueella, joiden kanssa on keskusteltu, suunniteltu ja käyty maastossa katsomassa nykytilannetta.
Sinisalo kertoo, että suunnittelussa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä maanomistajien näkökulmat. ”Ilman maanomistajien aktiivisuutta ja halukkuutta parantaa vesistöjen tilaa emme esimerkiksi olisi saaneet tehtyä tarkempia suunnitelmia.”
Jatkossa valuma-aluesuunnitelma toimii lähtökohtana tarkemmalle kohdesuunnittelulle, maanomistajayhteistyölle ja konkreettisille vesiensuojelutoimille Pieksän alueella.
Lisätietoja: ympäristöasiantuntija Toni Sinisalo, 050 390 9790, toni.sinisalo@skvsy.fi
