Pääosin Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva Pielisen reitin valuma-alue on Vuoksen vesistöalueen koillisin osa ja pinta-alaltaan suurin SKVSY:n toiminta-alueella sijaitsevista valuma-alueista (13877 km2, josta Suomen puolella 7868 km2). Valuma-alueen järvisyys on 14,8 %. Turvemaiden osuus valuma-alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 23 %.
Merkittävä osa reitin vesistä tulee itärajan takaa Venäjältä Lieksanjoen ja Tuulijoen kautta. Reitin keskusjärvi Pielinen (n. 900 km2) on Suomen neljänneksi suurin järvi. Reitin suurin joki, Lieksanjoki, on lähes 100 km pitkä. Sen keskivirtaama alajuoksulla on ollut n. 97 m3/s.
Pielinen (Pielisen alue) kokoaa vesiä eri suunnista: lännestä siihen laskee Juuanjoen valuma-alue, luoteesta Valtimonjoen valuma-alue, pohjoisesta Saramojoen ja Viekijoen valuma-alueet sekä idästä Lieksanjoen alue. Ennen virtaamistaan Pieliseen, Lieksanjoki kokoaa vedet pohjoispuoleltaan Jongunjoen valuma-alueelta ja Nurmijärven alueelta sekä itäpuolellaan sijaitsevan Ruunaanjoen valuma-alueelta, josta suurin osa sijaitsee Venäjän puolella.
Pielisen reitin valuma-alue purkaa vetensä Uimaharjussa sijaitsevan Laiskanvirran kautta Rahkeenveteen (Pielisjoki) ja Oriveden-Pyhäselän alueelle.
Pielisen reitin valuma-alue sijaitsee Suomen puolella pääosin seuraavien kuntien alueella:
Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Kuhmon, Sotkamon, Rautavaaran, Kontiolahden ja Joensuun alueelle. Noin 43 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.
Lieksanjoki virtaa Ruunaan alueelle Venäjän puolelta.
Pielisen reitin vesistöjen ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Suurin osa alueen järvistä on erityyppisiä tummavetisiä humusjärviä. Valtaosa reitille kohdistuvasta fosforin ja typen kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, kuten maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Pistekuormitusta aiheuttavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot (Nurmes, Lieksa, Juuka), teollisuus sekä kalankasvatus. Valuma-alueen latvoilla vesien tilaan on vaikuttanut ensisijaisesti metsätalous ja mm. Pielisen pohjoisosan lahtialueilla, Valtimonjoen alaosalla ja Vuokonjärven alueella myös maatalous. Huutojoen valuma-alueella veden laatuun ja tilaan on vaikuttanut vuolukiviteollisuus.
Vesivoiman rakentamisen voimakkaasti muuttamia jokia alueella ovat Valtimonjoki (Kuokkastenkosken vesivoimalaitos) sekä Lieksanjoki (Pankakosken vesivoimalaitos, Lieksankosken vesivoimalaitos). Saramojoessa sijaitsee Louhikosken voimalaitospato.
Saramojoen valuma-alue
Viekijoen valuma-alue
Jongunjoen valuma-alue
Juuanjoen valuma-alue
Nurmijärven alue
Ruunaanjoen valuma-alue
Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas.
Lieksanjoen valuma-alue
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Herajärvi on Kolin lounaispuolella sijaitseva kirkasvetinen erinomaisessa ekologisessa tilassa oleva järvi.
Pielinen on ammatti- ja virkistyskalastuksen kannalta alueelleen erittäin merkittävä suurjärvi. Kolin kansallispuisto sijaitsee järven länsirannalla. 1960-luvulla Lieksanjokeen rakennetut vesivoimalaitokset ovat katkaisseet Saimaan järvilohelle elintärkeän vaellusreitin. Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista, ja äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen pelastamiseksi on pyritty tekemään toimenpiteitä. Lisätietoa mm. sivustolta www.jarvilohi.fi.
Pieliseen laskevista joista Lieksanjoki on suurin. Sen keskivirtaama Lieksankoskessa Lieksassa on ollut n. 97 m3/s. Valtimonjoen keskivirtaama Kuokkalankoskessa on ollut n. 12 m3/s ja Saramojoen keskivirtaama Roukkajankoskessa n. 10 m3/s. Juuanjoen laskennallinen keskivirtaama on n. 3 m3/s.
Pielistä ei säännöstellä, mutta Lieksanjoen alueella sijaitseva Pankajärvi (23,8 km2) on säännöstelty ja sen säännöstelyväli on 1,1 m. Säännöstelyn kaltaisesti järjesteltyjä järviä ovat Valtimonjoen valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Valtimojärvi (1,9 km2), Valtimojärvi (4,0 km2) ja Haapajärvi (6,0 km2). Myös Juuanjoen valuma-alueella sijaitseva Vuokonjärvi (2,7 km2) on järjestelty.
Ohessa Pielisen ajantasainen vedenkorkeus sekä Valtimonjoen, Saramojoen, Jongunjoen ja Lieksanjoen vedenkorkeudet ja virtaamat.
Pielinen (Nurmes), vedenkorkeus
Valtimonjoki, Nuolikoski, vedenkorkeus
Valtimonjoki, Nuolikoski, virtaama
Saramojoki, Roukkajankoski, vedenkorkeus
Saramojoki, Roukkajankoski, virtaama
Jongunjoki, Viitakoski, vedenkorkeus
Jongunjoki, Viitakoski, virtaama
Lieksanjoki, Ruunaa, vedenkorkeus
Lieksanjoki, Ruunaa, virtaama
Lähde: SYKE
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Tervetuloa Juojärven esiselvityshankkeen päätöswebinaariin torstaina 30.1.2025 klo 17:00 alkaen Teamsiin. Ohjelmassa esiselvityksen tuloksien lisäksi myös ELY-keskuksen puheenvuoro Palokin tilanteesta.
Tervetuloa Sääksjärven valuma-aluesuunnitelman julkaisutilaisuuteen keskiviikkona 29.1.2025 klo 17:00 alkaen Mattilaan, Kuopiontie 2, Rautalampi.
Tervetuloa Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen päätöstilaisuuteen tiistaina 19.11.2024 klo 18:00 alkaen Joroisten kunnanvirastolla, Lentoasemantie 130.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta to 14.11. klo 17 alkaen Outokumpuun Seurojentalolle, Kummunkatu 26, kokoustila 1. krs.
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry järjestää yhteistyössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n (SKYT), Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Savonlinnan Veden kanssa perinteiset jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät Savonlinnassa 13.-14.11.2024 Spahotel Casinolla. Koulutus- ja neuvottelupäivät on suunnattu jätevedenpuhdistamoiden hoitajille, esimiehille, viranomaisille sekä kuntien, yritysten ja oppilaitosten tekniselle ja ympäristöalan henkilöstölle.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen rakentamisen maksatusesta ja seurannasta Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 23.10.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa asiantuntija Jussi Javanainen Ruokavirastosta.