Pohjois-Karjalassa sijaitseva Höytiäisen valuma-alue (1491 km2, järvisyys 21,4 %) on pinta-alaltaan pienin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista. Turvemaiden osuus alueen pinta-alasta on n. 25 %.
Höytiäisen valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Joensuun ja Liperin kuntien alueelle.
Vuonna 2014 perustetun Pro Höytiäinen ry:n tarkoituksena on parantaa Höytiäisen vesistöalueen vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön, sekä tukea näiden alueiden käyttöä tavalla joka ottaa huomioon alueen ekologiset tarpeet ja säästää ympäristöä.
Höytiäisen valuma-alueen keskusjärvi on Höytiäinen (283 km2), joka on Suomen 15:nneksi suurin järvi. Se kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Kuhnustanjoen valuma-alueelta ja Rauanjoen valuma-alueelta, koillisesta Tuopanjoen valuma-alueelta, luoteesta Kiskonjoen valuma-alueelta sekä idästä Venejoen valuma-alueelta. Höytiäisen alue kattaa järven lähivaluma-alueen sekä muutaman pienemmän järveen laskevan valuma-alueen.
Höytiäinen laskee Puntarikosken ja Höytiäisen kanavan (Höytiäisen kanavan alue) kautta Pyhäselkään Oriveden-Pyhäselän alueelle. Vuonna 1859 Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Tätä ennen järven vedet virtasivat Polvijärven suuntaan Viinijoen kautta. Höytiäisen valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni.
Höytiäisen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila on arvioitu hyväksi tai erinomaiseksi. Höytiäisen pääallas on karu ja vähähumuksinen. Järven lasku-uoma Höytiäisen kanava on syntynyt järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859. Järven luusuaan on rakennettu Puntarikosken vesivoimalaitos vuonna 1958.
Kuhnustanjoen valuma-alue
Tuopanjoen valuma-alue
Venejoen valuma-alue
Höytiäisen kanavan alue
Valuma-alueen luoteisosassa meanderoiva Rauanjoki.
Höytiäisen pohjoisosassa sijaitseva rehevä Ruvaslahti on linnustonsuojelualuetta.
Jouhteninen-niminen harjusaari on Höytiäisen uljas maamerkki.
Höytiäinen laskee vetensä Pyhäselkään Höytiäisen kanavan kautta.
Kok.fosfori: 15,0 µg/l
A-klorofylli: 6,9 µg/l
Väriluku: 123 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,8 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Höytiäiseen 1990-luvun puolivälissä kotiutettu kuhakanta on ammatti- ja virkistyskalastuksen näkökulmasta merkittävä. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan valtaosa kuhista talvehtii järven eteläosan karuissa ja kirkasvetisissä syvänteissä ja vaeltaa keväällä lisääntymään järven matalampiin, rehevämpiin ja tummavetisempiin pohjois- ja länsiosiin. Järven vuotuinen kuhasaalis on ollut parhaimmillaan yli 150 000 kg.
Höytiäisen kalasaunat loivat oman ainutlaatuisen kulttuurin kalastajien tarpeisiin. Nykyisin nämä ”autiotuvat” ovat kaikkien kulkijoiden vapaassa käytössä läpi vuoden. Kuvassa Sikosaaressa sijaitseva alueen vanhin kalasauna.
Höytiäistä säännöstellään Puntarikosken voimalaitospadolla, joka on rakennettu järven luusuaan vuonna 1958. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,85 metriä. Keskivirtaama Puntarikoskessa on ollut n. 16 m3/s.
Alla valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Rauanjoen ajantasainen vedenkorkeus sekä virtaama.
Rauanjoki, vedenkorkeus
Rauanjoki, virtaama
Lähde: SYKE
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Tervetuloa Juojärven esiselvityshankkeen päätöswebinaariin torstaina 30.1.2025 klo 17:00 alkaen Teamsiin. Ohjelmassa esiselvityksen tuloksien lisäksi myös ELY-keskuksen puheenvuoro Palokin tilanteesta.
Tervetuloa Sääksjärven valuma-aluesuunnitelman julkaisutilaisuuteen keskiviikkona 29.1.2025 klo 17:00 alkaen Mattilaan, Kuopiontie 2, Rautalampi.
Tervetuloa Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen päätöstilaisuuteen tiistaina 19.11.2024 klo 18:00 alkaen Joroisten kunnanvirastolla, Lentoasemantie 130.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta to 14.11. klo 17 alkaen Outokumpuun Seurojentalolle, Kummunkatu 26, kokoustila 1. krs.
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry järjestää yhteistyössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n (SKYT), Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Savonlinnan Veden kanssa perinteiset jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät Savonlinnassa 13.-14.11.2024 Spahotel Casinolla. Koulutus- ja neuvottelupäivät on suunnattu jätevedenpuhdistamoiden hoitajille, esimiehille, viranomaisille sekä kuntien, yritysten ja oppilaitosten tekniselle ja ympäristöalan henkilöstölle.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen rakentamisen maksatusesta ja seurannasta Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 23.10.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa asiantuntija Jussi Javanainen Ruokavirastosta.