Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäisen valuma-alue (1491 km2, järvisyys 21,4 %) on pinta-alaltaan pienin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista. Turvemaiden osuus alueen pinta-alasta on n. 25 %.
Höytiäisen valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Joensuun ja Liperin kuntien alueelle.
Vuonna 2014 perustetun Pro Höytiäinen ry:n tarkoituksena on parantaa Höytiäisen vesistöalueen vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön, sekä tukea näiden alueiden käyttöä tavalla joka ottaa huomioon alueen ekologiset tarpeet ja säästää ympäristöä.
Höytiäisen valuma-alueen keskusjärvi on Höytiäinen (283 km2), joka on Suomen 15:nneksi suurin järvi. Se kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Kuhnustanjoen valuma-alueelta ja Rauanjoen valuma-alueelta, koillisesta Tuopanjoen valuma-alueelta, luoteesta Kiskonjoen valuma-alueelta sekä idästä Venejoen valuma-alueelta. Höytiäisen alue kattaa järven lähivaluma-alueen sekä muutaman pienemmän järveen laskevan valuma-alueen.
Höytiäinen laskee Puntarikosken ja Höytiäisen kanavan (Höytiäisen kanavan alue) kautta Pyhäselkään Oriveden-Pyhäselän alueelle. Vuonna 1859 Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Tätä ennen järven vedet virtasivat Polvijärven suuntaan Viinijoen kautta. Höytiäisen valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni.
Höytiäisen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Höytiäisen pääallas on karu ja vähähumuksinen. Järven lasku-uoma Höytiäisen kanava on syntynyt järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven luusuaan on rakennettu Puntarikosken vesivoimalaitos vuonna 1958.
Kuhnustanjoen valuma-alue
Tuopanjoen valuma-alue
Venejoen valuma-alue
Höytiäisen kanavan alue
Valuma-alueen luoteisosassa meanderoiva Rauanjoki.
Höytiäisen pohjoisosassa sijaitseva rehevä Ruvaslahti on linnustonsuojelualuetta.
Jouhteninen-niminen harjusaari on Höytiäisen uljas maamerkki.
Höytiäinen laskee vetensä Pyhäselkään Höytiäisen kanavan kautta.
Kok.fosfori: 15,0 µg/l
A-klorofylli: 6,9 µg/l
Väriluku: 123 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,8 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Höytiäiseen 1990-luvun puolivälissä kotiutettu kuhakanta on ammatti- ja virkistyskalastuksen näkökulmasta merkittävä. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan valtaosa kuhista talvehtii järven eteläosan karuissa ja kirkasvetisissä syvänteissä ja vaeltaa keväällä lisääntymään järven matalampiin, rehevämpiin ja tummavetisempiin pohjois- ja länsiosiin. Järven vuotuinen kuhasaalis on ollut parhaimmillaan yli 150 000 kg.
Höytiäisen kalasaunat loivat oman ainutlaatuisen kulttuurin kalastajien tarpeisiin. Nykyisin nämä ”autiotuvat” ovat kaikkien kulkijoiden vapaassa käytössä läpi vuoden. Kuvassa Sikosaaressa sijaitseva alueen vanhin kalasauna.
Höytiäistä säännöstellään Puntarikosken voimalaitospadolla, joka on rakennettu järven luusuaan vuonna 1958. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,85 metriä. Keskivirtaama Puntarikoskessa on ollut n. 16 m3/s.
Alla valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Rauanjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama.
Rauanjoki, vedenkorkeus
Rauanjoki, virtaama
Lähde: SYKE
Juojärven tummumisen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä Kirkkaasti monimuotoista -hanke käynnistyy. Hanke keskittyy laajaan tiedonvälitykseen ja valuma-aluetason suunnitteluun. Hankkeessa tuotetaan jopa 30 järven lähivaluma-alueille kohdistuvaa suunnitelmaa ja selvitystä.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven tummumista käsittelevä esiselvitys on valmistunut. Hankkeen tulokset paljastavat, että karun järven ravinnepitoisuudet ovat edelleen laskussa, mutta huolestuttava kehityssuunta on nähtävissä veden väriä kuvaavissa tunnusluvuissa. Erityisesti lähivaluma-alueilta tulevat valumat heikentävät Juojärven sulkeutuneiden lahtialueiden tilaa.
Oletko sinä valuma-aluesuunnittelun ammattilainen? Etsimme määräaikaista asiantuntijaa pääasiassa Pohjois-Savon alueelle sijoittuviin valuma-aluesuunnitteluhankkeisiin.
Sääksjärvi on Rautalammin kunnassa sijaitseva keskikoinen, tyypiltään matala vähähumuksinen järvi. Sääksjärven ekologinen tila on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi muun muassa rehevöitymisen ja alusveden happiongelmien takia. Sääksjärven tilan parantaminen on tärkeää, sillä se kuuluu Rautalammin reittiin, joka on yksi Suomen arvokkaimmista reittivesistä.
HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet.
Vuoden vaihteessa päättynyt Kosteikkojen Joroisselkä -hanke on osoitus onnistuneesta projektinhallinnasta ja kyvystä ihmisläheiseen yhteistyöhön. Hanke toteutettiin osana laajempaa Joroisselän hoito-ohjelmaa, jonka tavoitteena on pysäyttää Joroisselän rehevöityminen. Hankkeessa ulkoisen fosforikuormituksen alentamista tavoiteltiin edistämällä kosteikkojen suunnittelua sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelua.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.