Keskustelutilaisuus: Miksi Juojärvi tummuu ja mitä sille voidaan tehdä? Heinävesi 9.9.2024
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ma 9.9. klo 17-19 Heinävedelle, Karvion koululle, Venevalkamantie 2, Karvionkanava.
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäisen valuma-alue (1491 km2, järvisyys 21,4 %) on pinta-alaltaan pienin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista. Turvemaiden osuus alueen pinta-alasta on n. 25 %.
Höytiäisen valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Joensuun ja Liperin kuntien alueelle.
Vuonna 2014 perustetun Pro Höytiäinen ry:n tarkoituksena on parantaa Höytiäisen vesistöalueen vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön, sekä tukea näiden alueiden käyttöä tavalla joka ottaa huomioon alueen ekologiset tarpeet ja säästää ympäristöä.
Höytiäisen valuma-alueen keskusjärvi on Höytiäinen (283 km2), joka on Suomen 15:nneksi suurin järvi. Se kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Kuhnustanjoen valuma-alueelta ja Rauanjoen valuma-alueelta, koillisesta Tuopanjoen valuma-alueelta, luoteesta Kiskonjoen valuma-alueelta sekä idästä Venejoen valuma-alueelta. Höytiäisen alue kattaa järven lähivaluma-alueen sekä muutaman pienemmän järveen laskevan valuma-alueen.
Höytiäinen laskee Puntarikosken ja Höytiäisen kanavan (Höytiäisen kanavan alue) kautta Pyhäselkään Oriveden-Pyhäselän alueelle. Vuonna 1859 Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Tätä ennen järven vedet virtasivat Polvijärven suuntaan Viinijoen kautta. Höytiäisen valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni.
Höytiäisen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Höytiäisen pääallas on karu ja vähähumuksinen. Järven lasku-uoma Höytiäisen kanava on syntynyt järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven luusuaan on rakennettu Puntarikosken vesivoimalaitos vuonna 1958.
Kuhnustanjoen valuma-alue
Tuopanjoen valuma-alue
Venejoen valuma-alue
Höytiäisen kanavan alue
Kok.fosfori: 15,0 µg/l
A-klorofylli: 6,9 µg/l
Väriluku: 123 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,8 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Höytiäiseen 1990-luvun puolivälissä kotiutettu kuhakanta on ammatti- ja virkistyskalastuksen näkökulmasta merkittävä. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan valtaosa kuhista talvehtii järven eteläosan karuissa ja kirkasvetisissä syvänteissä ja vaeltaa keväällä lisääntymään järven matalampiin, rehevämpiin ja tummavetisempiin pohjois- ja länsiosiin. Järven vuotuinen kuhasaalis on ollut parhaimmillaan yli 150 000 kg.
Höytiäistä säännöstellään Puntarikosken voimalaitospadolla, joka on rakennettu järven luusuaan vuonna 1958. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,85 metriä. Keskivirtaama Puntarikoskessa on ollut n. 16 m3/s.
Alla valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Rauanjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ma 9.9. klo 17-19 Heinävedelle, Karvion koululle, Venevalkamantie 2, Karvionkanava.
Tule mukaan metsäretkelle keskiviikkona 4.9.2024, klo 17:00 - 20:00 Joroisiin ja voit voittaa palkintoja! Retkellä tutustutaan metsätalouden vesiensuojelurakenteisiin ja ruokaillaan laavulla. Osallistuminen on ilmainen.
Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta, virkistyskäyttö, riista- ja kalakantojen tukeminen, hulevesien säätely. Nykypäivän kosteikkosuunnittelulle on monia lähtökohtia ja tarpeita. Haluatko sinä tehdä merkityksellistä työtä kosteikkojen parissa? Kouluttaudu kosteikkosuunnittelijaksi!
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ti 3.9. klo 17-19 Tuusniemen kunnantalon valtuustosaliin, Keskitie 22.
Akonpohja on Nilsiän reitillä, Akonveden itäpuolella sijaitseva rehevä lahti, jonka umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi. SKVSY:n laatimassa esiselvityksessä havaittiin, että valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukkaan kosteikko. Kosteikon toteuttamiseen Akonpohjan maa- ja kotitalousseura on saanut rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
SKVSY on saanut rahoituksen kolmen vesistöhankkeen toteuttamiseen Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi rahoituksen Suuri-Pieksän alueen valuma-aluekunnostuksen suunnitteluun ja Onkiveden kunnostuksen yleissuunnitelman laatimiseen. Lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhdessä myönsivät rahoituksen maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven esiselvityshankkeen toteuttamiseen.
Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselle.
Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö, biologi Tiina Kontiolle on myönnetty Vuoden ympäristökansalainen -palkinto työstään Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen koordinaattorina. Palkintoraadin perusteluissa Kontio herättää paljon myönteisiä ajatuksia. Yhteistyökumppanit kuvailevat häntä valloittavaksi persoonaksi, joka on aktiivinen työssään ja hyvä ihmisten kanssa.