Pohjois- ja Etelä-Savon sekä osin myös Pohjois-Karjalan maakunnissa sijaitseva Haukiveden-Kallaveden alue (9547 km2) on suurin kokonaan Suomen puolella sijaitsevista SKVSY:n toiminta-alueen valuma-alueista. Lähes kolmasosa alueen pinta-alasta on vesistöjä (järvisyys 28 %).

Haukiveden-Kallaveden alue kokoaa yläpuoleltaan Iisalmen reitin valuma-alueen, Nilsiän reitin valuma-alueen, Juojärven reitin valuma-alueen sekä Oriveden-Pyhäselän alueen vedet. Alueen keskusjärvi on norpistaan ja Linnasaaren kansallispuistosta tunnettu Haukivesi. Alueen vedet virtaavat lopulta Savonlinnan salmien kautta Pihlajaveteen.

Osa-alueet

Alueen pohjoisosat sijoittuvat Kallaveden yläosan alueelle, johon Iisalmen reitin vedet laskevat ja jonka keskeinen järvi on Pohjois-Kallavesi.

Sen alapuolella, Kallansiltojen eteläpuolella, sijaitsevan Kallaveden alaosan alueen suurimpia järviä ovat Kallavesi, Sotkanselkä, Koirus, Unnukka, Suvasvesi sekä Kermajärvi. Nilsiän reitti laskee Kortesalmen, Toivalansalmen ja Karhonsalmen kautta Kallaveteen Kallaveden alaosan alueen pohjoisosassa. Alueen itäosassa Juojärven reitti laskee Suvasveteen Palokin voimalaitoksen kautta.

Kallaveden alaosan alueella Kallavesi purkaa vetensä kahteen suuntaan: noin 1/3 vesistä kulkee itäistä haaraa Suvasveden ja Kermajärven kautta Heinäveden-Enonveden alueelle (ns. Heinäveden reitti) ja siitä lopulta Haukiveteen Tappuvirran kautta. Koloveden kansallispuisto sijaitsee matkan varrella. Noin 2/3 vesistä virtaa läntistä haaraa (ns. Leppävirran reitti) Sotkanselän, Koiruksen ja Unnukan kautta Haukiveteen (Haukiveden alue) Varkauden kohdalla.

Oriveden-Pyhäselän alueen vedet virtaavat Joensuun ja Kiteen suunnasta ensin Pyyveden alueelle, josta jatkavat Heinäveden-Enonveden alueen ja Tappuvirran kautta Haukiveteen. Heinäveden-Enonveden alueeseen laskee etelän suunnasta Ylä-Enonveden valuma-alue Enonkosken kautta.

Sorsaveden valuma-alue laskee Haukiveteen (Siitinselkä) Varkauden eteläpuolella. Sysmäjärven valuma-alue sekä Kolkonjärven valuma-alue laskevat Haukiveteen (Joroisselkä) Joroisissa.

Haukiveden-Kallaveden alue sijaitsee seuraavien 16:n kunnan alueella:

  • Pielavesi
  • Kuopio
  • Siilinjärvi
  • Suonenjoki
  • Leppävirta
  • Tuusniemi
  • Heinävesi
  • Pieksämäki
  • Joroinen
  • Varkaus
  • Enonkoski
  • Savonlinna
  • Rantasalmi
  • Mikkeli
  • Juva
  • Sulkava

Noin 560 km2 laajuinen Haukivesi on Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi. Kuvassa Hietasaari Linnasaaren kansallispuistossa.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi Haukivesi, Kallaveden alaosan itäinen puoli sekä Heinäveden-Enonveden alue (Heinäveden reitti) ovat valtaosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Näin on myös Oriveden-Pyhäselän alueen vedet kokoavalla Pyyveden alueella sekä Ylä-Enonveden valuma-alueella. Heinäveden yhdyskuntajätevesiä vastaanottava Vääränselkä on kuitenkin luokiteltu tyydyttävään tilaan.

Pääosin hajakuormituksesta johtuvaa hyvää heikompaa tilaa on havaittavissa myös Kallaveden yläosan alueella sekä Kallaveden alaosan läntisellä puolella (Leppävirran reitti). Välttävässä tilassa olevat Patajärvi ja Lapinjärvet ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Särkilahdella ja Oravilahdella näkyy kaivostoiminnan vaikutus.

