Juojärven reitin valuma-alue (2074 km2, järvisyys 22 %) sijaitsee Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon maakuntien alueella. Reitin keskusjärvi on Pohjois-Savon maakuntajärvi, karu ja kirkasvetinen Juojärvi.

Osa-alueet

Saarijärvi (Saarijärven alue) kokoaa reitin pohjoisosassa sijaitsevien Vaikkojärven valuma-alueen ja Kajoonjärven valuma-alueen sekä itäpuolellaan sijaitsevan Sivakkajärven valuma-alueen vedet.

Saarijärvestä reitti jatkaa Kaavinjärveen (Kaavinjärven alue) ja siitä Rikkaveteen (Rikkaveden alue). Rikkaveden Luikonlahteen laskee idästä Rauvanjärven valuma-alue Rauvanjoen kautta.

Rikkavesi virtaa Juojärveen (Juojärven alue) Ohtaansalmen kautta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajalla. Suurijärven valuma-alue laskee Juojärven eteläosaan Somerjoen kautta.

Juojärvi purkaa vetensä Palokin vesivoimalaitoksen läpi Haukiveden-Kallaveden alueelle Varisveteen, johon laskee luoteesta Suvasvesi (ns. Heinäveden reitti), ja josta vedet virtaavat Karvionkosken kautta Kermanjärveen.

Juojärven reitin valuma-alue sijaitsee seuraavien kuntien alueella:

  • Juuka
  • Kaavi
  • Tuusniemi
  • Outokumpu
  • Heinävesi
  • Liperi

Rikkavesi laskee Ohtaansalmen kautta Juojärveen. Salmen kohdalla kulkee myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaraja. Kuva: Joona Kotilainen, kuviasuomesta.fi

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Juojärven reitti on vähäkuormitteinen ja sen suuret järvialtaat Rikkavesi ja Juojärvi ovat rehevyystasoltaan karuja. Reitti on myös ekologiselta tilaltaan pääasiassa vähintään hyvässä tilassa. Kaivostoiminta on kuitenkin heikentänyt Retusen Petkellahden tilaa ja Juojärven luusuan alue on voimakkaasti muutettu Palokin vesivoimalaitoksen takia.

Vaikkojärven valuma-alue

Kajoonjärven valuma-alue

Sivakkajärven valuma-alue

Rauvanjärven valuma-alue

Suurijärven valuma-alue

Rikkaveden alue

Juojärven alue

Ekologinen tila

Juojärven reitin järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Vaikkojärvi

Kok.fosfori: 9,7 µg/l

A-klorofylli: 4,2 µg/l

Väriluku: 108 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Kajoonjärvi

Kok.fosfori: 8,2 µg/l

A-klorofylli: 4,2 µg/l

Väriluku: 78 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,7 m

Saarijärvi

Kok.fosfori: 18,0 µg/l

A-klorofylli: 11,0 µg/l

Väriluku: 135 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Rikkavesi

Kok.fosfori: 8,2 µg/l

A-klorofylli: 4,8 µg/l

Väriluku: 73 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,0 m

Juojärvi

Kok.fosfori: 4,6 µg/l

A-klorofylli: 3,9 µg/l

Väriluku: 33 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,2 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Juojärven kalasto on arvokas: muikkukanta kestää ammattimaisen troolipyynnin ja virkistyskalastajien pyynnin kohteena olevat järvilohet ja -taimenet kasvavat hyvän muikkukannan ansiosta nopeasti. Juuan Vaikkojärvestä alkunsa saava n. 50 km pituinen Vaikkojoki on suosittu melontareitti ja luontomatkailukohde.

Palokin vesivoimalaitos muodostaa vesieliöille vaellusesteen Juojärven reitin ja sen alapuolisten vesialueiden välille. Palokin koskialueet ovat aikanaan olleet merkittäviä järvitaimenen lisääntymisalueita.

