Näissä hankkeissa olemme nyt mukana

Suuri-Pieksän valuma-aluekunnostuksen suunnittelu

Nilsiän reitille sijoittuva Suuri-Pieksän alue on merkittävä vesistökokonaisuus. Hankkeen tavoitteena on vesistön hyvän ekologisen tilan ylläpitäminen Suuri-Pieksässä ja ekologisen tilan parantaminen tyydyttävästä hyvään Ylä-Pieksässä. Lue lisää hankkeesta›

Onkiveden kunnostuksen yleissuunnitelma

Onkivesi on tyydyttävässä tilassa oleva runsasravinteinen järvi, jonka tilan parantaminen vaatii toimia varsinkin järven valuma-alueella. Onkiveden tilaan vaikuttaa ulkoisen kuormituksen lisäksi sisäinen ravinnekuormitus sekä vesistön säännöstely. Lue lisää hankkeesta›

Juojärven esiselvitys

Ennen niin kirkkaasta vedestään tunnetussa Juojärvessä ravinnepitoisuudet ovat laskussa, mutta vesi tummuu. Juojärven esiselvitys on edellytys järven ekologisen tilan säilyttämiseksi tarvittavien toimenpiteiden oikealle kohdentamiselle. Lue lisää hankkeesta› 

Siilinjärven ja Joroisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on koko pohjavesialueen kattava ohjeistus, jonka tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa.

Siilinjärven kunnan alueella sijaitsee viisi pohjavesialuetta, jotka on luokiteltu tärkeiksi vedenhankinnalle. Siilinjärvellä on voimassa olevat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, joiden päivittämisestä vastaa SKVSY yhteistyössä kunnan kanssa. Hanke päättyy syksyllä 2024.

Joroisten kunnan alueella sijaitsee kolme pohjavesialuetta, joista yksin on osin Pieksämäen kunnan puolella. Hankkeessa päivitetään kaksi voimassa olevaa ja laaditaan yksi uusi suojelusuunnitelma. Hanke päättyy keväällä 2025.

Rautalammin Sääksjärven kunnostus

Sääksjärven ongelmana on rehevyystason kohoaminen, joka ilmenee ajoittaisena ravinnepitoisuuksien nousuna sekä järven tuotannon kasvuna. Järven tilaan vaikuttaa sekä ulkoinen että sisäinen kuormitus. Nykytilanteessa merkittävintä on ulkoinen kuormitus, joka aiheutuu pääosin peltoviljelyn fosforikuormituksesta. Lisäksi järven kohonnut tuotanto lisää pohjasedimenttien hapettomuudesta johtuvaa sisäistä kuormitusta.  Kunnostuksen yleisenä tavoitteena on järven rehevyystason alentaminen muun muassa toteuttamalla kosteikkoja ja viestimällä valuma-alueen peltolohkojen maanomistajille suojevyöhykkeiden tarpeellisuudesta sekä niiden perustamisesta, hoidosta ja saatavista korvauksista. Kunnostusta toteutetaan yhteistyössä Rautalammin kunnan kanssa. Lue lisää hankkeesta›

Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke

Vesienhoidon ja ympäristöhallinnon alalla havaittu huutava kosteikkosuunnittelijapula ja alati kasvava tarve monivaikutteiselle valuma-aluesuunnitteluosaamiselle hidastavat monia vesistö- ja ympäristöhankkeita. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys vastaa tämän erityisosaamisen kasvattamisen tarpeeseen Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushankkeella, joka on saanut rahoituksen Euroopan maaseuturahastolta. Lue lisää hankkeesta›

Valuma-alueet kuntoon -hanke

Vesiensuojeluyhdistys on mukana Savonia ammattikorkeakoulun vetämässä valuma-alueet kuntoon (Vaku) -hankkeessa, joka on saanut rahoituksen maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushaussa. Hankkeessa on kolme toimenpidekokonaisuutta: Salinjoki, Rikkalampi ja Toiviaisjärvi. Hanke toteutetaan vuosina 2023-2025.

