Nilsiän reitin valuma-alue (5422 km2) sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon, mutta latvoiltaan myös Kainuun ja itäosistaan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Reittiä pilkkovat useat vesivoimalat ja kanavasulut. Tummavetisen reitin keskusjärvi on Juurusvesi.
Nurmijoki kokoaa reitin luoteisosan latvoilta Nurmijoen alueen vedet (mm. Laakajärvi, Kiltuanjärvi, Sälevä), jotka virtaavat lopulta Syväriin (Syvärin alue) Atron voimalaitoksen kautta. Atron voimalaitoksen yläpuolelle laskee koillisesta myös Tiilikanjoen valuma-alue Tiilikanjokea pitkin.
Syväristä reitin vedet virtaavat Lastukosken läpi Vuotjärveen (Vuotjärven alue). Vuotjärveen laskevat myös pohjoisesta Rautavaaran suunnalta Keyritynjoen valuma-alueen sekä koillisesta Luostanjoen valuma-alueen vedet.
Vuotjärven vedet purkautuvat Juankosken ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen ja siitä Muuruveden kautta Juurusveteen (Juurusveden alue), jonne tulee vesiä myös Siilinjoen ja Riistaveden valuma-alueilta. Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kotkatveteen, josta Ruskeaveden ja Kortesalmen kautta Kallaveteen ja Haukiveden-Kallaveden alueelle.
Nilsiän reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:
Reunaosiltaan valuma-alue ulottuu myös Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueelle.
Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Nilsiän reitin valuma-alueen pohjoisosassa.
Nilsiän reitin suurimmat järvet ovat lievästi reheviä ja humuspitoisia. Reitin yläosan turvemailla sijaitsevat vedet ovat erittäin humuspitoisia ja osin myös pH-luvultaan alhaisia (esim. Tiilikanjoki, Luostanjoki). Humuspitoisuus laskee tultaessa reitin latvoilta Juurusvedelle.
Kaivostoiminnan kuormitus on voimakkaasti heikentänyt reitin latvoilla sijaitsevan Kivijärven ja siitä lähtevän Kivijoen tilaa. Vesivoiman tuotanto on voimakkaasti muuttanut osaa reitin virtavesistä (Laakajoki, Atronjoki). Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi ovat kokonaan keinotekoisia vesimuodostumia. Maatalouden hajakuormitus ja myös kaivostoiminta ovat heikentäneet vesien tilaa mm. Siilinjärven alueella. Lisäksi metsätalouden ja turvetuotannon vaikutus näkyy osassa alueen jokivesiä.
Tiilikanjoen valuma-alue
Keyritynjoen valuma-alue
Luostanjoen valuma-alue
Riistaveden valuma-alue
Vuotjärven alue
Siilinjoen valuma-alue
Kok.fosfori: 17,6 µg/l
A-klorofylli: 10,7 µg/l
Väriluku: 78 mg Pt/l
Näkösyvyys: 1,78 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Nilsiän reitti on voimakkaasti vesivoiman takia säännöstelty ja kalojen vaellusreitit ovat puuttuvien kalateiden takia pääosin katkenneet. Voimalaitoksista ainoastaan Sälevässä on toistaiseksi kalatie, joten tarvetta vesieliöiden kulkua helpottaville toimenpiteille on runsaasti. Savon Voima Oyj on vuonna 2020 ryhtynyt rakennuttamaan kalateitä Karjalankoskeen ja Juankoskeen.
Kuhakannat ovat istutusten ja lämpimien kesien ansiosta kehittyneet reitillä paikoin vahvoiksi.
Juurusvesi on Nilsiän reitin valuma-alueen keskusjärvi. Saimaan syväväylä kulkee Kuuslahden satamaan saakka
Nilsiän reitillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 25 MW. Säännöstelypatoja on voimalaitosten yhteydessä olevien patojen lisäksi Laakajoessa, Jyrkänkoskella, Itäkoskessa, Kalliokoskessa sekä Lastukoskessa. Suurin sallittu säännöstelyväli on Sälevässä, jossa se on 2,8 metriä. Reitin säännöstelylupien haltija on Savon Voima Oyj.
Keskivirtaama Syvärin alapuolisessa Lastukoskessa on ollut n. 25 m3/s, Juankoskella sijaitsevalla Karjalankoskella n. 50 m3/s.
Alla Nilsiän reitillä sijaitsevien Keyrityn, Syvärin ja Vuotjärven ajantasaiset vedenkorkeudet sekä Keyritynjoen virtaama.
Keyritty, vedenkorkeus
Keyrityn luusua (Keyritynjoki), virtaama
Syväri, vedenkorkeus
Vuotjärvi, vedenkorkeus
Lähde: SYKE
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Tervetuloa Juojärven esiselvityshankkeen päätöswebinaariin torstaina 30.1.2025 klo 17:00 alkaen Teamsiin. Ohjelmassa esiselvityksen tuloksien lisäksi myös ELY-keskuksen puheenvuoro Palokin tilanteesta.
Tervetuloa Sääksjärven valuma-aluesuunnitelman julkaisutilaisuuteen keskiviikkona 29.1.2025 klo 17:00 alkaen Mattilaan, Kuopiontie 2, Rautalampi.
Tervetuloa Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen päätöstilaisuuteen tiistaina 19.11.2024 klo 18:00 alkaen Joroisten kunnanvirastolla, Lentoasemantie 130.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta to 14.11. klo 17 alkaen Outokumpuun Seurojentalolle, Kummunkatu 26, kokoustila 1. krs.
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry järjestää yhteistyössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n (SKYT), Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Savonlinnan Veden kanssa perinteiset jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät Savonlinnassa 13.-14.11.2024 Spahotel Casinolla. Koulutus- ja neuvottelupäivät on suunnattu jätevedenpuhdistamoiden hoitajille, esimiehille, viranomaisille sekä kuntien, yritysten ja oppilaitosten tekniselle ja ympäristöalan henkilöstölle.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen rakentamisen maksatusesta ja seurannasta Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 23.10.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa asiantuntija Jussi Javanainen Ruokavirastosta.