Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue (1595 km2, josta Suomen puolella 760 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kiteen ja Tohmajärven kuntien alueella. Vesistöalueen järvisyys on 5,6 %. Turvemaiden osuus alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 23 %.
Vesistöalue koostuu Kiteenjoen ja Tohmajoen valuma-alueista. Tohmajärvestä alkunsa saava Tohmajoki ja Kiteenjärvestä alkunsa saava Kiteenjoki yhtyvät toisiinsa Venäjällä Sortavalan pohjoispuolella, jonka jälkeen joki kulkee yhtenä virtana muutaman kilometrin matkan Laatokkaan. Suomen puolella joet virtaavat n. 10 km verran.
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:
Noin 52 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Suomen puolella Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen luokitellut järvet ovat pääosin hyvässä ja joet tyydyttävässä tilassa. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus näkyy mm. Humalajoen ja Perttisenjoen tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevaa Kiteenjärveä kuormittavat myös turvetuotanto sekä yhdyskuntajätevedet. Kiteenjärven Päätyeenlahti on matala järvikortevaltainen lahti, joka on linnustoltaan arvokas. Huonossa tilassa olevaa Lahdenjokea kuormittavat voimakkaasti yhdyskuntajätevedet. Joki laskee Tohmajärven Peijonniemenlahteen, joka on Pohjois-Karjalan merkittävin lintuvesi. Valtakunnanrajalla sijaitseva Kangasjärvi on arvioitu olevan erinomaisessa tilassa.
Tohmajoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Kiteenjärvellä ja Tohmajärvellä on suoritettu hoitokalastuksia. Molempiin järviin on istutettu kuhaa.
Luken hallinnoiman LieToLoHi-hankkeen (2013–2014) puitteissa sähkökoekalastettiin Tohmajoen Venäjän puoleisia koskia. Lohikalakantojen tila todettiin erittäin heikoksi. Vain kahdesta alajuoksun koskesta saatiin Laatokan järvilohen ja -taimenen poikasia.
Tohmajoen keskivirtaama Suomen puolella on ollut n. 3 m3/s ja Kiteenjoen keskivirtaama n. 4 m3/s.
Tohmajärvi on järjestelty ja sen vedenkorkeutta säädellään järven luusuassa olevalla järjestelypadolla. Myös Kiteenjärven yläpuolella sijaitsevaa Isoa Heinäjärveä säännöstellään.
Venäjän puolella Tohmajoen keskivaiheilla sijaitsee Ryymäkosken vesivoimalaitos, joka on käynnistetty vuonna 2013. Alajuoksulla Sortavalan pohjoispuolella sijaitsee Kalliokosken vesivoimalaitos, joka on käynnistetty 2014. Jälkimmäiseen on rakennettu tekninen kalatie. Kiteenjoessa sijaitsee Venäjän puolella Pitkäkosken vesivoimalaitos.
Alla Kiteenjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama Kontturin havaintoasemalla.
Kiteenjoki, Kontturi, vedenkorkeus
Kiteenjoki, Kontturi, virtaama
Lähde: SYKE
Juojärven tummumisen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä Kirkkaasti monimuotoista -hanke käynnistyy. Hanke keskittyy laajaan tiedonvälitykseen ja valuma-aluetason suunnitteluun. Hankkeessa tuotetaan jopa 30 järven lähivaluma-alueille kohdistuvaa suunnitelmaa ja selvitystä.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven tummumista käsittelevä esiselvitys on valmistunut. Hankkeen tulokset paljastavat, että karun järven ravinnepitoisuudet ovat edelleen laskussa, mutta huolestuttava kehityssuunta on nähtävissä veden väriä kuvaavissa tunnusluvuissa. Erityisesti lähivaluma-alueilta tulevat valumat heikentävät Juojärven sulkeutuneiden lahtialueiden tilaa.
Oletko sinä valuma-aluesuunnittelun ammattilainen? Etsimme määräaikaista asiantuntijaa pääasiassa Pohjois-Savon alueelle sijoittuviin valuma-aluesuunnitteluhankkeisiin.
Sääksjärvi on Rautalammin kunnassa sijaitseva keskikoinen, tyypiltään matala vähähumuksinen järvi. Sääksjärven ekologinen tila on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi muun muassa rehevöitymisen ja alusveden happiongelmien takia. Sääksjärven tilan parantaminen on tärkeää, sillä se kuuluu Rautalammin reittiin, joka on yksi Suomen arvokkaimmista reittivesistä.
HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet.
Vuoden vaihteessa päättynyt Kosteikkojen Joroisselkä -hanke on osoitus onnistuneesta projektinhallinnasta ja kyvystä ihmisläheiseen yhteistyöhön. Hanke toteutettiin osana laajempaa Joroisselän hoito-ohjelmaa, jonka tavoitteena on pysäyttää Joroisselän rehevöityminen. Hankkeessa ulkoisen fosforikuormituksen alentamista tavoiteltiin edistämällä kosteikkojen suunnittelua sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelua.
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.