Pohjois- ja Etelä-Savon sekä osin myös Pohjois-Karjalan maakunnissa sijaitseva Haukiveden-Kallaveden alue (9547 km2) on suurin kokonaan Suomen puolella sijaitsevista SKVSY:n toiminta-alueen valuma-alueista. Lähes kolmasosa alueen pinta-alasta on vesistöjä (järvisyys 28 %).
Haukiveden-Kallaveden alue kokoaa yläpuoleltaan Iisalmen reitin valuma-alueen, Nilsiän reitin valuma-alueen, Juojärven reitin valuma-alueen sekä Oriveden-Pyhäselän alueen vedet. Alueen keskusjärvi on norpistaan ja Linnasaaren kansallispuistosta tunnettu Haukivesi. Alueen vedet virtaavat lopulta Savonlinnan salmien kautta Pihlajaveteen.
Alueen pohjoisosat sijoittuvat Kallaveden yläosan alueelle, johon Iisalmen reitin vedet laskevat ja jonka keskeinen järvi on Pohjois-Kallavesi.
Sen alapuolella, Kallansiltojen eteläpuolella, sijaitsevan Kallaveden alaosan alueen suurimpia järviä ovat Kallavesi, Sotkanselkä, Koirus, Unnukka, Suvasvesi sekä Kermajärvi. Nilsiän reitti laskee Kortesalmen, Toivalansalmen ja Karhonsalmen kautta Kallaveteen Kallaveden alaosan alueen pohjoisosassa. Alueen itäosassa Juojärven reitti laskee Suvasveteen Palokin voimalaitoksen kautta.
Kallaveden alaosan alueella Kallavesi purkaa vetensä kahteen suuntaan: noin 1/3 vesistä kulkee itäistä haaraa Suvasveden ja Kermajärven kautta Heinäveden-Enonveden alueelle (ns. Heinäveden reitti) ja siitä lopulta Haukiveteen Tappuvirran kautta. Koloveden kansallispuisto sijaitsee matkan varrella. Noin 2/3 vesistä virtaa läntistä haaraa (ns. Leppävirran reitti) Sotkanselän, Koiruksen ja Unnukan kautta Haukiveteen (Haukiveden alue) Varkauden kohdalla.
Oriveden-Pyhäselän alueen vedet virtaavat Joensuun ja Kiteen suunnasta ensin Pyyveden alueelle, josta jatkavat Heinäveden-Enonveden alueen ja Tappuvirran kautta Haukiveteen. Heinäveden-Enonveden alueeseen laskee etelän suunnasta Ylä-Enonveden valuma-alue Enonkosken kautta.
Sorsaveden valuma-alue laskee Haukiveteen (Siitinselkä) Varkauden eteläpuolella. Sysmäjärven valuma-alue sekä Kolkonjärven valuma-alue laskevat Haukiveteen (Joroisselkä) Joroisissa.
Haukiveden-Kallaveden alue sijaitsee seuraavien 16:n kunnan alueella:
Noin 560 km2 laajuinen Haukivesi on Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi. Kuvassa Hietasaari Linnasaaren kansallispuistossa.
Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi Haukivesi, Kallaveden alaosan itäinen puoli sekä Heinäveden-Enonveden alue (Heinäveden reitti) ovat valtaosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Näin on myös Oriveden-Pyhäselän alueen vedet kokoavalla Pyyveden alueella sekä Ylä-Enonveden valuma-alueella. Heinäveden yhdyskuntajätevesiä vastaanottava Vääränselkä on kuitenkin luokiteltu tyydyttävään tilaan.
Pääosin hajakuormituksesta johtuvaa hyvää heikompaa tilaa on havaittavissa myös Kallaveden yläosan alueella sekä Kallaveden alaosan läntisellä puolella (Leppävirran reitti). Välttävässä tilassa olevat Patajärvi ja Lapinjärvet ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Särkilahdella ja Oravilahdella näkyy kaivostoiminnan vaikutus.
Kemiallisen metsäteollisuuden kuormitus näkyy Huruslahdella ja Varkauden alapuolisella Haukivedellä. Myös Rantasalmen keskustaajaman läheiset Kosulanlampi, Pieni ja Suuri Raudanvesi ovat tilaltaan heikentyneitä. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi ovat myös arvokkaita lintuvesikohteita. Suhteellisen matalaa Joroisselkää kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus; pinta-alaan suhteutettuna suurin kuormitus tulee Valvatuksen alueelta. Valvatuksen kanava on 1800-luvun puolivälissä kaivettu uoma, jonka avulla Valvatuksen pintaa laskettiin noin 9 metriä. Myös Sysmäjärven valuma-alueella sijaitseva Kiekan kanava on keinotekoinen vesimuodostuma. Noin 2 kilometriä pitkä kanava kaivettiin 1950-luvulla Kiekan vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.
