Esiselvitys on lähtökohta monen vesistökunnostus- ja hoitotoimenpiteen suunnittelun pohjalla. Vuoden 2023 aikana SKVSY:ssä laadittiin esiselvitykset Pörsästä, Akonveden Akonpohjasta, Hällämöstä, Sälevästä, Pielaveden Sammalisenlahdesta ja Palosjärvestä. Kuudesta esiselvityksestä yksi eteni kunnostushankkeen suunnitteluun ja rahoitushakuun.
Vesiensuojelu- ja hoitotyössä esiselvitys on alustava tutkimus, jossa kerätään tietoa vesistön vedenlaadusta, ekologiasta ja valuma-alueesta sekä arvioidaan vesistöön kohdistuvia paineita, kuormitusta ja toimenpidetarpeita. Esiselvityksen tarkoituksena on kerätä riittävästi tietoa ja ymmärrystä siitä, onko varsinaisen hankkeen aloittaminen järkevää sekä millaisin resurssein ja suunnitelmin se kannattaa toteuttaa.
”Vesistöjen tilaan liittyvät ongelmat ovat vain harvoin itsestäänselvyyksiä ja yksittäisillä toimenpiteillä korjattavissa. Tämän vuoksi ennen pitkäjänteisen kunnostushankkeen aloittamista on useimmiten tarpeellista koota olemassa olevat tiedot vesistöstä ja sen valuma-alueesta. Onnistuneen esiselvityksen jälkeen ongelmat, ratkaisut ja hankkeen mittakaava ovat paremmin kaikkien osapuolien tiedossa”, kertoo ELY-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Veli-Matti Vallinkoski.
Viime vuonna vesiensuojeluyhdistyksen laatimista kuudesta esiselvityksestä vain yksi eteni hankkeeksi. Muiden esiselvitysten tulokset ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset on käyty läpi paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi heitä on opastettu mahdollisten omatoimisten hoitotoimenpiteiden kanssa.
Pörsä, Iisalmi
Pörsä on Iisalmessa sijaitseva pieni humusjärvi, jonka käyttäjät ovat havainneet järven tilan heikenneen. Ongelmallisena on koettu järven vedenpinnan tason voimakas vaihtelu, kalaston särkivaltaisuus sekä sinilevien massaesiintymät. Pörsän vedenlaatutulosten perusteella pintavedessä voidaan havaita selkeää rehevöitymiskehitystä, mikä on voinut lisätä sinilevätuotantoa. Lisäksi järven syvänteessä on kesä- ja talviaikaisia happiongelmia, mutta merkittävimmin Pörsän tilaan vaikuttaa ulkoinen kuormitus.
Esiselvityksessä nostetaan esiin, että viljelysmailta peräisin olevaa ulkoista kuormitusta voitaisiin vähentää asianmukaisin viljelysmenetelmin sekä suojavyöhykkein. Myös valuma-alueelle perustettavat kosteikot tai laskeutusaltaat pidättäisivät osan ravinteista. Kalakannan määrä ja rakenne tulisi myös selvittää koeverkkokalastuksin, jotta hoitokalastuksen mahdollisuutta levähaittojen vähentämiseksi voidaan arvioida. A-klorofyllin ja kokonaisfosforin suhde on ollut kuitenkin viime vuosina tasapainoinen, minkä perusteella kalastolla ei ole merkittävää vaikutusta Pörsän rehevyystasoon. Jatkossa vedenlaadun tarkkailua on syytä jatkaa ja järveen laskevien uomien vedenlaatua olisi hyvä selvittää. Lue lisää Pörsän esiselvityksen tuloksista.
Akonpohja, Siilinjärvi
Akonpohja on Akonveden itälaidailla sijaitseva rehevä lahti. Akonpohjan ekologinen tila on tyydyttävässä luokassa ja sen käyttäjät ovat kokeneet lahden umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun ongelmallisena. Esiselvityksessä on tarkasteltu Akonpohjan veden laatua keskittyen Akonpohjan pohjukan alueeseen. Tuloksia on verrattu Akonveden havaintopaikkojen tuloksiin. Veden laadun lisäksi esiselvityksessä on tarkasteltu Akonpohjan valuma-aluetta ja ulkoista kuormitusta.
Akonpohjan valuma-alue on eroosioherkkää ja valuma-alueelta tulee merkittävästi ulkoista fosfori- ja kiintoainekuormitusta. Akonpohjan pohjukkaan tuleva uoma kuljettaa huomattavia määriä lahden pohjaa täyttävää silttiä. Ajan kuluessa kuormituksen seurauksena madaltuva pohja mahdollistaa vesi- ja rantakasvillisuuden leviämisen uusille alueille edistäen pohjukan umpeenkasvua. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukan päätyyn kosteikko. Akonpohjan esiselvitys eteni hankesuunnitelmaksi ja rahoitushakuun. Lue lisää Akonpohjan esiselvityksen tuloksista.
