Pohjois- ja Etelä-Savon sekä osin myös Pohjois-Karjalan maakunnissa sijaitseva Haukiveden-Kallaveden alue (9547 km2) on suurin kokonaan Suomen puolella sijaitsevista SKVSY:n toiminta-alueen valuma-alueista. Lähes kolmasosa alueen pinta-alasta on vesistöjä (järvisyys 28 %).

Haukiveden-Kallaveden alue kokoaa yläpuoleltaan Iisalmen reitin valuma-alueen, Nilsiän reitin valuma-alueen, Juojärven reitin valuma-alueen sekä Oriveden-Pyhäselän alueen vedet. Alueen keskusjärvi on norpistaan ja Linnasaaren kansallispuistosta tunnettu Haukivesi. Alueen vedet virtaavat lopulta Savonlinnan salmien kautta Pihlajaveteen.

Osa-alueet

Alueen pohjoisosat sijoittuvat Kallaveden yläosan alueelle, johon Iisalmen reitin vedet laskevat ja jonka keskeinen järvi on Pohjois-Kallavesi.

Sen alapuolella, Kallansiltojen eteläpuolella, sijaitsevan Kallaveden alaosan alueen suurimpia järviä ovat Kallavesi, Sotkanselkä, Koirus, Unnukka, Suvasvesi sekä Kermajärvi. Nilsiän reitti laskee Kortesalmen, Toivalansalmen ja Karhonsalmen kautta Kallaveteen Kallaveden alaosan alueen pohjoisosassa. Alueen itäosassa Juojärven reitti laskee Suvasveteen Palokin voimalaitoksen kautta.

Kallaveden alaosan alueella Kallavesi purkaa vetensä kahteen suuntaan: noin 1/3 vesistä kulkee itäistä haaraa Suvasveden ja Kermajärven kautta Heinäveden-Enonveden alueelle (ns. Heinäveden reitti) ja siitä lopulta Haukiveteen Tappuvirran kautta. Koloveden kansallispuisto sijaitsee matkan varrella. Noin 2/3 vesistä virtaa läntistä haaraa (ns. Leppävirran reitti) Sotkanselän, Koiruksen ja Unnukan kautta Haukiveteen (Haukiveden alue) Varkauden kohdalla.

Oriveden-Pyhäselän alueen vedet virtaavat Joensuun ja Kiteen suunnasta ensin Pyyveden alueelle, josta jatkavat Heinäveden-Enonveden alueen ja Tappuvirran kautta Haukiveteen. Heinäveden-Enonveden alueeseen laskee etelän suunnasta Ylä-Enonveden valuma-alue Enonkosken kautta.

Sorsaveden valuma-alue laskee Haukiveteen (Siitinselkä) Varkauden eteläpuolella. Sysmäjärven valuma-alue sekä Kolkonjärven valuma-alue laskevat Haukiveteen (Joroisselkä) Joroisissa.

Haukiveden-Kallaveden alue sijaitsee seuraavien 16:n kunnan alueella:

  • Pielavesi
  • Kuopio
  • Siilinjärvi
  • Suonenjoki
  • Leppävirta
  • Tuusniemi
  • Heinävesi
  • Pieksämäki
  • Joroinen
  • Varkaus
  • Enonkoski
  • Savonlinna
  • Rantasalmi
  • Mikkeli
  • Juva
  • Sulkava

Noin 560 km2 laajuinen Haukivesi on Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi. Kuvassa Hietasaari Linnasaaren kansallispuistossa.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi Haukivesi, Kallaveden alaosan itäinen puoli sekä Heinäveden-Enonveden alue (Heinäveden reitti) ovat valtaosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Näin on myös Oriveden-Pyhäselän alueen vedet kokoavalla Pyyveden alueella sekä Ylä-Enonveden valuma-alueella. Heinäveden yhdyskuntajätevesiä vastaanottava Vääränselkä on kuitenkin luokiteltu tyydyttävään tilaan.

Pääosin hajakuormituksesta johtuvaa hyvää heikompaa tilaa on havaittavissa myös Kallaveden yläosan alueella sekä Kallaveden alaosan läntisellä puolella (Leppävirran reitti). Välttävässä tilassa olevat Patajärvi ja Lapinjärvet ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Särkilahdella ja Oravilahdella näkyy kaivostoiminnan vaikutus.