Hydrologia

Juojärven reitin suuria järviä säännöstellään Palokin vesivoimalaitoksen tuotantoa varten. Samassa pinnantasossa olevien Juojärven, Rikkaveden ja Kaavinjärven säännöstelyluvanhaltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,65 metriä. Juojärvestä purkautuvan veden keskivirtaama on ollut n. 20 m3/s.

Alla Kajoonjärven ja Saarijärven ajantasainen vedenkorkeus sekä Kajoonjärven luusuan ja reitin vedet purkavan Palokin virtaamat.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Uutinen

Matka ajatuksesta hankkeeksi: Akonpohjan kunnostushanke sai rahoituksen monien vaiheiden jälkeen

Akonpohja on Nilsiän reitillä, Akonveden itäpuolella sijaitseva rehevä lahti, jonka umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi. SKVSY:n laatimassa esiselvityksessä havaittiin, että valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukkaan kosteikko. Kosteikon toteuttamiseen Akonpohjan maa- ja kotitalousseura on saanut rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lue koko juttu

Uutinen

Vesiensuojeluyhdistykselle rahoitus kolmeen hankkeeseen Juojärvelle, Onkivedelle ja Suuri-Pieksän alueelle

SKVSY on saanut rahoituksen kolmen vesistöhankkeen toteuttamiseen Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi rahoituksen Suuri-Pieksän alueen valuma-aluekunnostuksen suunnitteluun ja Onkiveden kunnostuksen yleissuunnitelman laatimiseen. Lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhdessä myönsivät rahoituksen maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven esiselvityshankkeen toteuttamiseen.

Lue koko juttu

Lausunto

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselle.

Lue koko juttu

Lausunto

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2028-2033

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle.

Lue koko juttu

Uutinen

Tiina Kontiolle Vuoden ympäristökansalainen -palkinto

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö, biologi Tiina Kontiolle on myönnetty Vuoden ympäristökansalainen -palkinto työstään Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen koordinaattorina. Palkintoraadin perusteluissa Kontio herättää paljon myönteisiä ajatuksia. Yhteistyökumppanit kuvailevat häntä valloittavaksi persoonaksi, joka on aktiivinen työssään ja hyvä ihmisten kanssa.

Lue koko juttu

Uutinen

Rysäpyyntiä Niemisellä: ”Kunnostushankkeet jäämässä ikääntyvien harrastukseksi”

Suomessa järvikunnostuksia toteutetaan pitkälti talkoovoimin. Täydellisyyttä hipovassa kevätsäässä talkootyöt sujuvat mukavasti, mutta miten käy, kun syrjäkylien ikääntyvän talkooväen voimat ehtyvät. Muun muassa tätä pohdittiin Iisalmen Niemisellä, jossa kunnostushankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi rysäpyynnillä toukokuussa.

Lue koko juttu

Patalahden lintuvesi. Kuva: Minna Wikström/SKVSY
Uutinen

Pohjois-Savon kosteikkoretki vei osallistujat neljälle erilaiselle kosteikolle

Pohjois-Savon ELY-keskus ja SKVSY järjestivät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken. Bussiretken aikana osallistujilla oli mahdollisuus keskustella eri asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ja muista mieltä askarruttavista kysymyksistä. Kuvareportaasi tiivistää päivän kohokohdat.

Lue koko juttu

Uutinen

Limnologi Lauri Heiton kiinnostus alaan heräsi Jacques Cousteaun meriseikkailuista

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, partiojohtaja, avomerilaivuri Lauri Heitto on pitkän uransa aikana ehtinyt moneen. Limnologin päivätyön ohella hän on muun muassa kirjoittanut nelisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja toiminut parikymmentä vuotta partiolippukunnan varajohtajana. Kysyimme Laurilta, mistä hän saa energiansa työhön vesiympäristön puolesta.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Pohjois-Savon kosteikkoretki 20.5.2024

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.

Lue koko juttu

Arkisto