HiiliVie-hanke

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa HiiliVie-hankkeessa jalostetaan Hiilestä kiinni -ohjelman hankkeissa tuotettua tietoa eri kohderyhmille sopivaan muotoon. Hankkeessa kehitetään mm. valuma-aluesuunnittelun toimintamallia ja vahvistetaan neuvontajärjestöjen valmiuksia välittää tietoa eri maankäyttötoimenpiteiden kokonaisvaikutuksista ja eri kohteisiin parhaiten sopivista maanviljely- ja metsänkäsittelytoimenpiteistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan opetusmateriaalia uusimman tutkimustiedon pohjalta alueiden hiilineutraalisuuteen ja vesistökuormitukseen vaikuttavista maankäyttö- ja ympäristötekijöistä, hiilen kierrosta maaperässä ja vesistöissä, vesien tummumiskehityksestä sekä ilmastoviisaista ja kokonaiskestävistä ratkaisuista ja arvioinnin menetelmistä.

SKVSY:n rooli hankkeessa on vesien tummumiseen liittyvän tietokortin kokoaminen ja suunnittelu sekä aiheeseen liittyvien koulutusmateriaalien kehittäminen yhdessä Savonian ja Syken kanssa. Lisäksi HiiliVie-hankkeessa tuodaan yhteiskehittämisen keinoin yhteen aihepiirin tutkijoita ja asiantuntijoita kehittämään toimintamalleja erityyppisiä tilanteita varten. Tätä yhteiskehittämistä toteutetaan työpajoissa. SKVSY järjestää yhden työpajoista, jossa käsitellään valuma-aluesuunnittelun toimintamallia ja erityisesti vesien tummumiskehitystä. Kohderyhminä työpajassa ovat alueellisten vesiensuojeluyhdistysten ja niiden omistamien yhtiöiden asiantuntijat.

Veden tummuminen -tietokortti  julkaistaan sivuillamme syksyllä 2024. Lue lisää vesien tummumisesta›

Poikaskivikko

Kunnostushankkeet

Vesistöjen ja virtavesien kunnostuksilla on keskeinen merkitys vesiemme tilan parantamisessa. Kunnostushankkeen aloittamiseksi paikallisten toimijoiden tulisi olla yhteydessä maan- ja/tai vesialueen omistajaan sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen tai tekniseen toimeen sekä alueelliseen ELY-keskukseen. SKVSY voi toimia asiantuntijatahona jäsentensä kunnostushankkeissa. Kunnostushanke etenee vaiheittain:

1. Esiselvitys (lähtökohdat (olemassa olevien perustietojen kokoaminen), kunnostuksen tavoitteen määrittely, lisäselvitysten tarpeen arviointi)
2. Alustava suunnitelma (vaikutusarviot ja toimenpide-esitykset)
3. Hankesuunnitelma (mitoitus, luvat, toteutus ja rahoitus)
4. Vaikutusten seuranta (asukkaat, konsultti, viranomainen)

Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kunnostuksen tavoite tulisi olla selkeästi määritelty, mitattavissa, aikaan sidottu, realistinen sekä tavoitettavissa (SMART).

Lisätietoa kunnostuksista löytyy Vesistökunnostusverkoston sivuilta.

Kirjallisuutta:

Aikaisempia hankkeita

ELY-SKVSY yhteistyömalli

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja SKVSY:n yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Yhteistyömallin kautta olemme mukana asiantuntijana useissa esiselvitys- ja järvikunnostushankkeissa Pohjois-Savon alueella:

Vesiviestillä vaikuttavuutta

SKVSY toimi päätoteuttajana Vesiviestillä vaikuttavuutta -hankkeessa, joka edisti Iisalmen reitin vesivision toteutumista. Hanke päättyi  31.12.2020. Keskeisenä tuloksena hankkeessa tuotettiin iisalmenreitti.fi -sivusto.

VESY-Suomi -hanke

Hankkeen tavoitteena oli laajentaa vesiensuojeluyhdistysten toimintaa Keski-Suomen, entisen Oulun läänin ja Kainuun alueille sekä nykyisin toimivien vesiensuojeluyhdistysten reuna-alueille. SKVSY toimii hankkeessa osatoteuttajana. Lue hankkeesta lisää täältä.

Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke

Jätekukko Oy toteutti haja-asutuksen jätevesineuvontahanketta yhteistyössä Pohjois-Savon Marttojen kanssa ympäristöministeriön rahoituksella. Hanke suoritti kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä Pohjois-Savon haja-asutusalueilla Jätekukko Oy:n toiminta-alueella sekä yleisneuvontaa koko Pohjois-Savon alueella. Yhdistyksen toiminnanjohtaja oli ohjausryhmän jäsenenä välittäen hankkeelle mm. Suomen Vesiensuojelun Keskusliiton kokemuksia neuvontatyöstä.

Tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä on keskitetysti saatavilla Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto ry:n Jätevesiopas -sivuilla.

Ravinnerenki, 2015–2019

Ylimaakunnallisen Ravinnerenki-hankkeen (26.6.2015–28.2.2019) tavoitteena oli maatalouden ravinteiden kierron tehostaminen ja ympäristöosaamisen lisääminen. Yhdistys osallistui hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

Iisalmen reitin vesivisio-hanke, 2016–2017

Iisalmen reitin vesivisio-hanke toteutettiin 1.3.2016–28.2.2017 yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa ja se rahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Vesi ja erityisesti makea vesi on kaikkialla elämän edellytys ja elämisen perustana. Maamme vesitase on vahva, mutta tuontituotteiden piiloveden määrä sekä omien toimintojemme vaikutukset etenkin veden laatuun on merkittävää. Lisäksi ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää vesien tuottaminen ekosysteemipalveluiden käytön kehittämistä. Vesiensuojelussa on saavutettu merkittäviä positiivisia tuloksia, mutta vesienhoidon toteutus on kuitenkin usein sektorikohtaista. Lisäksi toimenpiteiden kustannusvaikutusta tulisi parantaa, jotta vesien tilan säilyttäminen ja parantaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja käytännössä mahdollista.

Vesivisio -hankkeen tavoitteena oli luoda visio ja arvioida edellytykset Iisalmen reitin vesien aiempaa monipuolisemmalle ja laajemmalle hyödyntämiselle huolehtien vesi- ja kalavarojen riittävyydestä ja kestävyydestä sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytyksistä.

Hankkeen kohderyhmiin kuuluivat alueelliset elinkeinosektorit, yhteisöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja alueellinen valtionhallinto. Hankkeen suunnittelutyö toteutettiin sektorikohtaisissa työryhmissä ja siinä laadittiin vuorovaikutteisesti monitavoitteinen toteutusmalli kestävästä ja lisäarvoa tuottavasta vesien käytöstä ja hoidosta. Laaditussa toteutusmallissa on tunnistettu ja koottu sektoreittain keskeiset vesien käyttömuodot, vesistövaikutukset, vesien tuottama lisäarvo, elinkeinon yleistavoitteet sekä esitetään kehittämistoimenpiteet vihreän kasvun lisäämiseksi. Kaikille toimintasektoreille yhteisiä poikkileikkaavia teemoja ovat ilmastonmuutokseen varautuminen, niukkaresurssisuus ja kiertotalous sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytykset. Tulokset yhdistettiin tiiviiksi visioksi, jossa tunnistettiin sektoreiden väliset vuorovaikutukset ja kehittämistoimenpiteet koottiin toteutussuunnitelmaksi. Visio löytyy osoitteesta www.vesivisio.fi.

RAE-hanke, 2011–2014

Ravinnehävikit Euroiksi (RAE)-hanke toteutettiin 2011–2014. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Savonia-amk (hallinnoija), MTT Kotieläintutkimus Maaninka, Pro Agriat, SYKE sekä SKVSY. Hankkeessa pyrittiin tehostamaan ravinteiden hyötykäyttöä peltoviljelyssä ja edistämään karjanlannan uusia käsittelymenetelmiä. Hankkeessa järjestettiin viljelijöille ja neuvojille suunnattuja koulutuspäiviä, kyläkohtaisia tilaisuuksia sekä näytöksiä.

Hankkeessa oli mukana tiloja Pohjois-Savosta 79 kpl, Etelä-Savosta 50 kpl ja Pohjois-Karjalasta 40. Hankkeen puitteissa tehtiin neuvonnalliset tilakäynnit, joissa tutkimustietoa siirrettiin viljelijöille sekä vastaavasti saatiin tiloilta palautetta hyvistä käytännöistä.

