Iisalmen reitin valuma-alue

Iisalmen reitin valuma-alue (5583 km2, järvisyys 7,7 %) sijaitsee pääosin Pohjois-Savon, mutta osittain myös Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnan alueella. Järvet ovat Iisalmen reitillä pääasiassa tummavetisiä, reheviä ja matalia. Useampi järvi on myös luontaisesti runsasravinteinen, mikä tekee alueesta harvinaisen Järvi-Suomessa. Keskeisiä järviä alueella ovat Porovesi ja Onkivesi. Alueen pisin joki on Matkusjoki.

Osa-alueet

Porovesi (Poroveden alue) kokoaa vedet Kiuruveden suunnalta Kihlovirran kautta (Koskenjoen valuma-alue, Sulkavanjärven valuma-alue, Luupujoen valuma-alue), Vieremän suunnalta Koljonvirran kautta (Salahminjärven valuma-alue, Iso-Iin alue) ja Sonkajärven suunnalta Paloisvirran kautta (Sonkajärven reitin valuma-alue), ja laskee Peltosalmen kautta samassa pinnantasossa olevaan Nerkoonjärveen (Onkiveden alue). Nerkoonjärvestä vedet virtaavat Nerohvirran kautta Onkiveteen, joka kerää idästä myös Naarvanjoen valuma-alueen vedet. Onkivedestä Iisalmen reitin vedet purkautuvat Viannankosken kautta alapuoliseen Maaninkajärveen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.

Iisalmen reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

• Iisalmi
• Kiuruvesi
• Lapinlahti
• Sonkajärvi
• Vieremä

Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Kajaanin, Pyhäjärven, Pyhännän, Pielaveden, Kuopion ja Siilinjärven kuntien alueelle.

Järvi-, joki- ja pohjavesialuekohtaista tietoa Iisalmen reitin ja sen alapuolisen Kallaveden yläosan alueesta sivustolla

www.iisalmenreitti.fi

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Yli puolet Iisalmen reitin vesistöpinta-alasta on ekologialtaan hyvää huonommassa tilassa. Vieremän pohjoispuolella sijaitsevalla Salahminjärven valuma-alueella vesimuodostumat on kuitenkin luokiteltu hyvään tai erinomaiseen tilaan lukuun ottamatta Murennusjokea, joka on vesivoimalaitosrakentamisen muuttama. Myös Sonkajärven reitin valuma-alueen latvavedet ovat pääosin vähintään hyvässä ekologisessa tilassa.

Reitin matalissa, humuspitoisissa ja rehevissä järvissä ilmenee alusveden happiongelmia ja sitä kautta sisäistä kuormitusta. Reitin lyhytviipymäiset järvet eivät pysty merkittävästi pidättämään ravinteita, joten ravinnepitoisuudet pysyvät korkeina latvoilta reitin pääaltaalle Onkivedelle asti. Vedenpinnan laskut reitin järvissä ovat osaltaan lisänneet rehevöitymisestä aiheutuvia haasteita. Reitti on Pohjois-Savon alueella sijaitsevista valuma-alueista kuormitetuin, merkittävimmän kuormituslähteen ollessa maatalous. Iisalmen reitillä on suuri tarve maatalouden vesiensuojelutoimien tehostamiselle ja mahdollisesti vedenpinnan nostoille.

Kalasto & kalastus

Iisalmen reitin kalavarat ovat reheville vesistöille tyypillisesti runsaat ja särkikalavaltaiset. Petokaloista myös kuha- ja haukikannat ovat vahvat. Reitin latvoilla sijaitsevissa virtavesissä on arvokkaita taimen- ja harjuskantoja, joiden säilymisestä tulee huolehtia.

Hydrologia

Keskivirtaama Iisalmen reitin purkupisteessä Viannankoskella on ollut n. 58 m3/s.

Iisalmen reittiä säännöstellään pääosin maatalouden tulvasuojelua varten. Onkiveden, Poroveden, Nerkoonjärven, Haapajärven, Iso- ja Pikku-Iin sekä Kiuruveden osalta säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon ELY-keskus. Hauta-, Kilpi- ja Rytkynjärven säännöstelyluvan haltija on järjestely-yhtiö. Salahminjärven säännöstelyn perusteena on vesivoiman tuotanto ja sen säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj.

Raportti vuodelta 2016: Iisalmen reitin ilmastonmuutostarkastelut – säännöstelyjen toimivuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kuormitukseen

Alla Iisalmen reitillä sijaitsevien Kiuruveden, Sonkajärven, Poroveden ja Onkiveden ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Sonkajärven luusuan (Matkusjoki) Nerohvirran ja Onkiveden luusuan (Viannankoski) virtaamat.