Kallaveden yläosan alue
Kallaveden alaosan alue
Sorsaveden valuma-alue
Sysmäjärven valuma-alue
Ylä-Enonveden valuma-alue
Kolkonjärven valuma-alue
Pyyveden alue
Heinäveden-Enonveden alue
Haukiveden alue
Kok.fosfori: 26,5 µg/l
A-klorofylli: 12,1 µg/l
Väriluku: 101 mg Pt/l
Näkösyvyys: 2,2 m
Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE
Muikku on taloudellisesti tärkeä saaliskala Haukiveden-Kallaveden alueella. Myös kuhasaaliit ovat paikoin merkittäviä.
Haukivesi on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösaluetta ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää elin- ja pesimäaluetta. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; Haukiveden alueella, Heinäveden-Enonveden alueella sekä Pyyveden alueella kalastettaessa tulee huomioida norppa-alueiden kalastusrajoitukset. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €.
Haukivedeltä pyydetään ammattimaisesti myös särkikaloja, kuten lahnaa.
Keskivirtaama Haukiveden-Kallaveden alueen purkupisteessä Savonlinnan salmien kohdalla on noin 480 m3/s.
Pääosa Savonlinnan yläpuolisten alueiden vesistä purkautuu Pihlajaveteen Olavinlinnan ohittavan Kyrönsalmen kautta. Sen kautta virtaavan veden osuus keskivirtaamalla on noin 70 % Savonlinnan salmien kokonaisvirtaamasta. Loppumäärä kulkee Laitaatsalmen ja Haapasalmen kautta.
Haukiveden-Kallaveden alueen säännöstely
Alueen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Kallavesi, Unnukka, Sorsavesi ja Maavesi.
Sorsaveden valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Sorsan (0,5 MW) ja Ala-Sorsan (0,6 MW) vesivoimalaitokset. Sysmäjärven valuma-alueella sijaitsevat Kiekan (1,7 MW) sekä Liunan vesivoimalaitokset (1,27 MW). Varkaudessa sijaitsee Huruskosken vesivoimalaitos (4,4 MW).
Raportti vuodelta 2002: Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet
Alla Kallaveden vedenkorkeus Kuopion Itkonniemessä ja Konnuksella Leppävirran pohjoispuolella, virtaama Konnuksella sekä Maaveden vedenkorkeus Kiekan kanavassa.
Kallavesi, Itkonniemi, vedenkorkeus
Kallaveden vesiä kokoava Konnuskoski ja Konnuksen kanava sijaitsevat Leppävirran pohjoispuolella.
Konnus, vedenkorkeus
Konnus, virtaama
Maavesi, vedenkorkeus
Lähde: SYKE
Koko SKVSY:n tiimin puolesta lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna tehdystä vesienhoitotyöstä ja menestyksellistä uutta vuotta 2025! Rentouttavia pyhiä toivottaen: Tiina, Heidi, Minna ja Jukka
Tervetuloa Juojärven esiselvityshankkeen päätöswebinaariin torstaina 30.1.2025 klo 17:00 alkaen Teamsiin. Ohjelmassa esiselvityksen tuloksien lisäksi myös ELY-keskuksen puheenvuoro Palokin tilanteesta.
Tervetuloa Sääksjärven valuma-aluesuunnitelman julkaisutilaisuuteen keskiviikkona 29.1.2025 klo 17:00 alkaen Mattilaan, Kuopiontie 2, Rautalampi.
Tervetuloa Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen päätöstilaisuuteen tiistaina 19.11.2024 klo 18:00 alkaen Joroisten kunnanvirastolla, Lentoasemantie 130.
Tule kuulemaan ja keskustelemaan Juojärven esiselvityshankkeesta to 14.11. klo 17 alkaen Outokumpuun Seurojentalolle, Kummunkatu 26, kokoustila 1. krs.
Vesistökunnostuksiin liittyvä avustushaku on auki ELY-keskuksissa 22.10.-2.12.2024. Avustushaussa olevat avustukset on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry järjestää yhteistyössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n (SKYT), Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Savonlinnan Veden kanssa perinteiset jätevedenkäsittelyn koulutus- ja neuvottelupäivät Savonlinnassa 13.-14.11.2024 Spahotel Casinolla. Koulutus- ja neuvottelupäivät on suunnattu jätevedenpuhdistamoiden hoitajille, esimiehille, viranomaisille sekä kuntien, yritysten ja oppilaitosten tekniselle ja ympäristöalan henkilöstölle.
Ammattitaitoisista kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoista on huutava pula koko Suomessa. Esimerkiksi kosteikkosuunnittelijoiden vähäisyys vaikeuttaa monien vesistökunnostushankkeiden ja valuma-alueilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden edistämistä.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kosteikkojen rakentamisen maksatusesta ja seurannasta Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 23.10.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa asiantuntija Jussi Javanainen Ruokavirastosta.