Kemiallisen metsäteollisuuden kuormitus näkyy Huruslahdella ja Varkauden alapuolisella Haukivedellä. Myös Rantasalmen keskustaajaman läheiset Kosulanlampi, Pieni ja Suuri Raudanvesi ovat tilaltaan heikentyneitä. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi ovat myös arvokkaita lintuvesikohteita. Suhteellisen matalaa Joroisselkää kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus; pinta-alaan suhteutettuna suurin kuormitus tulee Valvatuksen alueelta. Valvatuksen kanava on 1800-luvun puolivälissä kaivettu uoma, jonka avulla Valvatuksen pintaa laskettiin noin 9 metriä. Myös Sysmäjärven valuma-alueella sijaitseva Kiekan kanava on keinotekoinen vesimuodostuma. Noin 2 kilometriä pitkä kanava kaivettiin 1950-luvulla Kiekan vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.

Kallaveden yläosan alue

Kallaveden alaosan alue

Sorsaveden valuma-alue

Sysmäjärven valuma-alue

Ylä-Enonveden valuma-alue

Kolkonjärven valuma-alue

Pyyveden alue

Heinäveden-Enonveden alue

Haukiveden alue

Ekologinen tila

Haukiveden-Kallaveden alueen järvien ekologisessa tilanarvioinnissa käytetyt kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä väriluku ja näkösyvyys

Pohjois-Kallavesi

Kok.fosfori: 26,5 µg/l

A-klorofylli: 12,1 µg/l

Väriluku: 101 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,2 m

Kallavesi

Kok.fosfori: 20,3 µg/l

A-klorofylli: 10,5 µg/l

Väriluku: 65 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Unnukka

Kok.fosfori: 18,8 µg/l

A-klorofylli: 10,6 µg/l

Väriluku: 64 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,3 m

Suvasvesi

Kok.fosfori: 8,8 µg/l

A-klorofylli: 6,2 µg/l

Väriluku: 35 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,2 m

Kermajärvi

Kok.fosfori: 6,0 µg/l

A-klorofylli: 4,6 µg/l

Väriluku: 30 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,4 m

Ylä-Enonvesi

Kok.fosfori: 10,6 µg/l

A-klorofylli: 7,3 µg/l

Väriluku: 60 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,8 m

Pyttyvesi

Kok.fosfori: 6,4 µg/l

A-klorofylli: 3,7 µg/l

Väriluku: 38 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Sorsavesi

Kok.fosfori: 4,4 µg/l

A-klorofylli: 3,6 µg/l

Väriluku: 28 mg Pt/l

Näkösyvyys: 4,6 m

Maavesi

Kok.fosfori: 15,5 µg/l

A-klorofylli: 7,8 µg/l

Väriluku: 88 mg Pt/l

Näkösyvyys: 1,9 m

Sysmä

Kok.fosfori: 13,5 µg/l

A-klorofylli: 6,8 µg/l

Väriluku: 70 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,3 m

Kolkonjärvi

Kok.fosfori: 2,1 µg/l

A-klorofylli: 2,1 µg/l

Väriluku: 12 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,4 m

Joroisselkä

Kok.fosfori: 24,0 µg/l

A-klorofylli: 12,6 µg/l

Väriluku: 68 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,0 m

Haapaselkä

Kok.fosfori: 18 µg/l

A-klorofylli: 6,89 µg/l

Väriluku: 38 mg Pt/l

Näkösyvyys: 2,94 m

Haukivesi

Kok.fosfori: 11,0 µg/l

A-klorofylli: 5,7 µg/l

Väriluku: 50 mg Pt/l

Näkösyvyys: 3,3 m

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Muikku on taloudellisesti tärkeä saaliskala Haukiveden-Kallaveden alueella. Myös kuhasaaliit ovat paikoin merkittäviä.

Haukivesi on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösaluetta ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää elin- ja pesimäaluetta. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; Haukiveden alueella, Heinäveden-Enonveden alueella sekä Pyyveden alueella kalastettaessa tulee huomioida norppa-alueiden kalastusrajoitukset. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €.

Haukivedeltä pyydetään ammattimaisesti myös särkikaloja, kuten lahnaa.

Hydrologia

Keskivirtaama Haukiveden-Kallaveden alueen purkupisteessä Savonlinnan salmien kohdalla on noin 480 m3/s.

Pääosa Savonlinnan yläpuolisten alueiden vesistä purkautuu Pihlajaveteen Olavinlinnan ohittavan Kyrönsalmen kautta. Sen kautta virtaavan veden osuus keskivirtaamalla on noin 70 % Savonlinnan salmien kokonaisvirtaamasta. Loppumäärä kulkee Laitaatsalmen ja Haapasalmen kautta.

Haukiveden-Kallaveden alueen säännöstely

Alueen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Kallavesi, Unnukka, Sorsavesi ja Maavesi.

