Keskustelutilaisuus: Miksi Juojärvi tummuu ja mitä sille voidaan tehdä? Outokumpu 14.11.2024
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ma 9.9. klo 17-19 Heinävedelle, Karvion koululle, Venevalkamantie 2, Karvionkanava.
Jänisjoen vesistöalue (3861 km2, josta Suomen puolella 1988 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa pääosin Joensuun, Ilomantsin ja Tohmajärven kuntien alueella. Vesistöalueen järvisyys on 10,1 %. Turvemaiden osuus alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 24 %.
Vesistöalueen keskusjärvi on Venäjän puolella sijaitseva Jänisjärvi, josta alueen halki virtaava noin 95 km pitkä Jänisjoki laskee lopulta Laatokkaan. Suomen puolisella alueella vesiä pääasiassa kokoaa matala ja runsashumuksinen Loitimo.
Jänisjoki virtaa yläosiltaan Sonkajärven valuma-alueella, josta jatkaa Haarajoen alueelle ja laskee Loitimoon. Tuupovaaran itäpuolelta Loitimo kokoaa Eimisjärven valuma-alueen vedet. Loitimon alueen vesiin kuuluvat itse järven lisäksi mm. Öllölänjärven suunnalta Vekarusjoen kautta virtaavat vedet. Öllölänjärven yläpuolella sijaitsee Korpijärven valuma-alue, josta valtaosa on Venäjän puolella.
Viesimonjoen valuma-alue laskee vetensä Jänisjoen alaosaan luoteesta Kiihtelysvaaran suunnalta. Tätä etelämpänä Tohmajärven puolella jokeen laskee luoteesta myös Suonpäänjoen valuma-alue. Suomen puoleisen alueen eteläosassa sijaitsevan Ryösiönjoen valuma-alueesta noin puolet sijaitsee Venäjällä. Myös Jänisjoen alueesta, johon kuuluu mm. Jänisjärvi, valtaosa on pinta-alaltaan Venäjän puolella.
Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:
Noin 49 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Suomen puolella Jänisjoen vesistöalueen pintavedet ovat pääosin hyvässä ja osin myös erinomaisessa ekologisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevaa Koskutjokea kuormittaa turvetuotanto. Melakko-Loitimo ja Jänisjoen alaosa ovat voimakkaasti vesivoimatuotannon muuttamia. Myös rehevä lintujärvi Sääperi on hydro-morfologialtaan ihmisen voimakkaasti muuttama.
Eimisjärven valuma-alue
Korpijärven valuma-alue
Ryösiönjoen valuma-alue
Suonpäänjoen valuma-alue
Viesimonjoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Vesivoimarakentamisen myötä Jänisjoen jokijatkumo ja kalojen vaellusreitti Laatokasta Suomen puolelle on katkennut. Jokeen istutetaan kuitenkin taimenta ja kirjolohta, joita virkistyskalastajat tavoittelevat.
Jänisjoessa sijaitsee Suomen puolella neljä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamaa vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 8,2 MW. Voimalat ovat Ruskeakoski, Vihtakoski, Saario ja Vääräkoski. Joen keskivirtaama Vääräkoskella on ollut n. 21 m3/s. Joki on lähes täysin porrastettu lukuun ottamatta putouskorkeudeltaan matalia koskia, jotka sijaitsevat Ruskeakosken alapuolella (Peltokoski), Vihtakosken alapuolella (Kattilakoski) ja Vääräkosken alapuolella (Patsolankoski). Jänisjoen putouskorkeus Melakko-Loitimosta valtakunnanrajalle on yhteensä noin 45 metriä. Venäjän puolella joessa sijaitsee voimalaitokset Leppäkoskessa, Hämekoskessa ja Läskelänkoskessa.
Melakko ja Loitimo muodostavat yhdessä yhden säännöstelyaltaan, jota säännöstellään Ruskeakosken voimalaitoksen padolla. Säännöstely alkoi vuonna 1952. Myös Eimisjärveä on säännöstelty vuodesta 1934 alkaen.
Jänisjoen vesistöalueen vesistöennuste.
Raportti vuodelta 2009: Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset
Raportti vuodelta 2016: Jänisjoen vesistön säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta ma 9.9. klo 17-19 Heinävedelle, Karvion koululle, Venevalkamantie 2, Karvionkanava.
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry järjestää yhteistyössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n (SKYT), Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Savonlinnan Veden kanssa perinteiset jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät Savonlinnassa 13.-14.11.2024 Spahotel Casinolla. Koulutus- ja neuvottelupäivät on suunnattu jätevedenpuhdistamoiden hoitajille, esimiehille, viranomaisille sekä kuntien, yritysten ja oppilaitosten tekniselle ja ympäristöalan henkilöstölle.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen rakentamisen maksatusesta ja seurannasta Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 23.10.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa asiantuntija Jussi Javanainen Ruokavirastosta.
Tieto ja tarve kohtasivat Lamperilan Hakolammella, kun lammen tilasta huolestuneet paikalliset ja innostunut asiantuntija kohtasivat. Jo vuosia aikaisemmin syntynyt ajatus kosteikkolauttojen soveltamisesta Suomen olosuhteisiin sai tuulta purjeisiin ja onnistunut kokeilu on johtamassa laajempaan hankkeeseen.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 17.12.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen "Kelluvat kosteikot rehevyyshaittojen torjunnassa" antaa hankepäällikkö Tiina Kontio, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan haukikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 20.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kalatalousasiantuntija Janne Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeesta.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kaupunki- ja hulevesikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 6.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kosteikkoasiantuntija Simo Sihvo, Lappeenrannan kaupungilta.