Kemiallisen metsäteollisuuden kuormitus näkyy Huruslahdella ja Varkauden alapuolisella Haukivedellä. Myös Rantasalmen keskustaajaman läheiset Kosulanlampi, Pieni ja Suuri Raudanvesi ovat tilaltaan heikentyneitä. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi ovat myös arvokkaita lintuvesikohteita. Suhteellisen matalaa Joroisselkää kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus; pinta-alaan suhteutettuna suurin kuormitus tulee Valvatuksen alueelta. Valvatuksen kanava on 1800-luvun puolivälissä kaivettu uoma, jonka avulla Valvatuksen pintaa laskettiin noin 9 metriä. Myös Sysmäjärven valuma-alueella sijaitseva Kiekan kanava on keinotekoinen vesimuodostuma. Noin 2 kilometriä pitkä kanava kaivettiin 1950-luvulla Kiekan vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.

Kallaveden yläosan alue

Kallaveden alaosan alue

Sorsaveden valuma-alue

Sysmäjärven valuma-alue

Ylä-Enonveden valuma-alue

Kolkonjärven valuma-alue

Pyyveden alue

Heinäveden-Enonveden alue

Haukiveden alue

Ekologinen tila

Haukiveden-Kallaveden alueen järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Pohjois-Kallavesi

Kok.fosfori: 26,5 µg/l

A-klorofylli: 12,1 µg/l

Väriluku: 101 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,2 m

Kallavesi

Kok.fosfori: 20,3 µg/l

A-klorofylli: 10,5 µg/l

Väriluku: 65 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Unnukka

Kok.fosfori: 18,8 µg/l

A-klorofylli: 10,6 µg/l

Väriluku: 64 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,3 m

Suvasvesi

Kok.fosfori: 8,8 µg/l

A-klorofylli: 6,2 µg/l

Väriluku: 35 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,2 m

Kermajärvi

Kok.fosfori: 6,0 µg/l

A-klorofylli: 4,6 µg/l

Väriluku: 30 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,4 m

Ylä-Enonvesi

Kok.fosfori: 10,6 µg/l

A-klorofylli: 7,3 µg/l

Väriluku: 60 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,8 m

Pyttyvesi

Kok.fosfori: 6,4 µg/l

A-klorofylli: 3,7 µg/l

Väriluku: 38 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Sorsavesi

Kok.fosfori: 4,4 µg/l

A-klorofylli: 3,6 µg/l

Väriluku: 28 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,6 m

Maavesi

Kok.fosfori: 15,5 µg/l

A-klorofylli: 7,8 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Sysmä

Kok.fosfori: 13,5 µg/l

A-klorofylli: 6,8 µg/l

Väriluku: 70 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,3 m

Kolkonjärvi

Kok.fosfori: 2,1 µg/l

A-klorofylli: 2,1 µg/l

Väriluku: 12 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Joroisselkä

Kok.fosfori: 24,0 µg/l

A-klorofylli: 12,6 µg/l

Väriluku: 68 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,0 m

Haapaselkä

Kok.fosfori: 18 µg/l

A-klorofylli: 6,89 µg/l

Väriluku: 38 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,94 m

Haukivesi

Kok.fosfori: 11,0 µg/l

A-klorofylli: 5,7 µg/l

Väriluku: 50 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,3 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Muikku on taloudellisesti tärkeä saaliskala Haukiveden-Kallaveden alueella. Myös kuhasaaliit ovat paikoin merkittäviä.

Haukivesi on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösaluetta ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää elin- ja pesimäaluetta. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; Haukiveden alueella, Heinäveden-Enonveden alueella sekä Pyyveden alueella kalastettaessa tulee huomioida norppa-alueiden kalastusrajoitukset. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €.

Haukivedeltä pyydetään ammattimaisesti myös särkikaloja, kuten lahnaa.

Hydrologia

Keskivirtaama Haukiveden-Kallaveden alueen purkupisteessä Savonlinnan salmien kohdalla on noin 480 m3/s.

Pääosa Savonlinnan yläpuolisten alueiden vesistä purkautuu Pihlajaveteen Olavinlinnan ohittavan Kyrönsalmen kautta. Sen kautta virtaavan veden osuus keskivirtaamalla on noin 70 % Savonlinnan salmien kokonaisvirtaamasta. Loppumäärä kulkee Laitaatsalmen ja Haapasalmen kautta.