SKVSY osallistui viljelijöille suunnattuihin tupailtoihin sekä välitti hankkeesta tietoa vesienhoitoryhmille. Yhdistys osallistui asiantuntijana myös reittivesistömallinnukseen, jolla tuotetaan tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja kustannuksista. Lisäksi yhdistys kommentoi kosteikkojen tarkkailuja.

Loppuraportti

Yhteisillä vesillä, 2012–2014

Yhteisillä vesillä oli ESR-osarahoitteinen hanke (2012–2014), jonka päärahoittajana toimi Lapin ELY-keskus. Hankkeen toimijoita ovat Pyhäjärvi-instituutti, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto jäsenyhdistyksineen. Hanke kokosi neuvontamateriaalia vesien kunnostuksesta ja hoidosta sekä toi niitä aiempaa tehokkaammin kansalaisten saataville. SKVSY tuotti hankkeessa vesistökatsauksia toiminta-alueeltaan.

Miten järvi toimii -julkaisu

Yhteisillä vesillä –blogi

FOKUS II, 2012–2014

Sisävesien ravinnekuormitus (2012–2014, FOKUS II)-tutkimushanke oli jatkoa aikaisemmalle ”Sisävesien fosforikuormituksen vähentämiskeinot” –hankeelle. Molemmissa hankkeissa tavoitteena oli selvittää miten fosforikuormitusta sisävesistöihin voidaan vähentää karjatalousalueen nurmilta. FOKUS II-hankkeessa tarkasteltiin maaperän ja sedimentin fosforireaktioita, mitattiin kuormituksen dynamiikkaa pienellä valuma-alueella sekä kosteikon ravinteiden pidätyskykyä. Lisäksi arvioitiin luonnon taustakuormituksen suuruutta Ylä-Savon alueella.

Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke, 2009–2012

Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma–hankkeen (PS-SUSU-hanke, 2009-2012) pääasiallisena tuloksena oli 17 kuntakohtaisen suojelusuunnitelman tuottaminen pohjavesien suojelemiseksi. Nämä sisälsivät suunnitelmat 71:lle I-luokan pohjavesialueelle (ala 163 km2) ja lisäksi perustietojen kokoaminen ja riskikartoitus suoritettiin 47:llä II-luokan pohjavesialueelle (ala 74km2). Hankkeen suunnittelutyön jälkeen pohjavesiensuojelusuunnittelu kattoi kohdekuntien kaikki vedenhankintaan käytettävät ja soveltuvat pohjavesialueet.

Maakunnallisesti pohjavesien suojelusuunnitelmien kattavuus on hankkeen jälkeen ollut 90% I-luokan alueista ja vastaavasti II-luokan alueista 72%. Työhön sisältyi myös maastotyöskentelyä, jolla arvioitiin havaintoputkien kuntoa, määritettiin niiden sijainti sekä dokumentoitiin riskitoimintoja. Lisäksi projektissa on tuotettu lisätietoja pohjavesistä asentamalla 18 pohjavesiputkea sekä analysoimalla pohja- ja raakavettä 45 havaintopaikasta. Hankkeessa koottiin lisäksi kuntakohtaiset seurantaryhmät, joihin osallistui useiden eritahojen edustajia. Hankkeen päätyttyä ryhmät jatkavat toimintaansa. Hankkeen kokemusten perusteella lisäselvitystarpeiksi esitettiin tutkimushanketta maa- ja metsätalouden vaikutusten arvioimiseksi. Toisena selvityskohteena olisi tarkkailujen kehittäminen, mikä hankkeessa toteutui toimenpide-esityksen tasolla. Kolmantena kokonaisuutena arvioitiin olevan tarvetta maa-aines oton suojaetäisyyksien perusteiden määrittämiselle.