Sorsaveden valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Sorsan (0,5 MW) ja Ala-Sorsan (0,6 MW) vesivoimalaitokset. Sysmäjärven valuma-alueella sijaitsevat Kiekan (1,7 MW) sekä Liunan vesivoimalaitokset (1,27 MW). Varkaudessa sijaitsee Huruskosken vesivoimalaitos (4,4 MW).

Raportti vuodelta 2002: Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Alla Kallaveden vedenkorkeus Kuopion Itkonniemessä ja Konnuksella Leppävirran pohjoispuolella, virtaama Konnuksella sekä Maaveden vedenkorkeus Kiekan kanavassa.

Lähde: SYKE

Pinnalla juuri nyt

Uutinen

Matka ajatuksesta hankkeeksi: Akonpohjan kunnostushanke sai rahoituksen monien vaiheiden jälkeen

Akonpohja on Nilsiän reitillä, Akonveden itäpuolella sijaitseva rehevä lahti, jonka umpeenkasvun ja heikentyneen veden laadun käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi. SKVSY:n laatimassa esiselvityksessä havaittiin, että valuma-alueelta tulevaa kuormitusta voitaisiin vähentää eroosiota hillitsevillä toimenpiteillä sekä perustamalla Akonpohjan pohjukkaan kosteikko. Kosteikon toteuttamiseen Akonpohjan maa- ja kotitalousseura on saanut rahoituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lue koko juttu

Uutinen

Vesiensuojeluyhdistykselle rahoitus kolmeen hankkeeseen Juojärvelle, Onkivedelle ja Suuri-Pieksän alueelle

SKVSY on saanut rahoituksen kolmen vesistöhankkeen toteuttamiseen Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi rahoituksen Suuri-Pieksän alueen valuma-aluekunnostuksen suunnitteluun ja Onkiveden kunnostuksen yleissuunnitelman laatimiseen. Lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhdessä myönsivät rahoituksen maakuntarajalla sijaitsevan Juojärven esiselvityshankkeen toteuttamiseen.

Lue koko juttu

Lausunto

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselle.

Lue koko juttu

Lausunto

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2028-2033

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2028-2033. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle.

Lue koko juttu

Uutinen

Tiina Kontiolle Vuoden ympäristökansalainen -palkinto

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö, biologi Tiina Kontiolle on myönnetty Vuoden ympäristökansalainen -palkinto työstään Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen koordinaattorina. Palkintoraadin perusteluissa Kontio herättää paljon myönteisiä ajatuksia. Yhteistyökumppanit kuvailevat häntä valloittavaksi persoonaksi, joka on aktiivinen työssään ja hyvä ihmisten kanssa.

Lue koko juttu

Uutinen

Rysäpyyntiä Niemisellä: ”Kunnostushankkeet jäämässä ikääntyvien harrastukseksi”

Suomessa järvikunnostuksia toteutetaan pitkälti talkoovoimin. Täydellisyyttä hipovassa kevätsäässä talkootyöt sujuvat mukavasti, mutta miten käy, kun syrjäkylien ikääntyvän talkooväen voimat ehtyvät. Muun muassa tätä pohdittiin Iisalmen Niemisellä, jossa kunnostushankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi rysäpyynnillä toukokuussa.

Lue koko juttu

Patalahden lintuvesi. Kuva: Minna Wikström/SKVSY
Uutinen

Pohjois-Savon kosteikkoretki vei osallistujat neljälle erilaiselle kosteikolle

Pohjois-Savon ELY-keskus ja SKVSY järjestivät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken. Bussiretken aikana osallistujilla oli mahdollisuus keskustella eri asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ja muista mieltä askarruttavista kysymyksistä. Kuvareportaasi tiivistää päivän kohokohdat.

Lue koko juttu

Uutinen

Limnologi Lauri Heiton kiinnostus alaan heräsi Jacques Cousteaun meriseikkailuista

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, partiojohtaja, avomerilaivuri Lauri Heitto on pitkän uransa aikana ehtinyt moneen. Limnologin päivätyön ohella hän on muun muassa kirjoittanut nelisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja toiminut parikymmentä vuotta partiolippukunnan varajohtajana. Kysyimme Laurilta, mistä hän saa energiansa työhön vesiympäristön puolesta.

Lue koko juttu

Tapahtuma

Pohjois-Savon kosteikkoretki 20.5.2024

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys järjestävät maanomistajille ja alan asiantuntijoille kosteikkoretken, joka sijoittuu Onkiveden ympäristöön. Mukana retkellä ovat MTK Pohjois-Savo ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Retken aikana osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kosteikkojen suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä kosteikkohankkeiden rahoituksesta, tukivalvonnasta ym.

Lue koko juttu

Arkisto