Haukiveden-Kallaveden alueen säännöstely

Alueen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Kallavesi, Unnukka, Sorsavesi ja Maavesi.

Sorsaveden valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Sorsan (0,5 MW) ja Ala-Sorsan (0,6 MW) vesivoimalaitokset. Sysmäjärven valuma-alueella sijaitsevat Kiekan (1,7 MW) sekä Liunan vesivoimalaitokset (1,27 MW). Varkaudessa sijaitsee Huruskosken vesivoimalaitos (4,4 MW).

Raportti vuodelta 2002: Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Alla Kallaveden vedenkorkeus Kuopion Itkonniemessä ja Konnuksella Leppävirran pohjoispuolella, virtaama Konnuksella sekä Maaveden vedenkorkeus Kiekan kanavassa.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Uutinen

Juojärven tila huolestuttaa – esiselvitys paljastaa muutoksia veden laadussa ja lahtialueiden tilassa

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven tummumista käsittelevä esiselvitys on valmistunut. Hankkeen tulokset paljastavat, että karun järven ravinnepitoisuudet ovat edelleen laskussa, mutta huolestuttava kehityssuunta on nähtävissä veden väriä kuvaavissa tunnusluvuissa. Erityisesti lähivaluma-alueilta tulevat valumat heikentävät Juojärven sulkeutuneiden lahtialueiden tilaa.

Lue koko juttu

Pieni Lapinjärven lintuvesi. Kuva: Minna Wikström/SKVSY
Rekry

Haussa ympäristöasiantuntija valuma-aluesuunnitteluhankkeisiin

Oletko sinä valuma-aluesuunnittelun ammattilainen? Etsimme määräaikaista asiantuntijaa pääasiassa Pohjois-Savon alueelle sijoittuviin valuma-aluesuunnitteluhankkeisiin.

Lue koko juttu

Uutinen

Rautalammin Sääksjärvelle valmistui valuma-aluesuunnitelma

Sääksjärvi on Rautalammin kunnassa sijaitseva keskikoinen, tyypiltään matala vähähumuksinen järvi. Sääksjärven ekologinen tila on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi muun muassa rehevöitymisen ja alusveden happiongelmien takia. Sääksjärven tilan parantaminen on tärkeää, sillä se kuuluu Rautalammin reittiin, joka on yksi Suomen arvokkaimmista reittivesistä.

Lue koko juttu

Tiedote

HIEKKIS II -hankkeessa uhanalaisten luonnonhiekkarantojen kartoitus laajenee Pohjois-Karjalaan

HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet.

Lue koko juttu

Joroisselkä
Uutinen

Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeessa syntyi hedelmällistä pöhinää ja monta kosteikkosuunnitelmaa

Vuoden vaihteessa päättynyt Kosteikkojen Joroisselkä -hanke on osoitus onnistuneesta projektinhallinnasta ja kyvystä ihmisläheiseen yhteistyöhön. Hanke toteutettiin osana laajempaa Joroisselän hoito-ohjelmaa, jonka tavoitteena on pysäyttää Joroisselän rehevöityminen. Hankkeessa ulkoisen fosforikuormituksen alentamista tavoiteltiin edistämällä kosteikkojen suunnittelua sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelua.

Lue koko juttu

Uutinen

Hyvää joulunaikaa ja menestyksellistä uutta vuotta 2025!

Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka

Lue koko juttu

Tiedote

Tukihaku vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle ELY-keskuksista 2.12.2024 saakka

Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.

Lue koko juttu

Alasen kosteikko. Kuva: Antti Kanninen/ELY
Uutinen

Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke vastaa akuuttiin suunnittelijapulaan

Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.

Lue koko juttu

Hakolampi
Uutinen

Pohjois-Savossa testataan kelluvien kosteikkolauttojen toimivuutta pienten rehevöityvien lampien kunnostamisessa

Tieto ja tarve kohtasivat Lamperilan Hakolammella, kun lammen tilasta huolestuneet paikalliset ja innostunut asiantuntija kohtasivat. Jo vuosia aikaisemmin syntynyt ajatus kosteikkolauttojen soveltamisesta Suomen olosuhteisiin sai tuulta purjeisiin ja onnistunut kokeilu on johtamassa laajempaan hankkeeseen.

Lue koko juttu

Arkisto