Loppuraportti

Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke, 2009–2013

Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke (PK-SUSU-hanke, 2009-2013) toteutettiin samalla konseptilla kuin hieman aikaisemmin aloitettu työ Pohjois-Savossa. Hankkeessa tuotettiin 11 kuntakohtaista suojelusuunnitelmaa, joihin sisältyy 88 pohjavesialuetta pinta-alaltaan yhteensä 423 km2. Suunnitelmat kattavat noin 75 % Pohjois-Karjalan vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista. Suunnittelun lisäksi työhön on sisältynyt myös maastotyöskentelyä, jossa arvioitiin alueiden riskitoimintoja. Hankkeessa koottiin lisäksi kuntakohtaiset seurantaryhmät, joihin osallistui useiden eri tahojen edustajia. Hankkeen päätyttyä ryhmät jatkavat toimintaansa. Laajan suunnittelutyön tuloksena on kunnostettu pilaantuneita alueita ja sähköyhtiöt ovat laatineet muuntamojen uusimisohjelmia. Myös ELY-keskus on täydentänyt pohjavesitietoja suunnittelun pohjalta. Kaikki laaditut suunnitelmat on hyväksytty kuntien ja kaupunkien valtuustoissa.

Harvanjärven kunnostus, 2009–2012

Harvanjärven kunnostuksessa (2009-2012) SKVSY toimi asiantuntijana. Harvanjärven kunnostus on esimerkki vesistön kokonaistarkastelusta, jonka perusteella on määritetty toteutettavat toimenpiteet ja niiden vaikutus. Suunnittelu ja toteutus suoritettiin vaiheittain yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Seurantatulosten perusteella kohteessa on todennettu teho- ja hoitokalastuksen sekä hapetuksen positiiviset vaikutukset järven kunnostuksessa. Erityisesti sinilevien määrä on ollut alhainen ja kalakannan rakenne on tasapainottunut. Hanke on esimerkkikohteena ympäristöministeriön kunnostustyöryhmän loppuraportissa.

MASU-hanke, 2009–2011

Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit –hankkeen (MASU-hanke, 2009-2011) tavoitteena oli edistää parhaiden mahdollisten käytäntöjen käyttöönottoa haja-asutusalueitten jätevesien käsittelemiseksi. Hanke sisälsi sekä kirjallisuustarkasteluja että laboratorio- ja kenttämittauksia. Hanke päättyi vuonna 2011, mutta sen loppuraportti julkistettiin toukokuussa 2012 ja lisäksi tuloksista laadittiin tieteellisiä julkaisuja.

Hankkeen tulosten perusteella sekä maaperäkäsittelyllä että laitepuhdistamoilla saavutetaan lainsäädännön mukaiset puhdistustasot. Laitepuhdistamoiden osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä järjestelmän säännölliseen huoltoon. Maaperäkäsittelyssä vastaavasti tärkeää on järjestelmien huolellinen toteuttaminen sekä myös niiden käyttäminen, sillä järjestelmät ovat herkkiä jäteveden laadun vaihteluille. Käytettyjä maamassoja ei ole tarve siirtää tonteilta pois ja niitä voidaan hyödyntää osittain myös kasvualustana.

Maaperäkäsittelyssä fosforin poistoa on mahdollista tehostaa kemiallisella saostuksella sekä suodatinaineilla. Mikrobitutkimusten perusteella kaikkien pienpuhdistamoiden osalta puhdistettu jätevesi tulisi johtaa maaperään ja suojaetäisyyksien tulisi olla riittäviä. Sekä elinkaariarvion perusteella ympäristövaikutuksiltaan alhaisimmat että kokonaiskustannuksiltaan edullisimmat järjestelmät olivat kuivakäymälä- ja maaperäratkaisut. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana.

SKVSY – kokoava vesienhoidon toimija

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry (SKVSY) edistää vesien ja ympäristön hyvää tilaa ja kestävää käyttöä tuottamalla tietoa, toteuttamalla kehittämistoimenpiteitä ja vaikuttamalla päätöksentekoon vesien, alueensa ja jäsenistönsä hyväksi.

Lue lisää meistä

Tilaa SKVSY:n uutiskirje

SKVSY:n uutiskirje tarjoaa kiinnostavia sisältöjä sekä tietoa tulevista koulutuksista ja tapahtumista. Lähetämme uutiskirjeen noin neljästi vuodessa.