Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue (1595 km2, josta Suomen puolella 760 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kiteen ja Tohmajärven kuntien alueella. Vesistöalueen järvisyys on 5,6 %. Turvemaiden osuus alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 23 %.
Vesistöalue koostuu Kiteenjoen ja Tohmajoen valuma-alueista. Tohmajärvestä alkunsa saava Tohmajoki ja Kiteenjärvestä alkunsa saava Kiteenjoki yhtyvät toisiinsa Venäjällä Sortavalan pohjoispuolella, jonka jälkeen joki kulkee yhtenä virtana muutaman kilometrin matkan Laatokkaan. Suomen puolella joet virtaavat n. 10 km verran.
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:
Noin 52 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Suomen puolella Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen luokitellut järvet ovat pääosin hyvässä ja joet tyydyttävässä tilassa. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus näkyy mm. Humalajoen ja Perttisenjoen tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevaa Kiteenjärveä kuormittavat myös turvetuotanto sekä yhdyskuntajätevedet. Kiteenjärven Päätyeenlahti on matala järvikortevaltainen lahti, joka on linnustoltaan arvokas. Huonossa tilassa olevaa Lahdenjokea kuormittavat voimakkaasti yhdyskuntajätevedet. Joki laskee Tohmajärven Peijonniemenlahteen, joka on Pohjois-Karjalan merkittävin lintuvesi. Valtakunnanrajalla sijaitseva Kangasjärvi on arvioitu olevan erinomaisessa tilassa.
Tohmajoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Kiteenjärvellä ja Tohmajärvellä on suoritettu hoitokalastuksia. Molempiin järviin on istutettu kuhaa.
Luken hallinnoiman LieToLoHi-hankkeen (2013–2014) puitteissa sähkökoekalastettiin Tohmajoen Venäjän puoleisia koskia. Lohikalakantojen tila todettiin erittäin heikoksi. Vain kahdesta alajuoksun koskesta saatiin Laatokan järvilohen ja -taimenen poikasia.
Tohmajoen keskivirtaama Suomen puolella on ollut n. 3 m3/s ja Kiteenjoen keskivirtaama n. 4 m3/s.
Tohmajärvi on järjestelty ja sen vedenkorkeutta säädellään järven luusuassa olevalla järjestelypadolla. Myös Kiteenjärven yläpuolella sijaitsevaa Isoa Heinäjärveä säännöstellään.
Venäjän puolella Tohmajoen keskivaiheilla sijaitsee Ryymäkosken vesivoimalaitos, joka on käynnistetty vuonna 2013. Alajuoksulla Sortavalan pohjoispuolella sijaitsee Kalliokosken vesivoimalaitos, joka on käynnistetty 2014. Jälkimmäiseen on rakennettu tekninen kalatie. Kiteenjoessa sijaitsee Venäjän puolella Pitkäkosken vesivoimalaitos.
Alla Kiteenjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama Kontturin havaintoasemalla.
Kiteenjoki, Kontturi, vedenkorkeus
Kiteenjoki, Kontturi, virtaama
Lähde: SYKE
Saimaalla on marraskuuhun 2025 mennessä ennallistettu avoimia hiekkarantoja yli 2 kilometriä yhteensä kymmenessä kohteessa. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys on hoitanut hiekkarantakartoituksia Pohjois-Karjalan puolella. Vesiensuojeluyhdistysten yhteishankkeessa Saimaalla kertynyttä osaamista leviää Vuoksen latvoille Savo-Karjalaan.
Vesistöjen tila on jatkuvassa muutoksessa. Ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden vaikutukset sekä kaupunkialueiden kasvu lisäävät vesistöihin kohdistuvaa painetta. Samalla tarve ymmärtää ja ennakoida näiden tekijöiden vaikutuksia vesistöjen ekologiaan ja veden laatuun kasvaa. Kallavesimalli-hanke tuo uudenlaista tarkkuutta vesistöjen ympäristövaikutusten arviointiin ekologisen mallintamisen avulla.
ELY-keskuksilla on avoinna avustushaut vesienhoidon ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteutukseen, kalataloudellisiin kunnostushankkeisiin sekä ympäristökasvatuksen ja -valistuksen edistämiseen. Kaikkien avustusten hakuaika on 17.10.-1.12.2025.
Pohjois-Karjalan kirkasvetisimpiin järviin kuuluvaa Kuorinkaa uhkaa vesirutto. Pahamaineinen vesistöjen vieraslaji kanadanvesirutto valtaa alaa Savo-Karjalan vesistöissä. Kuoringan herkässä ekosysteemissä vesiruton poistamista kokeiltiin laitesukeltamalla.
Siilinjärven valuma-alueella sijaitsevien vesistöjen saattaminen hyvään ekologiseen tilaan edellyttää vesistökunnostusten ohella kattavia toimenpiteitä valuma-alueilla. Valuma-aluelähtöisen hoitosuunnitelman laatiminen on yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä.
Savo-Karjalassa testataan kelluvien kosteikkojen soveltuvuutta rehevöityneiden vesistöjen kunnostamisessa. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa rakennetaan 2000 neliömetriä kelluvia kosteikkoja vuosina 2025–2026.
Kallavesimalli – parempaa ja tehokkaampaa vesistöjen ympäristövaikutusten arviointia -hanke tuottaa työkaluja vesistöön vaikuttavien toimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimiseksi.
Pielaveden alueen vesistökunnostusten yleissuunnitelma -hankkeessa kootaan vesistökohtaisia esiselvityksiä ja niiden pohjalta laaditaan vesistökunnostusten yleissuunnitelma. Työn ja suunnitelman pohjalta pyritään yksittäisiä toimenpiteitä laajempaan vaikuttavuuteen ja jatkuvuuteen alueen vesistöjen kunnostamisessa ja hoidossa.
Juojärven tummumisen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä Kirkkaasti monimuotoista -hanke käynnistyy. Hanke keskittyy laajaan tiedonvälitykseen ja valuma-aluetason suunnitteluun. Hankkeessa tuotetaan jopa 30 järven lähivaluma-alueille kohdistuvaa suunnitelmaa ja selvitystä.