Hällämö, Vieremä
Hällämö on Vieremällä sijaitseva pieni humusjärvi, joka sijaitsee Hällämönharju-Valkeiskangas Natura-alueen kupeessa. Järven käyttäjät ovat kertoneet verkkojen limoittumisesta kesäisin. Verkkojen likaantumisen taustalla ovat yleensä piilevät, mutta Hällämöllä tehdyssä kasviplanktonnäytteenotossa heinäkuussa 2016 esiintyi runsaasti limalevää (Gonyostomum semen), joka voi myös aiheuttaa verkkojen limoittumista. Lisäksi Hällämössä on havaittavissa veden tummumista, joka voi edesauttaa limalevän runsastumista. Hällämön ekologinen tila on heikentynyt erinomaisesta hyväksi ja vedenlaatutulosten perusteella Hällämön syvänteessä on ajoittaista happiongelmaa sekä siitä johtuvaa sisäistä kuormitusta. Lue lisää Hällämön esiselvityksestä.
Sälevä, Sonkajärvi ja Lapinlahti
Sälevä on Nilsiän reitillä sijaitseva runsashumuksinen järvi, jonka käyttäjät ovat ilmaisseet huolensa järven tilan heikkenemisestä. Esiselvityksen perusteella Sälevän tilaan vaikuttaa ratkaisevasti Nurmijoen valuma-alueelta Koirakosken kautta tuleva kuormitus. Järven kokonaisfosfori- ja typpikuormitusten trendit ovat laskusuuntaiset, mutta kuormituksen osalta on huomioitava viimeisten 5-10 vuoden aikana havaittu kokonaisfosforipitoisuuksien kasvu. Sälevän syvänteen happitilanne on viime vuosina osoittanut heikkenemistä talviaikaisissa liukoisen hapen pitoisuuksissa, mutta samaan aikaan kesän tilanne syvänteessä on parantunut. Toisaalta sekä pintaveden kesäaikainen väriluku että kemiallinen hapenkulutus osoittavat pitkäaikaista kasvua. Esiselvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella Sälevän tilannetta on syytä seurata, mutta tulokset eivät indikoi tarvetta välittömille kunnostus- tai hoitotoimenpiteille. Lue lisää Sälevän esiselvityksen tuloksista.
Sammalisenlahti, Pielavesi
Pielavesi on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva suuri humusjärvi. Selvityspyyntötarve Pielaveden kunnosta on tullut Pielaveden kunnalta, jonka ilmoituksen mukaan Sammalisenlahdessa on havaittu veden samentumista. Pielaveden vedessä havaittiin lievä tummumistrendi, kun esiselvityksessä tarkasteltiin muun muassa Pielaveden tilaa, valuma-aluetta ja ulkoista kuormitusta. Pielaveden kemiallinen ja biologinen tila ovat huonontuneet luokittelujen välissä ja lisäselvityksiä vedenlaadusta tarvitaan. Vedenlaatutietoja ongelmalliseksi koetusta Sammalisenselästä on rajallisesti ja viimeisimmät näytteenotot on tehty vuonna 1989. Koska Pielavedeltä puuttuu vedenlaatuhavaintoja usealta vuosikymmeneltä, esiselvitys suosittelee uusia näytteenottoja Sammalisenlahdelta tulosten päivittämiseksi ja ongelma-alueiden kartoittamiseksi. Lue lisää Pielavedestä.
Palosjärvi, Kiuruvesi
Palosjärvi on Kiuruvedellä Pölhönjoen ja Koskenjoen välissä sijaitseva matala ja erittäin rehevä järvi, jonka käyttäjät ovat kokeneet järven umpeenkasvun ongelmallisena. Palosjärven yläpuolisessa Osmanginjärvessä on nostettu alivedenpintaa umpeenkasvun hidastamiseksi sekä tehty vesikasvillisuuden poistoa ja ruoppauksia. Esiselvityksessä tarkasteltiin muun muassa Palosjärven tilaa, osavaluma-alueita, ulkoista kuormitusta sekä kunnostusmahdollisuuksia. Käytettävissä olevien tulosten perusteella Palosjärven vesi on erittäin rehevää ja umpeenkasvu erityisesti 2000-luvulla on ollut merkittävää. Lue lisää Palosjärven esiselvityksen tuloksista.
Tässä juttusarjassa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistyön kautta toteutukseen edenneitä vesistökunnostushankkeita. Yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
